Etunimellä musiikkimaailman huipulle

Sasu Virtanen. Kuva: Mirja Virtanen.

Tapani Kansa, Paula Koivuniemi, Kirka ja Kikka. Kaikki artisteja, joiden musiikki soi radiossa tiuhaan tahtiin viime vuosituhannen lopussa. Kaikki artisteja, jotka käyttivät tai käyttävät taiteilijanimenään joko oikeaa etu- ja sukunimeään tai sitten niin sanottua perinteistä taiteilijanimeä, kuten Kirill Babitzin ja Kirsi Sirén. Heidän tapauksessaan Kirka ja Kikka olivat toki myös artistien lempinimiä. Vastaavia nimiä käytetään edelleen, mutta 2000-luvulla varsin iso joukko artisteja on ottanut käyttöön toisenlaisen nimeämistavan.

Tunnet minut nimellä…

Sanni, Ellinoora, ALMA. Musiikkilistojen kärkisijoilla on viime vuosina ollut melko runsaasti yksiosaista nimeä käyttäviä artisteja. Usein nimet ovat artistien etunimiä, kuten edellä mainitut, mutta toisinaan artistit käyttävät taiteilijanimenään sukunimiään, kuten valtavaan suosioon noussut Behm eli Rita Behm.

Behmin nimessä ilmenee toinen huomionarvoinen piirre. Hei rakas -hitillään tunnetuksi tullut Behm löytyy muun muassa Spotifysta nimellä BEHM. Nimi on siis kirjoitettu kokonaan isoilla kirjaimilla. Ennen omalla nimellään esiintynyt Anna Abreu käyttää nykyisin vain nimeä ABREU. Myös etunimissä näkyy vastaava trendi. Esimerkiksi maailmallakin tunnettu ALMA kirjoittaa nimensä isoin kirjaimin.

Kahdella etunimellä esiintyviä artisteja ovat muun muassa Vilma Alina ja Jonne Aaron. Kaikki artistit eivät välttämättä esiinny ensimmäisellä etunimellään: esimerkiksi Ellinooran koko nimi on Anni Ellinoora Leikas.

Mistä kaikki alkoi?

Saatat ehkä miettiä, että hetkinen, onhan vastaavia nimiä ollut ennenkin, Katri Helena ainakin. On totta, että niin sanotut etunimiartistit eivät ole täysin uusi ilmiö, mutta vastaavassa laajuudessa nimiä ei ainakaan suosituimpien artistien joukossa ole ollut. Muutamia esimerkkejä kuitenkin löytyy, kuten turkulainen veljeskaksikko Matti ja Teppo. Sen sijaan sukunimiartisteja ei juurikaan ole ennen ollut. Melko lähellä on Freeman, mutta hänkin on muokannut oikeaa nimeään hieman (Friman).

2000-luvun alussa etunimiartisteja oli jo vähän enemmän, kiitos Irinan, Erinin ja Petran. Varsinainen buumi vaikuttaa kuitenkin alkaneen Sannista. Nuori lohjalainen nousi vauhdilla musiikkikentän ja kansalaisten tietoisuuteen vuonna 2013 julkaistun debyyttialbuminsa ansiosta. Sannin perässä on tullut tusina muita saman nimikaavan artisteja: Alma, Ellinoora, Evelina (oikea nimi Eveliina), Vilma Alina, Ilta, Vesta…

Etunimiartisteissa kiinnittää huomiota naisten suuri osuus. Miesartistit käyttävät useimmiten jotakin toista nimeämistapaa. Toki poikkeuksiakin löytyy, kuten nimet Mikael Gabriel ja LEO osoittavat. Huomattavaa on myös se, että ilmiö kytkeytyy vahvasti pop-laulajiin; rap-artistit suosivat perinteisiä taiteilijanimiä. Ehkä Elastinen ja Gettomasa ovat katu-uskottavampia nimiä kuin Kimmo ja Aleksi.

Sanni, Alma ja Evelina. Alkuperäiset kuvat: Sanni, Evelina; Tuomas Vitikainen. Alma; Sven Mandel. Kuvien lähde: Wikimedia Commons. Kuvan muokkaus: Risto Uusikoski, Kotus.

Kuvien lisenssit: CC BY-SA 4.0

Uniikki etunimiartisti?

Syyt yksiosaisten artistinimien käyttöön lienevät monenkirjavat. Kuten musiikkiin itsessään myös taiteilijanimiin vaikuttavat vahvasti alan trendit.

Jos Sannin kaltaiset nimet menestyvät musiikkimarkkinoilla, levy-yhtiöt panevat asian merkille. Levy-yhtiössä saatetaan tuumia, että meidän uuden artistimme kannattaa esiintyä pelkällä etunimellä, varsinkin jos nimi on jokin harvinaisempi, kuten Vesta. Ville Virtasen kohdalla on taas parempi käyttää keksittyä nimeä, kuten Darude tai Penelope-hitillään kesällä läpimurron tehnyt william (kyllä, osa artisteista kirjoittaa nimensä myös pienin kirjaimin).

Artisteille on totta kai eduksi, jos heidän nimeään ei sekoiteta kehenkään muuhun. Nimen olisi lisäksi hyvä olla jollain tavalla mieleenpainuva. Hyvällä syyllä voi kysyä, läpäisevätkö etunimiartistien (tai sukunimiartistien) nimet edellä mainitut kriteerit. Kun melkein joka toinen (nais)artisti esiintyy nykypäivänä etunimellään, eikö silloin idea persoonallisesta nimenkäytöstä vesity? Toisaalta musiikki itsessään on aina avainasemassa, ja huonoksikin mielletyllä nimellä voi menestyä.

Oman nimen käyttö luo pohjan kehittää vapaasti artistin tarinaa, eikä nimiin niin helposti sisälly huonoja mielikuvia. Kuitenkin sinänsä nerokkaalle tavalle esiintyä ytimekkäällä lyhyellä nimellä voi tulevaisuudessa käydä heikosti, jos Iltoja ja Jannoja tulee yhä enemmän. Seuraavat vuodet näyttävät nousevatko keksityt taiteilijanimet, kuten Pyhimys, jälleen suosioon vai valtaavatko ”tylsät” kokonimet mallia Antti Tuisku listojen kärkisijat.

SASU VIRTANEN

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele