Kuntien nimenmuutosehdotukset huolestuttavat

Viime vuosina joidenkin kuntien valtuutetut ovat ehdottaneet kunnan nimen muuttamista. Esimerkiksi vuonna 2017 Kouvolan kaupunginvaltuutettu ehdotti, että kunnan nimeksi muutettaisiin Porukka. Keravalainen kaupunginvaltuutettu puolestaan kirjoitti Keski-Uusimaa-lehdessä syyskuussa 2021, että kaupungin nimi kannattaisi muuttaa imagosyistä, ja Raahessa on vastikään tehty valtuustoaloite kaupungin nimen muuttamisesta Braaheksi.

Jos kunta aikoo muuttaa nimeään, sen on kuntalain mukaan pyydettävä nimenmuutoksesta lausunto Kotimaisten kielten keskuksesta. Toistaiseksi nimenmuutosehdotuksia ei kuitenkaan ole tullut lausuttavaksi ‒ ja hyvä niin.

Kunnan nimi on osa historiallista jatkumoa

Kunnannimet eivät ole tuotenimiä. Ne eivät myöskään ole pelkästään hallinnollisen yksikön nimiä, joilla luodaan brändiä ja positiivisia mielikuvia. Ne ovat ennen kaikkea sukupolvien kuluessa vakiintuneita asutuskeskusten nimiä, jotka ovat syntyneet yhteisön kielenkäytössä, kun paikoista on ollut tarve puhua. Vakiintuneet asuttujen paikkojen nimet ovat kaikkein luontevimpia myös hallinnollisten kuntien nimiksi, koska silloin on helppo ymmärtää, mistä paikasta on kyse, ja hahmottaa, missä kunta sijaitsee.

Asukkaille kuntien nimet kertovat erityisesti maantieteellisistä paikoista. Ne kantavat tietoa siitä, kuka on mistäkin kotoisin, millaiset maastonmuodot, nähtävyydet, perinteet tai kielenpiirteet ovat tyypillisiä kullekin kunnalle ja miten tietty kunta on aikojen saatossa muotoutunut sellaiseksi kuin se tänä päivänä on.

Katumaisema Raahessa. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Vakiintunut nimi on monin tavoin arvokas

Historiallisiin tapahtumiin kytkeytyvän, paikallisidentiteetin kannalta tärkeän – monille asukkaille jopa rakkaan – ja valtakunnallisesti tunnetun kunnannimen korvaaminen uudella olisi pääsääntöisesti paha virhe. Nimen muuttaminen olisi paitsi lyhytnäköistä myös kallista, aiheuttaisi väistämättä väärinymmärryksiä ja olisi ristiriidassa aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisen kanssa. Mitä pysyvämpi paikannimi on, sitä paremmin se toteuttaa perustehtäväänsä. Lisäksi pysyvyydellä on etunsa myös brändäyksen näkökulmasta. 

Kollegani sanoin: ”Ainoa järkevä peruste kunnan nimenmuutokselle on kuntaliitos.” Ja liitoksissakin uuden kunnan nimeksi suositetaan aina ensisijaisesti jonkin liitoskunnan olemassa olevaa nimeä.

Lopuksi haluan korostaa, ettei kunnilla ole valtaa päättää perinnäisistä asuttujen paikkojen nimistä. Aiemmin hallinnollisina kunnanniminä tunnetut paikannimet eivät onneksi kuntaliitoksissakaan katoa minnekään. Ne jatkavat elämäänsä suomalaisten suussa, kun he kertovat tapahtumista paikkakunnalla – toivottavasti vielä pitkään sen jälkeenkin, kun meitä 2020-luvun ihmisiä ei enää ole.

Lähteet

Nissinen, Jukka: Keravan kaupungille uusi nimi (Keski-Uusimaa, 7.9.2021)

Raahen Seutu 23.3.2022: Raahen kaupungille esitetään uutta nimeä

• Waddington, Jonna: Valtuuston puheenjohtaja ehdottaa Kouvolan uudeksi nimeksi Porukkaa – ”Ei tämä ollut mikään heitto” (Iltasanomat, 6.9.2017)

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele