Satunnaisesti kirjoittavan kotuslaisen blogiin kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.
20.11.2018 10.18
Lahjatoiveena Hot Wheels City Shark Beach Battle Playset
Voisivatko lelujen nimet olla suomea tai ruotsia?
Loppusyksystä postiluukuista − tai postilaatikoihin − kolahtaa paksuja värikkäitä mainoksia, jotka ilahduttavat perheen pikkuväkeä: lelukirjoja! Lapset istuvat nenä kiinni maahantuojien julkaisemissa kuvastoissa illasta toiseen. Niitä viedään myös päiväkotiin vertaisten kanssa tutkittavaksi. Uusista leluista haaveileminen on siis selvästikin lasten mielipuuhaa.
Mainoskirjojen innoittamana on helppo laatia lahjatoiveet joulupukille ja ryhtyä odottamaan aattoa. Vaikka tarinan mukaan joulupukki tonttuineen valmistaa lahjat omalla pajallaan, voi pukilta hyvin toivoa samoja aarteita, jotka komeilevat lelukaupoissa ja -kuvastoissa.
BABY born® Boutique Deluxe Ballerina Set
Kirjasia selatessa aikuisen huomio kiinnittyy niissä käytettyyn kieleen. Logot ovat lähes poikkeuksetta joko englantia tai mukakieltä, mutta myös suuri osa yksittäisten lelujen nimistä on täysin englanninkielisiä. Osa niistä on lisäksi hengästyttävän pitkiä, kuten tuotenimillä usein on tapana: Cars Mini Racer Mack Truck Transporter, BABY born® Boutique Deluxe Ballerina Set, Transformers Energon Igniters Speed Series 8,5 cm...
Kuvaustekstit lelun sisällöstä ja toiminnallisuuksista ovat sentään poikkeuksetta suomea. Esimerkiksi Cat Construction Zone Fold Out Dump Truck Playset on ”Iso 46 cm vapaapyöräinen CAT lava-auto, jonka voi taittaa auki leikkisetiksi. Sisältää mm. pieniä ajoneuvoja, ramppeja, nosturin ja kontteja.” Joka tapauksessa lingua francaksikin tituleerattu englanti puskee kovaa vauhtia myös alle kouluikäisten elämänalueelle.
Mainittakoon lisäksi, että kuvastoja ei tehdä erikseen ruotsiksi. Maamme ruotsinkieliset lapset ja perheet saavat tyytyä englanninkielisiä ilmauksia pursuaviin suomenkielisiin kirjasiin.
Brändinmetsästäjät
Lelujen nimet koostuvat esitteissä yleensä tavaramerkin nimestä ja sitä seuraavasta yksilöivästä nimenosasta. Joskus tavaramerkin nimi näkyy vain sivun ylälaidassa logossa. Nimien englanninkielisyys johtuu ainakin osittain juuri tavaramerkeistä, jotka voivat olla joko kansallisia tai kansainvälisiä.
Tavaramerkin tarkoituksena on suojata tuote ja erottaa se kilpailijoiden tuotteista. Jos tuote nimineen tulee tunnetuksi, tavaramerkki toimii brändinä ja houkuttaa ostajia. Lelumaailman tavaramerkkejä ovat edellä mainittujen Carsin, BABY bornin ja Transformersin lisäksi esimerkiksi Barbie, Hot Wheels, Nerf ja Sylvanian Families. Samalla tavaramerkillä voi olla myynnissä useita erilaisia lelusarjoja, ja osa niistäkin on saatettu rekisteröidä omaksi tavaramerkikseen.
Kansainvälisiä tavaramerkkejä ei voi noin vain kääntää, jos yritys ei ole rekisteröinyt suomen- tai ruotsinkielistä nimeä tavaramerkikseen. Lienee kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että ulkomainen yritys haluaisi rekisteröidä vieraskielisen nimen. Yksikielisen tavaramerkin koetaan todennäköisesti luovan tehokkaammin brändiä kuin monikielisen, sillä eri kieliversioita ei välttämättä osata yhdistää toisiinsa.
Arjen kielenkäytössä monimutkaisille tuotenimille voi syntyä helppokäyttöisempiä lempinimiä. Minna Pyhälahti kirjoitti vuonna 2017 Kotus-blogin tekstissä petseistä: sana on syntynyt nuorten kielenkäytössä Littlest Pet Shop -tavaramerkin pohjalta.
Paw Patrolista Ryhmä Hau
Joskus nimen kääntäminen kuitenkin onnistuu. Lelukirjan Paw Patrol -logolla varustettujen koiralelujen taustalla on samanniminen kanadalainen
animaatiosarja. Suosittua lastenohjelmaa on Yleisradion Pikku Kakkosessa esitetty
suomenkielisellä nimellä Ryhmä Hau.
Paw Patrolin Skye ja Marshall ovat suomeksi Ryhmä Haun Kaja ja Samppa. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.
Ylen lastenohjelmien tuottaja Teija Ryösä kertoo Ylen varmistavan jo sarjojen ostovaiheessa, että sarjan ja hahmojen nimet voidaan suomentaa. Mahdollisuus suomennettujen nimien käyttöön koetaan suomenkielisessä lastenohjelmistossa tärkeäksi. Svenska
Ylen tuottaja Mikaela Sonck lisää,
että vastaavasti ruotsinkielisessä ohjelmistossa pyritään ruotsinkielisiin
nimiin. Peukkuja tästä Ylelle!
Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkineuvonnasta vahvistetaan, että käännöstapauksissa tavaramerkin haltija on todennäköisesti sopinut erikseen ostajan kanssa, mitä nimiä ostaja voi käyttää. On myös mahdollista, että tavaramerkin haltija antaa ostajalle suostumuksensa rekisteröidä tavaramerkin suomen- tai ruotsinkielisen version Suomessa.
Star Wars vai Tähtien sota?
Vaikka City Shark Beach Battle Playsetin kaltaiset yksilöivät nimet ovat lelukuvastoissa tavallisia, käytetään englanninkielisten tavaramerkkien leluista toisinaan myös suomenkielisiä kuvaavia nimiä. Esimerkiksi Hamsters in a House -merkin lelua myydään nimellä Tuoksuva hamsteri ja Teamsterzin lelua nimellä Parkkitalo + viisi pikkuautoa. Sokerina pohjalla on ruotsalaisen Brion ihanan yksinkertainen Hella.
Hatchimals Colleggtiblesin leluista sen sijaan käytetään Lasten suuressa lelukirjassa englanninkielisiä nimiä, mutta Joulun toivelelut -kuvastossa suomenkielisiä. Mainosten perusteella ei selviä, millaiset ehdot tavaramerkin eri tuotteiden nimiä koskevat.
Star Wars, Hot Wheels ynnä muut englanninkieliset nimet taipuvat kyllä leikki-ikäisten puheeseen sukkelasti, jopa yllättävän autenttisesti äännettyinä. Ilman äidin tai isän tulkkausta ne ovat kuitenkin monelle lapselle vain yksilöiviä äänneyhdistelmiä vailla merkitystä. Ilahtuisin, jos vieraskielisten nimien sijaan suomenkielisissä lelukirjoissa olisi enemmän Tähtien sotaa ja Kuumia renkaita, äidinkielellä leikkiin innostavia, mielikuvitusta ruokkivia nimiä.
Lähteet: Lasten suuri lelukirja 2018 (julkaisija Toyrock Oy), Joulun toivelelut 2018 (julkaisija Tammer-Tukku Oy)
Minna Pyhälahti: Petsit, nuo söpöt pienet muoviotukset (Kotus-blogi, 20.6.2017)Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa | Keskustele
20.11.2018 14.05
Vaskilohi
Laittamattomasti sanottu
Kuinka ollakaan, itse harmittelin juuri pari päivää sitten samaa asiaa omasta postiluukusta kolahtaneiden katalogien ja lastenohjelmien mainostaukojen lelujen kanssa. Ilmiö ei sinällään ole uusi, että muistan jo omassa lapsuudessani englannin jyllänneen, joskin ainakin osalla leluista oli tuolloin suomenkielinenkin nimi. Tuolloinkin suosituimmat lelut saivat jonkin oman epävirallisen kutsumanimensä, ei kenenkään lapsen arkikieleen jää ”Mini Racer Mack Truck Transporter”. Itse kuluttajana – ja toistaiseksi lapsen puolesta kuluttavana – tulee kyllä nopeasti sellainen olo, että itseä ei arvosteta kuluttajana, jos tuotteita ei viitsitä tarjota omalla kielellä – ei suomi sentään mikään minikieli ole, ja markkina-alueenakin varsin yhtenäinen. Suurille konglomeraateille ei silti taida maksaa vaivaa käännättää ja rekisteröidä tavaramerkkejä, mutta on harmillista jos tämän maksamme sitten me suomenkieliset kuluttajat lapsinemme. Omalla kohdalla kokemus arvostuksen puutteesta vaikuttaa kyllä huomattavasti myös haluihin avata kukkaronnyörit, ja jälkikasvun ollessa vielä varsin nuorta vaikuttaa tämä myös siihen, mitä pukinkontista tulee. Kun vain viesti menisi suuryrityksille asti... Kyllä äidinkielinen nimi puhuttelee ihan eri tavalla (tosin englantiin liitetään vähän myöhemmässä iässä kyseenalaista prestiisiä), mutta kuluttajina pitää osata myös vaatia!
YLE on kyllä tässä suhteessa toiminut esimerkillisesti, olisivatkpa kaupalliset toimijat yhtä valveutuneita. Eräs tietty yhdysvaltalainen mediajätti, joka viime vuosina on haalinut yhä useampia brändejä (mm. Tähtien sodan) kattonsa alle, on ”kunnostautunut” juuri siinä, että jo vakiintuneidenkin hahmojen ja brändien suomennosten käyttäminen missään yhteydessä on lopetettu. Tavaramerkki-intressit tässäkin ovat varmaan taustalla, mutta kyllä se väkisinkin näyttäytyy tiettynä ylimielisyytenä ja ehkä jopa kulttuuri-imperialismina, kun näin tehdään.
YLE on kyllä tässä suhteessa toiminut esimerkillisesti, olisivatkpa kaupalliset toimijat yhtä valveutuneita. Eräs tietty yhdysvaltalainen mediajätti, joka viime vuosina on haalinut yhä useampia brändejä (mm. Tähtien sodan) kattonsa alle, on ”kunnostautunut” juuri siinä, että jo vakiintuneidenkin hahmojen ja brändien suomennosten käyttäminen missään yhteydessä on lopetettu. Tavaramerkki-intressit tässäkin ovat varmaan taustalla, mutta kyllä se väkisinkin näyttäytyy tiettynä ylimielisyytenä ja ehkä jopa kulttuuri-imperialismina, kun näin tehdään.
20.11.2018 21.02
Ogdoad
Kuuma kaara
" Kuumia renkaita,"
Hot wheels nimellä ei viitata renkaisiin vaan autoon itseensä. Eli parempi suomennos lienisi Kuuma Kaara.
Hot wheels nimellä ei viitata renkaisiin vaan autoon itseensä. Eli parempi suomennos lienisi Kuuma Kaara.
21.11.2018 12.52
Selkomieli
Takaisin Impivaaraan
Kansainväliset yritykset haluavat yleensä markkinoida kansainvälisesti tunnettuja tuotteitaan niiden kansainvälisillä nimillä. Suomalaisiin nimiin päästään, jos lapsille annetaan vain Suomessa pelkästään Suomen markkinoille tarkoitettuja leluja. Tosin sellainen tuotanto ei useinkaan lyö leiville, mutta ainahan vanhemmat voisivat itse veistää puusta leluja lapsilleen ja antaa niille vaikka varhaiskantasuomalaiset nimet.
Onkohan muuten ”Brion ihanan yksinkertaisen Hellan” tausta se, että liettä tarkoittava sana ruotsissa on ”hella” (joka on lainautunut kyökkisuomeen)?
Miksi muuten jännät englanninkieliset nimet eivät ruokkisi lasten mielikuvitusta jopa paremmin kuin junttisuomalaiset?
Onkohan muuten ”Brion ihanan yksinkertaisen Hellan” tausta se, että liettä tarkoittava sana ruotsissa on ”hella” (joka on lainautunut kyökkisuomeen)?
Miksi muuten jännät englanninkieliset nimet eivät ruokkisi lasten mielikuvitusta jopa paremmin kuin junttisuomalaiset?
22.11.2018 14.05
Vaskilohi
Selkomielen kommentista näkyy mielestäni se konkreettisin ja välittömin suomen kieleen kohdistuva uhka, nimittäin suomalaisten itsensä omaan kieleensä kohdistama aiheeton väheksyntä ja englannin näkeminen jotenkin lähtökohtaisesti arvokkaampana. Tuskin mikään ulkoinen taho meitä voikaan pakottaa luopumaan omasta kielestämme, mutta tällaisilla arvotuksilla voimme päättää tuhota oman kielemme kyllä itse. Silloin kun kieli on suhteellisen elinvoimainen, asia tuntuu liian usein vähäpätöiseltä. Vaan kun katsotaan maailman ahtaalla olevia vähemmistökieliä (nyt Kotuksen etusivuilla on mm. romanikieli), niin harva pitää sellaiseen asemaan päätymistä toivottavana. Ylipäätään jokaisen kieliyhteisön kannattanee ottaa vastuu omasta kielestään, vai onko jotenkin toivottavampaa, että nimistöt sanellaan ylhäältä ulkomaisten suuryritysten suunnalta, tai niin, että prosessi olisi vähän kaksisuuntaisempi ja kieliyhteisön tarpeita ja tottumuksia kunnioittava?
On ainakin täysin paikkaansapitämätöntä, että kaiken suomalaisille olevan materiaalin – on se sitten leluja, niiden nimiä, tai mitä muutakaan kieltä – pitäisi olla joko sataprosenttisesti suomalaista tai sitten ei ollenkaan. Lelunimien kääntäminen on onnistunut ennenkin, samaten kuin ulkomaisia elokuvia kyetään markkinoimaan suomenkielisillä nimillä, kirjoja kääntämään suomeksi jne. Tätä kärjistystä vastaan argumentointikaan ei siten ole mielekästä. Kyse on päätöksistä, jotka eivät ole mitään luonnolakeja, joihin pitäisi fatalistisesti alistua. Ilahduttavasti esim. videopelien osalta suomenkielisyys on vuosien saatossa lisääntynyt eikä vähentynyt, joten suunta ei ole mitenkään vääjäämätön sekään.
Mitä tulee nimiin niin omakieliset nimet ovat paitis äänneasultaan tuttuja ja siten loksahtavat helpommin osaksi lapsen muuta kielimaailmaa. Sikäli kun nimet pohjautuvat suomeen, ne linkittyvät osaksi myös muuta osattua kieltä luontevasi, kun taas tuntemattoman kielen sana on satunnainen äännejono silloin, kun kieltä ei osaa. Tätäkin voi testata spekuloimalla miltä tilanne tuntuisi, jos lelunimet olisivat tyypillisesti vaikkapa venäjäksi tai šonaksi. Herättääkö yhä paljon mielleyhtymiä?
On ainakin täysin paikkaansapitämätöntä, että kaiken suomalaisille olevan materiaalin – on se sitten leluja, niiden nimiä, tai mitä muutakaan kieltä – pitäisi olla joko sataprosenttisesti suomalaista tai sitten ei ollenkaan. Lelunimien kääntäminen on onnistunut ennenkin, samaten kuin ulkomaisia elokuvia kyetään markkinoimaan suomenkielisillä nimillä, kirjoja kääntämään suomeksi jne. Tätä kärjistystä vastaan argumentointikaan ei siten ole mielekästä. Kyse on päätöksistä, jotka eivät ole mitään luonnolakeja, joihin pitäisi fatalistisesti alistua. Ilahduttavasti esim. videopelien osalta suomenkielisyys on vuosien saatossa lisääntynyt eikä vähentynyt, joten suunta ei ole mitenkään vääjäämätön sekään.
Mitä tulee nimiin niin omakieliset nimet ovat paitis äänneasultaan tuttuja ja siten loksahtavat helpommin osaksi lapsen muuta kielimaailmaa. Sikäli kun nimet pohjautuvat suomeen, ne linkittyvät osaksi myös muuta osattua kieltä luontevasi, kun taas tuntemattoman kielen sana on satunnainen äännejono silloin, kun kieltä ei osaa. Tätäkin voi testata spekuloimalla miltä tilanne tuntuisi, jos lelunimet olisivat tyypillisesti vaikkapa venäjäksi tai šonaksi. Herättääkö yhä paljon mielleyhtymiä?
22.11.2018 14.06
JM
On merkityksiä ja merkityksiä
"Miksi muuten jännät englanninkieliset nimet eivät ruokkisi lasten mielikuvitusta jopa paremmin kuin junttisuomalaiset?"
Siksi, että junttisuomalaiset kääntävät ne mielessään mekaanisen sanasanaisesti ilman luovuutta tai mielikuvitusta. Aivan kuten Trumpin mainitsema "raking" käännettiin kätevästi 'haravoinniksi', vaikka siitä ei ollut kyse.
Äidinkieli on ennen kaikkea tunteiden, mielikuvien ja konnotaatioiden kieli. Vieras kieli toimii suoraviivaisen tehokkaasti silloin, kun sanoilla ei denotaationsa lisäksi ole juuri mitään konnotaatiota, esim. jonkin vempeleen teknisissä tiedoissa tai käyttöohjeissa.
Siksi, että junttisuomalaiset kääntävät ne mielessään mekaanisen sanasanaisesti ilman luovuutta tai mielikuvitusta. Aivan kuten Trumpin mainitsema "raking" käännettiin kätevästi 'haravoinniksi', vaikka siitä ei ollut kyse.
Äidinkieli on ennen kaikkea tunteiden, mielikuvien ja konnotaatioiden kieli. Vieras kieli toimii suoraviivaisen tehokkaasti silloin, kun sanoilla ei denotaationsa lisäksi ole juuri mitään konnotaatiota, esim. jonkin vempeleen teknisissä tiedoissa tai käyttöohjeissa.