Kotus-vinkit
Lehdistönvapauden päivänä muistutetaan ympäristötiedon tärkeydestä
Kielikello ja Språkbruk lisäävät osaltaan ymmärrystä luonto- ja ilmastopuheesta.
Toukokuun 3. on kansainvälinen lehdistönvapauden päivä. Päivän tarkoitus on kiinnittää huomiota siihen, että lehdistönvapaus ja sananvapaus ovat demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä.
Tänä vuonna päivän erityinen teema on journalismin merkitys globaalin ympäristökriisin kannalta. Lehdistö tekee korvaamatonta työtä tuodessaan esiin esimerkiksi ilmastonmuutokseen, saastumiseen ja luontokatoon liittyviä tietoja ja näkökulmia.
- Vapun jälkeen juhlitaan lehdistönvapautta (Suomen journalistiliitto, 23.4.2024)
- A Press for the Planet: Journalism in the face of the environmental crisis (Word Press Freedom Day 3 May)
Kotuksen lehdet tiedon asialla
Myös Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on perinteisesti puhunut sanan- ja lehdistönvapauden puolesta. Kotus on lähes 50-vuotisen historiansa aikana julkaissut yksin tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa useita lehtiä.
Jo manalle menneitä lehtiä ovat Sanastaja, Kieliposti ja Hiidenkivi. Tätä nykyä Kotus julkaisee verkossa suomenkielistä Kielikelloa ja ruotsinkielistä Språkbrukia. Molempia on vastikään uudistettu siten, että erityistä huomiota on kiinnitetty käytettävyyteen ja saavutettavuuteen.
Monimuotoista ympäristö- ja ilmastotietoa
Sekä Kielikellossa että Språkbrukissa on vuosien saatossa julkaistu paljon maailman lehdistöpäivän tämänvuotiseen teemaan liittyviä juttuja. Niitä voi etsiä kätevästi lehtien omien hakutoimintojen avulla. Tässä pari nostoa tämän vuosikymmenen jutuista.
Henna Leskelä kirjoittaa Kielikellossa 3/2021 ilmastonmuutokseen liittyvistä sanoista. Leskelän mukaan sillä on merkitystä, millaisin sanoin ilmiöihin viitataan. ”Voi esimerkiksi kysyä, elämmekö ilmastonmuutoksen vai ilmastokriisin keskellä.”
Språkbrukissa käsitellään helmikuussa 2021 biodiversiteettiä eli biologista monimuotoisuutta. Elina Sjölinder pohtii, miten siitä oikein pitäisi puhua. Biodiversiteetti voi olla tieteellisissä yhteyksissä hyvinkin toimiva termi, mutta sen merkitys ei välttämättä ole itsestään selvä niin sanotulle suurelle yleisölle.
- Kielikellon haku (Kielikello)
- Sök på webbplatsen (Språkbruk)
- Henna Leskelä: Ilmassa muutoksen merkkejä (Kielikello, 2/2021)
- Elina Sjölinder: Hur ska vi tala on biologisk mångfald? (Språkbruk, 2.2.2021)
Ympäristönsuojelu kartuttaa kielen kirjoa
Vanhemmista jutuista voisi tämän päivän kunniaksi nostaa esiin vaikkapa Jari Lyytimäen Kielikello-kirjoituksen ”Hiilinieluista luomurintoihin – ympäristönsuojelu kartuttaa kielen kirjoa” vuodelta 2005. Lyytimäki pohtii muun muassa termejä biodiversiteetti ja elonkirjo.
Lyytimäen mukaan ympäristöalan ammattilaisilla on kova urakka uusien, helposti ymmärrettävien termien keksimisessä. ”Ilmaisuvoimainen, toimintaan kannustava ja elävä kieli on yksi ympäristönsuojelun tärkeä työkalu.”