Antistaattisuudesta astigmatiaan

Erilaisia silmälaseja. Kuva: Anna Murto, Kotus.

Syksyn pimeys saattaa monesti tuoda esille epämukavia vaivoja – pientä tekstiä on vaikea nähdä, tienviittoja ei tahdo erottaa auton ratissa ja silmät tuntuvat rasittuneilta. Vaikka näkökyky tuntuu heikentyneen kuin yhdessä yössä, ovat näköongelmat todennäköisesti olleet olemassa jo pidempään. Valon määrä ja sen väheneminen vaikuttavat paitsi näkökykyyn myös kokemukseen näkemisestä, minkä vuoksi syksy onkin kiireistä aikaa optikkoliikkeissä. 

Näköasioihin perehtymättömälle optikolla käyminen voi kuitenkin olla jännittävä kokemus. Puheessa vilisee outoja sanoja ja näöntutkimuksen tulosten kuuleminen voi pelottaa. Pahimpana vaihtoehtona on tietenkin tuomio – tarvitset silmälasit!

Kuten erikoisaloilla yleensäkin, myös optisella alalla käytetään ammattisanastoa. Varsinkin silmän anatomiaan tai fysiologiaan liittyvät sanat ovat usein käännöslainoja latinasta tai englannista. Sanojen merkitys ei siis välttämättä avaudu, ellei satu tuntemaan lääketieteellistä sanastoa entuudestaan. 

Asiakkaan kannalta olisi oleellista, että optikon käyttämät termit olisivat edes jollain tapaa ymmärrettäviä. Varsinaisen näöntutkimuksen jälkeen tilanne jatkuu usein silmälasikehysten ja -linssien valintaan, ja jo valmiiksi hämmentynyt asiakas saattaa kokea tilanteen kuormittavana. 

Esittelen tässä blogissa sellaisia sanoja, jotka todennäköisesti tulevat vastaan optikkokäynnillä. Olen kursivoinut optikoiden ammattisanastoon kuuluvat sanat. 

Plussaa, miinusta vai jotain muuta?

Tyypillisimmin silmälaseilla korjataan taittovirheitä. Taittovirheellä tarkoitetaan sellaista silmän rakenteiden poikkeamaa, jonka vuoksi silmän verkkokalvolle eli retinalle ei muodostu tarkkaa kuvaa. Näkeminen on siis jollain tapaa epätarkkaa ilman silmälasikorjausta, ja sopiva korjaus riippuu taittovirheen tyypistä. 

Miinuslaseiksi sanotaan laseja, joilla korjataan likitaitteisuutta eli myopiaa. Likitaitteisuus tarkoittaa sitä, että ihminen ei näe tarkasti kauas, mutta näkee lähelle erinomaisesti. Likitaitteista henkilöä kutsutaan myoopiksi. Kaukotaitteisuus eli hyperopia puolestaan tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö näkee lähelle sumeasti, mutta kauas selvästi. Tällöin apuna ovat silmälasit, joiden voimakkuus on plusmerkkistä. Kaukotaitteista henkilöä kutsutaan hyperoopiksi. 

Ongelmia saattaa aiheuttaa myös hajataitteisuus eli astigmatia, jota korjataan sylinterilinssillä. Hajataitteisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa silmän sarveiskalvon muodon vuoksi näkeminen kaikille etäisyyksille ilman lasikorjausta on jokseenkin epätarkkaa. Silmälaseilla voidaan helpottaa myös karsastusta, jolla tarkoitetaan silmien virheasentoa: silmät ovat kohdistuneet eri kohteisiin. Karsastusta voidaan helpottaa prismalinsseillä, jotka muuttavat valon tulosuuntaa ja siirtävät nähtyä kuvaa oikeaan kohtaan.

Ikänäkö eli presbyopia tarkoittaa silmän luonnollista lähinäön heikkenemistä noin 40 vuoden iässä. Ilmiö johtuu mykiön eli silmän linssin ikääntymisestä ja kovettumisesta, jolloin se ei enää mukaudu eri etäisyyksille joustavasti. Ikänäköä korjataan silmälaseilla, joissa on plusmerkkinen lähilisä eli adeeraus. 

CC BY-NC-ND 4.0

Optikko asiakkaan kanssa. Kuva: Jalasjärvi-seura, Jalasjärven museo.

Linssityyppi tarpeen mukaan 

Ennen näöntutkimusta käytetään usein tietokonepohjaista laitetta autorefraktometriä (tuttavallisemmin autorefua), jonka avulla saadaan esitietoa silmän taittovoimasta. Näöntutkimuksen aikana silmien eteen asetetaan foropteri ja lopuksi silmien etuosat tutkitaan biomikroskoopilla. Yleensä tutkimuksen aikana mitataan myös silmänpaine – etenkin, jos sukurasitteena on näköhermoa vaurioittava silmäsairaus glaukooma. 

Lopuksi optikko kirjaa ylös refraktion eli tutkimuksen perusteella määritetyn parhaan linssiyhdistelmän ja antaa lasimääräyksen, jolla silmälasit voidaan tilata. Silmälasien voimakkuus ilmoitetaan dioptrioina, joka on linssin optisen taittovoiman yksikkö.

