Satunnaisesti kirjoittavan kotuslaisen blogiin kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.
8.3.2023 10.15
Asuivatko heettiläiset Heetissä?
Joskus valtakuntia joudutaan nimeämään jälkikäteen.
Helsingin Sanomain tiedeuutisissa kerrottiin 10. helmikuuta 2023 heettiläisten kohtalosta. Valtakunnan romahtamisessa oli ollut vahvana osallisena kolmen perättäisen vuoden kato, joka oli johtanut nälänhätään.
Uutisessa puhuttiin sekä heettiläisistä että Heettiläisten valtakunnasta, isolla alkukirjaimella. Ajattelin ensin, että kyseessä oli lipsahdus, mutta kun ilmiö toistui, ymmärsin, että sillä oli vakaa tarkoitus.
Heettiläisistä kirjoitettiin Helsingin Sanomissa 10.2.2023. Kuvakaappaus verkkojutusta.
Heettiläiset, raudantuojat
Ilmeisesti heettien valtiolle on jälkikäteen, meidän päivinämme, annettu ikään kuin virallinen nimi: Heettiläisten valtakunta. Toki valtio kiinteän nimen ansaitseekin, olihan se erittäin merkittävä yhteisö Välimeren maailmassa noin 1650–1200 eaa. Raudan välittämisessä Eurooppaan heettiläisillä oli tärkeä osuus.
Englanninkielisessä kirjallisuudessa heettiläisten valtiota on perinteisesti kutsuttu nimellä Hittite Empire. Tuo termi on suomennettu äsken mainitussa uutisessa sanoilla Heettiläisten valtakunta. Kun englannissa kansojen ja kielten nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, ei voi oikein varmasti päätellä, pitäisikö heettiläisten valtakunta suomen kielessä käsittää yleisnimeksi ja kirjoittaa pienellä alkukirjaimella vai korottaa valtioksi ja käyttää isoa alkukirjainta. Molempia käytäntöjä voi puolustaa.
Kantakielen kurkunpää-äänteet
Heetin kieli kuuluu indoeurooppalaiseen perheeseen. Vaikka puhuttu kieli on vuosituhansia sitten sammunut, heetti on säilynyt meidän päiviimme piirtokirjoituksissa.
Kielentutkijoiden parissa heetti on kuuluisa siitä, että indoeurooppalaisista kielistä vain siinä ovat säilyneet eräät kantakielen oletetut kurkunpää-äänteet. Uralilaisten ja indoeurooppalaisten kontaktien tutkija Jorma Koivulehto (1934–2014) huomasi, että ne ovat säilyneet myös uralilaisella taholla lainasanoissa, k:ksi muuntuneina.
Säilyttäjäkieli on suomi. Esimerkkinä olkoon sana kaski, vrt. ruotsin aska ’tuhka’ tai englannin ash ’tuhka’. Myös kesä kuuluu näihin sanoihin, vrt. venäjän osen ’syksy’. Koivulehdon tätä aihetta käsittelevä teos Uralische Evidenz für die Laryngaltheorie (1991) herätti melkoisesti kansainvälistä huomiota, sen sanoma kun oli varhemmista havainnoista riippumaton todiste noiden äänteiden olemassaolosta.
Heettiläisten valtakunta eli Heetti?
Olipa sanomalehden heettiuutisessa kyse lipsahduksesta tai todellisesta myöhäisestä nimenannosta, rupesin vakavasti miettimään suomen muoto-oppia ja vanhan valtion uutta nimeä, Heettiläisten valtakunta. Se on pitkänlainen ja aika kömpelökin. Suomen kielessä ei valtioiden nimiä juuri muodosteta tällä tavalla. Eräissä kielissä kyllä muodostetaan.
Esimerkiksi unkariksi Suomi on Finnország. Sananraja menee näin: finn + ország, ”suomen valtakunta”. Ruotsi on Svédország, Venäjä on Oroszország, Puola on Lengyelország. Unkariksi hyvin moni maailman valtio on nimetty näin. Heettiläisten mahdollinen valtio olisi ilmeisen luontevasti ”Hettitaorzszág”.
Suomi on toista maata. Valtion nimeksi sopii yleensä kansallisuuden tai heimon nimi: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Venäjä. Kun Tšekkoslovakia hajosi, jouduttiin hetki miettimään tšekkiosapuolen nimeä. Ehdolla kävi Tšekinmaa, mutta pian päädyttiin perinteiseen ratkaisuun, Tšekki. Suomen kielen nimeämismallin mukaisesti heettien muinaisvaltion nimi, milloin sellaista tarvitaan, voisi hyvin olla – Heetti.
ERKKI LYYTIKÄINEN
Erkki Lyytikäinen on tehnyt päivätyönsä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen amanuenssina, toimipaikkanaan Suomen kielen nauhoitearkisto Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän on toiminut kolumnistina sekä kriitikkona ja on myös yksi Suomen murrekirjan (2013) toimittajista.
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele
Ei puheenvuoroja