Terävästi-palstalla julkaistaan vierailevien kirjoittajien tekstejä ja Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavausehdotuksiin perustuvia blogimerkintöjä. Ehdotuksia voi lähettää palautelomakkeella. Palstan tekstit eivät edusta blogitoimituksen näkemyksiä saati Kotuksen
virallista kantaa.
Keinolihaa keinohampailla
Mikä on oikea alkuosa?
Olen äskettäin törmännyt termiin keinoliha. Esimerkiksi Ylen Prisma-ohjelmassa 28.10.2015 kysyttiin, syömmekö kohta keinolihaa.
Jos syömme kohta keinolihaa, syömmekö sitä sitten keinohampailla? Olen nimittäin luullut ja kuvitellut, että keinotekoisten tuotteiden nimitykset muodostetaan yhdyssanan alkuosalla teko-. Onhan tekokuita, tekoniveliä, tekohampaita, tekoturkiksia ja niin edelleen.
Mediassa termi keinoliha näyttää kuitenkin olevan yleistymässä. Pitäisikö toimittajat saada keinokielen käytöstä tänne tavallisen kielen käyttöön? Ennen kuin ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeestakin löytyy keinohampaita?
REIJO MÄKINEN
Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele
Sarille: tuo "keinoemo" tosiaan jostain syystä on vakiintunut noin, vastoin yleissääntöä. "Tekoemo" kuulostaisi oudolta.
Hmmm. Luinpa Kielitoimiston sanakirjasta mitä se sanoo tuosta alusta keino- ja antaa esimerkkeinä noiden tekijännimien ohella "keinopään" (mikrofoni jolla koetetaan saada aikaan mahdollisimman luonnollista vastaava kuuloelämys) "keinomunuaisen" ja "keinoemon" merkityisessä jonkinlainen lämmittävä koppi. Sen mukaan keino- tarkoittaa myös sellaista laitetta joka ei esim. ulkonäöltään ole sen korvattavan osan näköinen (etkä sinä näytä rouva koiralta). Juuri tuo keinomunainenhan on iso härveli, kun taas tekonivel ja varsinkin tekohampaat ovat muodoltaankin aika lailla alkuperäisiä vastaavia.