Kun silmälasikorjauksen tarve on selvitetty, on edessä silmälasilinssien valinta. Alle 40-vuotias henkilö selviää todennäköisesti yksiteholaseilla, joiden voimakkuudella näkee niin kauas kuin lähelle. Ikänäköinen henkilö taas tarvitsee useimmiten moniteholasit nähdäkseen samoilla laseilla kauas ja lähelle. Joskus pelkät lähilasit saattavat riittää, jos ikänäköisellä henkilöllä ei ole ongelmia kaukonäkemisessä. 

Tietokoneella työskentelevä ikänäköinen henkilö taas saattaa hyötyä esimerkiksi syväterävistä lähilaseista tai toimistomonitehoista. Erityisesti lähi- ja päätetyöhön suunnitelluissa linsseissä on laajemmat näköalueet tavallisiin monitehoihin verrattuna. Silmälasien lisäksi näönkorjauskeinona voivat olla myös piilolasit, jotka asetetaan suoraan silmän etupinnan sarveiskalvolle. Ne soveltuvat hyvin esimerkiksi urheiluun tai harrastuksiin, joissa silmälasit ovat tiellä. 

Piilolinsseillä voidaan korjata näköä huomaamattomasti. Kuva: Anna Murto, Kotus. 

Ohennusta ja monenlaisia materiaaleja

Silmälasikehys on tyypillisesti valmistettu joko muovista tai metallista. Muovikehyksen materiaali on useimmiten helposti muovautuva selluloosa-asetaatti, joka ei itse asiassa ole muovi vaan puuvilla- ja puukuitupohjainen polymeeri. Metallikehykset taas tehdään yleensä eri metalliseoksista sekä teräksestä ja titaanista. Kevyt ja kestävä titaani ei sisällä nikkeliä, joten se sopii myös allergiselle. 

Silmälaseissa on joko taivuteltavat nenätyynyt tai muotoiltu nenäkappale, joiden ansiosta kehys istuu kasvoille mukavasti. Herkästi päänsärkyä saava saattaa haluta kehyksiin pumppuaisat, joissa on joustavat saranat. Sekä muovi- että metallikehyksissä on myös tavallisesti muotoiltavat aisanpäät, jotta aisat asettuvat kunnolla korvien taakse. 

Silmälasilinssien pinnoitteiden valinta tuottaa joskus päänvaivaa. Kovapinnoite vähentää linssien naarmuuntumista, ja heijastuksenestopinnoite estää valon peilautumista linsseistä. Liukas antistaattinen pinnoite taas hylkii likaa ja pölyä, ja sinivalosuoja vähentää silmien rasitusta päätetyössä. Saatavilla on myös fotokromaattisia eli tummuvia linssejä, jotka tummuvat altistuessaan UV-säteilylle.

Niin sanottu linssien ohennus on monille tuttu termi. Ohennus keventää linssejä etenkin, kun voimakkuudet ovat suuret. Varsinaista ohentamista linsseille ei kuitenkaan tehdä. ”Ohennettu linssi” on eri materiaalia kuin peruslinssi, ja sillä on korkeampi taitekerroin eli kyky taittaa valoa. Tyypillisimmät taitekertoimet ovat 1,5 (ohentamaton linssi), 1,6 (”kerran ohennettu”) ja 1,67 (”kahdesti ohennettu”).

Sinivalosuoja näkyy linsseissä sinertävänä jälkiheijasteena. Kuva: Anna Murto, Kotus. 

Uskottavuutta vai ymmärrettävyyttä?

Optikkoliikkeessä asiointi sisältää alusta loppuun monenlaista erikoissanastoa. Kaikkea käynnin aikana mainittua ei välttämättä ole tarpeenkaan ymmärtää, mutta esimerkiksi silmien terveyteen liittyvien asioiden olisi hyvä olla selkeitä ja ymmärrettäviä. Usein vaikkapa toisesta kielestä otetun termin tilalla voitaisiin hyvin käyttää sille sopivaa suomenkielistä vastinetta. Esimerkiksi likitaitteisuuden (eli myopian) tapauksessa suomenkielinen termi kuvaa ilmiötä havainnollisemmin. 

Erikoissanojen käyttö voi osittain liittyä ammattiryhmän uskottavuuteen. Käyttämällä erikoissanastoa voidaan esitellä omaa ammattitaitoa niin asiakkaalle kuin myös muille ammattiryhmän jäsenille. Toisaalta esimerkiksi optikoiden ja silmälääkäreiden välisessä yhteistyössä voi olla järkevääkin viestiä erikoissanaston avulla, sillä lääkärit ovat tottuneet käyttämään lääketieteellisiä termejä.

Optisella alalla – kuten muutenkin – olisi hyvä miettiä kielellistä saavutettavuutta. Yhteisessä asiointitilanteessa käytetyn kielen tulisi olla sellaista, että kaikki osapuolet ymmärtävät toisiaan ja tulevat ymmärretyiksi. Ammattisanaston ymmärrettävyysongelma on onneksi tiedostettu jollain tapaa, ja nykyisin optisen alan sanastoa löytyy muutamilta eri verkkosivuilta. 

• Kielitoimiston sanakirja: likitaittoinen
• Kielitoimiston sanakirja: kaukotaittoinen
• Kielitoimiston sanakirja: hajataittoinen

ANNA MURTO

Kirjoittaja on työskennellyt Kotimaisten kielten keskuksessa korkeakouluharjoittelijana kesällä 2023 ja on aiemmalta koulutukseltaan optometristi. 

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele