Siirry sisältöön
Haku

Nimien viemää


Nimien viemää -blogin kansikuva. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Nimien viemää -blogia kirjoittavat erisnimiin hurahtaneet Kotuksen asiantuntijat. Blogissa pohditaan nimiä ja niihin liittyviä ilmiöitä eri näkökulmista. Aiheena ovat kaikenlaiset nimet paikan- ja henkilönnimistä viranomaisten ja yritysten nimiin.


rss

25.1.2021 10.51
Petra Saarnisto

Älä pilkkaa toisten nimiä

Nimilautakunnan ratkaisuihin vaikuttavat monet seikat.

Tammikuun alussa julkaistiin mediassa vakiintuneeseen tapaan esimerkkejä etunimistä, joita oikeusministeriön alaisessa nimilautakunnassa on vuonna 2020 puollettu tai jätetty puoltamatta. Näistä nimistä tehtyjen juttujen sävy on usein sensaatiohakuinen. Otsikoissa puhutaan ”kielletyistä” ja ”sallituista” nimistä. On jopa julkaistu visoja, joissa pitää arvata, mitä nimeä on puollettu ja mitä ei.

Toimituksissa ei ehkä tulla ajatelleeksi, että puolletut nimet ovat oikeiden ihmisten nimiä. Ihmisten – erityisesti lasten – nimien ruotiminen ja niille irvailu mediassa tai muuallakaan ei ole asiallista.

Myös sosiaalisessa mediassa on keskusteltu puolletuista nimistä. On oltu huolissaan siitä, että lapsia, joilla on erikoinen nimi, kiusataan. Toisaalta samat henkilöt ovat saattaneet itse somekommenteissaan naureskella kyseisille nimille.

Taustatekijät huomioitava

Nimilautakunnan medialle antamat esimerkkilistat sisältävät vain puolletut ja hylätyt nimet. Niissä ei ole taustatietoja, kuten henkilön ikää tai sukupuolta, eikä niissä kerrota, millaisia perusteluja hakija on nimelle esittänyt.

Lehtien toimituksissa listoista tehdään omia tulkintoja. Juttujen otsikoissa saatetaan esimerkiksi kertoa, että tällaisia nimiä saa nyt antaa lapselle. Osa puolletuista nimistä on kuitenkin aikuisen itselleen hakemia. Etu- ja sukunimilain mukaan aikuisille voidaan hyväksyä sellaisiakin nimiä, joita lapsille ei hyväksyttäisi. Puolletuista nimistä ei siis voi suoraan tehdä päätelmää, että nyt lapselle saa antaa tämän nimen.

Nimiä pilkkaavat eivät ehkä tule ajatelleeksi myöskään sitä, että osassa tapauksista nimen perusteluna on yhteys johonkin toiseen nimikulttuuriin. Nimi, joka Suomessa on erikoinen tai vaikuttaa jopa merkitykseltään epäsopivalta, voi toisessa kulttuurissa olla ihan tavallinen.

Ainutlaatuisia ja tavallisia nimiä

Jos vanhemmat hakevat lapselleen tai aikuinen itselleen etunimeä, joka ei ole ennestään käytössä, ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV) epäilee nimen lainmukaisuutta, sen on pyydettävä nimilautakunnalta lausunto nimestä. DVV voi pyytää lausuntoa myös muulloin, jos nimen lainmukaisuus arveluttaa. Lopullisen päätöksen nimen hyväksymisestä tekee DVV, mutta se poikkeaa harvoin nimilautakunnan kannasta.

Yksilöllisiä nimiä on annettu 2000-luvulla aiempaa enemmän, ja tällaiset nimet korostuvat usein uutisoinnissa. Siitä huolimatta suurin osa vanhemmista antaa yhä lapselleen aivan tavallisen kalenterinimen.

Muokattu 20.1.2023: DVV:n ei tarvitse pyytää nimilautakunnan lausuntoa kaikista sellaisista etunimistä, jotka eivät ole ennestään käytössä, vaan vain silloin, jos se epäilee nimen lainmukaisuutta.

Lue lisää

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja