Kotikulmat tutuksi katu kerrallaan

Muutin jonkin aikaa sitten Herttoniemeen. Yksi tapa tutustua uuteen kotikaupunginosaan on kävellä sen kaikki kadut läpi.

Sain idean alun perin Korkeasaaren johtajalta Sanna Hellströmiltä, jonka on useissa lehtijutuissa kerrottu kävelevän Helsingin katuja läpi aakkosjärjestyksessä. Sittemmin myös muista katuja kulkevista on kirjoitettu juttuja; viimeisimpänä Helsingin katuja pyöräilevästä Matti Kinnusesta. Kaikkien Helsingin katujen käveleminen tuntuisi minusta liian isolta urakalta, mutta Herttoniemen reilut sata katua uskon jaksavani.

Tähän harrastukseen voi jokainen luoda omat sääntönsä. Niinpä en kulje katuja tarkassa aakkosjärjestyksessä, vaan suunnittelen muutamista aakkosissa lähekkäin olevista kaduista mielekkään 3–6 kilometrin pituisen reitin. Lisäksi selvitän, mistä kulkemani kadut ovat saaneet nimensä.

Nimistötietoa Helsingin karttapalvelusta

Helsingin kadun- ja muiden kaavanimien nimeämisperusteet kerrotaan kaupungin karttapalvelussa (linkki jutun lopussa). Kun palvelun valikosta valitsee ”Aineistot” ja sen alta ”Nimistön” ja laittaa ruksin kohtaan ”Kadut, polut ja aukiot”, ilmestyy kartalle vaaleanpunaisia ympyröitä (katujen nimet) ja neliöitä (aukioiden nimet).

Ympyrää tai neliötä klikkaamalla avautuu nimistötietoa sisältävä ikkuna. Siinä kerrotaan muun muassa kohteen suomen- ja ruotsinkielinen nimi ja milloin ja millä perusteella se on nimensä saanut.

Herttoniemenranta kartalla. Kuvankaappaus Helsingin karttapalvelusta.

Cronstedtit omistivat Herttoniemen kartanon

Harrastin katujen kulkemista jo Oulunkylässä asuessani, mutta Herttoniemessä olen vasta aakkosten alussa. Viime viikonloppuna suuntasin Herttoniemenrantaan. Aloitin Amiraali Cronstedtin rannasta (Amiral Cronstedts strand).

Nimi on annettu kreivi ja amiraali Carl Olof Cronstedtin (1756–1820) muistoksi. Hän oli Kustaa III:n lippukapteeni Ruotsinsalmen taistelussa vuonna 1790, Viaporin laivaston päällikkö vuosina 1790–1792 ja Viaporin komentaja vuosina 1801–1808.

Muistonimissä muistettavien henkilöiden tulisi jollain lailla liittyä paikkaan, jolle nimi annetaan. Amiraali Cronstedtilla onkin yhteys Herttoniemeen: Cronstedtin suku omisti Herttoniemen kartanon vuosina 1739–1799 ja 1813–1859.

Amiraali Cronstedtin ranta. Kuva: Petra Saarnisto, Kotus.

Benkta Ille sai perintönsä

Amiraali Cronstedtin rannasta jatkoin Laivalahdenkaarta pitkin lyhyelle Benktankujalle (Bengtagränden). Myös Benktankuja on muistonimi. Se on annettu 1600-luvulla eläneen Benkta (Bengta) Jacobsdotter Illen mukaan. Hänen äitinsä sisar oli Sissela (Cecilia) Mattsdotter, joka omisti yhden Herttoniemen rälssitiloista.

Vuonna 1643 Sissela teki syytinkisopimuksen, jonka mukaan hän luovuttaisi tilansa Henrik Tomasson Jägerhornille ja tämän pojalle Arvidille. Ehtona oli, että hänen sallitaan elää talossa elämänsä loppuun asti ja että hänelle järjestetään kunniallinen hautaus. Benkta Ille kuitenkin vastusti tätinsä tekemää sopimusta ja sai myöhemmin oman osuutensa perinnöstä.

Benktankuja. Kuva: Petra Saarnisto, Kotus.

Agneta Kursell menetti tilansa

Viimeisenä viikonlopun lenkillä oli vuorossa Agnetankuja (Agnetagränden). Nimen taustalla on liiviläissyntyinen, niin ikään 1600-luvulla elänyt Agneta Kursell (tai Kurzell).

Myös Agneta Kursell ja hänen puolisonsa Mårten Jägerhorn omistivat yhden Herttoniemen rälssitiloista. He kuitenkin köyhtyivät ja joutuivat panttaamaan tulipalossa tuhoutuneen tilansa Petter Wetterille vuonna 1698. Muutkin Herttoniemen tilat päätyivät Petter Wetterin omistukseen 1700-luvun alkuvuosiin mennessä.

Agnetankujan kaupunkipyöräasema. Kuva: Petra Saarnisto, Kotus.

Kadut opettavat

Kotiseutunsa katuja astellessa voi siis oppia myös paikan historiasta. Tosin tälle osuudelle katukävelystäni sattui poikkeuksellisesti vain muistonimiä. Suuri osa kaduista ja teistä on nimetty vanhemman paikannimen tai jonkin paikalla olevan tai aiemmin olleen kohteen mukaan.

Lisäksi kadunnimissä on runsaasti niin sanottuja aihepiirinimiä. Esimerkiksi seuraavan lenkkini Ahmatie (Järvvägen) kuuluu aihepiiriin ”kotimaiset villieläimet” ja Asentajankatu (Montörsgatan) aihepiiriin ”teollisuusammattilaiset”. Joskus aihepiiri kytkeytyy paikkaan, kuten Kalasatamassa ”Sörnäisten satamasta liikennöineet alukset”.

Helsinkiläisten lisäksi ainakin turkulaiset voivat ammentaa kaupungin karttapalvelusta tietoa nimien taustoista. Googlaamallakin voi löytää tietoa nimissä esiintyvistä henkilöistä ja paikoista. Kaksikielisissä kaupungeissa jotain voi pelkistä nimistäkin oppia: toista kotimaista kieltä.

Olisi kuitenkin hienoa, jos kunnissa innostuttaisiin tuomaan nimeämisperusteet verkkoon. Siitä olisi iloa ja hyötyä sekä asukkaille että paikkakunnalla vieraileville.

Lähteet ja lisää luettavaa

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele