Siirry sisältöön
Haku

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen


Kyniä ja paperia. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Satunnaisesti kirjoittavan kotuslaisen blogiin kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.


rss

2.12.2014 15.47
Elina Heikkilä

Vanhan kirjasuomen sanakirja mätkähti verkkoon

Tutustu menneiden vuosisatojen kieleen!

Työkaveri kävi kampaajalla. Tuli puhetta siitä, että hän toimittaa työkseen Vanhan kirjasuomen sanakirjaa. Kampaaja innostui – olihan hänkin vastikään lukenut tosi vanhan kirjan, jostakin 1950-luvulta.

Vanhuus on suhteellista. 1950-luvulla ilmestyneessä kirjassa on varmasti sanastoa, josta nykylukija tunnistaa kirjan vanhaksi. Suomen kielen tutkijoiden piirissä vanhalla kirjasuomella tarkoitetaan kuitenkin kielimuotoa, jota käytettiin Ruotsin vallan aikana suomeksi julkaistuissa kirjoissa, siis 1540-luvulta noin vuoteen 1810.

Menneiden vuosisatojen painotuotteet ovat nykylukijalle huomattavasti vaikeaselkoisempia kuin 1950-luvun kirjat: joukossa on outoja sanoja, tuttujenkin sanojen oikeinkirjoitus poikkeaa nykyisestä, ja käännöstekstien lauserakenteista kuultavat läpi ruotsin, saksan ja latinan rakenteet. Kaiken kukkuraksi tekstit on painettu kulmikkain goottilaisin kirjaimin!

Jotta vanhojen tekstien lukeminen kävisi helpommin, Kotuksessa tehdään Vanhan kirjasuomen sanakirjaa, josta on aiemmin ilmestynyt painettuna kaksi osaa, aakkosväli akööpeli. Nyt sanakirja on siirtynyt verkkoon, jossa se on ilmaiseksi käytettävissä kuten Kotuksen muutkin verkkosanakirjat, Kielitoimiston sanakirja, Suomen murteiden sanakirja, Karjalan kielen sanakirja ja Ordbok över Finlands svenska folkmål.

Ensimmäinen verkossa julkaistu osio käsittää vanhan kirjasuomen m-alkuiset sanat.  Jatkossa sanakirja täydentyy vuosittain niin, että uuden sisällön rinnalla verkossa julkaistaan myös painettuna ilmestyneet osat.

Me sanakirjan tekijät toivomme, että verkkosanakirjasta on hyötyä ja iloa monenlaisille käyttäjille. Vaikket tarvitsisikaan Vanhan kirjasuomen sanakirjaa vanhojen tekstien tulkitsemiseen etkä kielihistorian opiskelun apuvälineeksi, jo m-alkuiset sanat tarjoavat mahtavan määrän maisteltavaa ja mietittävää. Miten niin myntinmeno ei tarkoitakaan kolikoiden kulumista? Entä jos koulussa opeteltaisiin kertolaskun sijaan multipliseeraamista? Miksihän maanmittaajan ammattinimikkeeksi on myöhemmin vakiintunut maanmittari? Jos olet luvannut keksiä ohjelmaa joulunpyhien sukulaisvierailuille, sanakirjasta löytyy tykötarpeet vaikka tietokilpailuun.

Kokeile sanakirjaa, tutustu vanhaan kirjasuomeen! Mutta varoituksen sana ennen kuin napsautat sanakirjaan vievää linkkiä: vanhalle kirjasuomelle altistuminen voi aiheuttaa riippuvuussuhteen.  Niin minullekin on käynyt, muutamassa kuukaudessa.

ELINA HEIKKILÄ

Kirjoittaja tapailee ensi askeleitaan Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajana.

Vanhan kirjasuomen sanakirja



Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele

2.12.2014 22.53
Maallikkoveli
Mätkähtiköhän?
Itse aineistossa sanotaan, että verkossa on hakusanat ma–mööpeli. Siis ilmeisesti m-alkuiset sanat. Aika pieni osa sanastosta.

Huolellisesti tehtyä. Paljon on tietoa. Toki lukemisessa on oma vaivansa, josta ehkä olisi voinut varoittaa. Tämä on enemmänkin tutkijoiden, opiskelijoiden ja harrastajien resurssi kuin suuren yleisön.

Ja aika tyylikäs on ulkoasukin, paitsi että logossa on valitettavan tavallista feikkifraktuuraa. Jos ladotaan jotain fraktuuralla, ladottakoon kunnolla: V:n sijasta käytetään W:tä, ja s-kirjasta on kaksi muunnelmaa, joista pitkää, ſ, käytetään muun muassa sanan alussa.

Ilmeisesti myös sana-aineistossa on poistettu s:n ja ſ:n ero, vaikka toisaalta w on näköjään ainakin osittain säilytetty. Muutoinhan kirjoitusasu on fonttia lukuun ottamatta alkuperäinen, mikä on tutkimuksen ym. kannalta perusteltua, mutta tekee sisällöstä hankalalukuisen useimmille nykysuomalaisille.
3.12.2014 13.21
Elina Heikkilä
Tulkinta-apua verkossa
Kuten Maallikkoveli totesi, vanhan kirjasuomen mukaiset kirjoitusasut tekevät sanakirjan esimerkeistä useimmille nykysuomalaisille hankalalukuisia. Tulkinta-apua löytyy esimerkiksi Virtuaalinen vanha kirjasuomi -sivustosta:
http://www.helsinki.fi/vvks/lyhenteet_ja_ortografia/katsaus_ortografiaan/index.html