Ukonilman kieliväittely
Tämän kesän ukkosilla on taas päästy yhteen kielenhuollon
kestoväittelyyn: kumpi on oikea muoto, ukkostaa
vai ukostaa? Debatti lähti tällä
kertaa liikkeelle Uuden Suomen otsikosta, jossa oli käytetty muotoa ukostaa, ja se on laajentunut muillekin
keskustelupalstoille. Yritetäänpä panna nyt tämä kieliongelma järjestykseen.
Ukkostaa on yleiskieleen vakiintunut
muoto. Vain se esiintyy nykykielen sanakirjoissa. Siksi lehden otsikkoon päässyt
ukostaa on herättänyt ns.
kielitietoisissa lukijoissa ihmettelyä. Ukostaa-muodolla on toisaalta puolustajansa,
sillä monille se on tuttu kotimurteesta.
Miten ukostaa-muotoon siis pitäisi suhtautua?
Rinnakkaismuotojen paremmuutta selvitettäessä on usein tapana tutkia, miten ne
on muodostettu. Se on kiehtova sukellus sananjohdon maailmaan.
Uk(k)ostaa-verbin lähtömuodoksi
tarjoutuu kaksi mahdollisuutta, substantiivit ukkonen tai ukko.
Useimmille tulee varmaan ilman muuta mieleen ukkonen. Jos kyseinen verbi
ajatellaan johdetun kantasanasta ukkonen,
oikea muoto on ukkostaa (ukkos + ta; vrt. esim. aakkonen: aakkostaa). Tätä selvältä näyttävää
asiaa hämmentää kuitenkin se, että on olemassa samaan tapaan muodostettu sana pakastaa. Miksi ukkonen: ukkostaa mutta pakkanen:
pakastaa? Muotojen eroa on yritetty selittää kielihistoriallisilla syillä. Olisiko pakastaa
voinut antaa mallia myös ukostaa-muodolle?
Todennäköisempi selitys löytyy uk(k)ostaa-verbin
toisesta mahdollisesta muodostamistavasta, siitä, jossa kantasana on ukko. Ukko on tietenkin myös ukkosen
kantasana. Mutta miksi ukko? Vanha
kansa uskoi ukkosen jyrinän johtuvan siitä, että Ukko ylijumala ajeli taivaalla
vaunuineen. Tästä uskomuksesta johtuu, että ukolla
on monissa murteissa ja sukukielissä perusmerkityksensä lisäksi ukkosen merkitys. Siksi edelleen puhutaan myös yleisesti ukonilmasta, etenkin kun tarkoitetaan tätä
sääilmiötä yleensä (ukonilma
lähestyy, ukonilmalla mennään sisällä;
vrt. ukkonen jyrisee). Tästä näkökulmasta on selvää, että ukko on myös uk(k)ostaa-verbin kantasana.
Tällöin on muistettava, että yleisten johtamissääntöjen mukaan verbi (ja
muut johdokset) johdetaan kantasanan heikkoasteisesta muodosta, joka saadaan
genetiivistä (uko + sta), siis ukostaa ( vrt. esim. sakko: sakottaa).
Vaikka ukostaa-muoto on
johto-opillisesti mahdollinen ja se on joillekin kotimurteesta tuttu, ukkostaa on kuitenkin yleiskieleen
vakiintunut muoto, ja sitä on syytä käyttää yleiskielisissä yhteyksissä, esim.
lehtiteksteissä.
TARU KOLEHMAINEN
Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa | Keskustele
Sen sijaan kemijärveltä kotoisin oleva tyttöystäväni käyttää pakastaa-verbin sijaan ilmaisua "Laitoin sen pakasteeseen" vaikka paremminkin pitäisi sanoa "pakkaseen", tai "Pakastin sen".
Alkoi muuten kaikki pakkasjohdannaiset kuulostaa toiston kautta taas omituisilta.
Ukonilma on ukkonen, ja ukkosella ukkostaa. Jos jossain murteessa käytetään ilmausta ukostaa, niin sehän sopii, mutta ei sitä lehteen pitäisi kirjoittaa!