Kotus-vinkit
Englannin asema Suomessa
Näkökulmia kielipoliittiseen keskusteluun.
Englannin kielen asema Suomessa on kestoaihe kielipoliittisessa keskustelussa. Kädenvääntöä on käyty muun muassa englannin hyväksymisestä viralliseksi kieleksi ja englannin ottamisesta asiointikieleksi kunnissa. Myös englannin asema tieteen kielenä jakaa mielipiteitä. Sitäkin pohditaan, uhkaako englanti kansalliskieliä erityisesti nuorten elämässä.
Kielen asiantuntijat ovat kirjoittaneet paljon kielten asemasta yhteiskunnassa ja muista kielipoliittisista kysymyksistä. Tähän vinkkiin on nostettu muutamia Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen sivuilla julkaistuja kirjoituksia. Perustietoa kielipolitiikasta on Kielipolitiikka-sivuilla.
Merkittävä osa suomalaisista elää tekstimaailmassa, jossa englannin kielen asema kasvaa suomen ja ruotsin aseman kustannuksella. Tämä on paitsi uhka kansalliskielten käyttöalalle myös eriarvoisuutta luova tekijä: esimerkiksi julkisten ja yksityisten palvelujen sähköistyminen on monille haaste sinänsä. Palvelujen saavutettavuutta tulee edistää huolehtimalla kielellisten esteiden poistamisesta kansalliskieliä ja tarvittaessa muita Suomessa käytettäviä äidinkieliä sekä selkokieltä käyttämällä.
Englanti on käyttökelpoinen ja tarpeellinen yhteinen kieli, lingua franca. Sen käytön nopea ja hallitsematon laajentuminen on kuitenkin myös monikielisyyden uhka, kun pienempien yhteisöjen kielet ja muut vieraat kielet jäävät taka-alalle. Äidinkielen aseman vahvistaminen kaikin tavoin on siten myös monikielisyyden vahvistamista.
Utooppinen ja vastoin tosiasioita on ajatus siitä, että englanti otetaan palveluvalikkoon nätisti kansallisten kielten oheen, päälle tai lisäksi. Tapaa käydä niin, ettei palveluja tuoteta suomen ja ruotsin lisäksi englanniksi, vaan englanti kasvattaa yksinomaisena vaihtoehtona alaa suomen ja ruotsin kustannuksella. Yliopisto-opetus lienee tästä riittävän havainnollinen esimerkki.
Uutisissa on kerrottu, että koululaisten into muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskeluun on hiipunut. On uutisoitu myös, että suomalaisten kielitaito on muutenkin rapistunut selvästi. Niin ikään olemme saneet lukea lehdistä, että monilla aloilla kaikki tutkimukset tehdään Suomessa englanniksi. Rahoitushakemukset Suomen akatemiaan pitää tietty kirjoittaa englanniksi. Kohti englantia siis ollaan menossa monissa yhteyksissä.
Ennen lähtöä tarkistin vielä Fintrafficin liikennetiedotteet, jotta ehtisimme varmasti ajoissa lentokentälle. Kentällä ostin Finnmarin kynttilöitä ja Finn Crispin sipsejä viemisiksi mökille, ja mieheni tarkisti työasioita Finlexistä ja tulokset Finhockey.fistä. Finnair lennätti meidät Finavian Rovaniemen-kentälle. Siellä hyppäsimme Finn-Rentin vuokra-autoon, ja matka kohti pohjoista alkoi.