Neljän sanan matka sanakirjaan

Olin toimittaja Pasi Heikuran haastateltavana Aristoteleen kantapää -ohjelmassa 20.3. sen kunniaksi, että Kielitoimiston sanakirjasta ilmestyi 19.3. uusi päivitysversio. Sanakirja on siis jälleen kerran entistä ehompi ja ajantasaisempi kuvaus suomen yleiskielestä. Lisäksi Kielitoimiston sanakirjalla on toden totta muutakin syytä juhlaan: sanakirja täyttää tänä vuonna 20 vuotta ja sen ilmainen nettiversiokin jo 10 vuotta.

Juttelimme haastattelussa muun muassa uusista sanoista, sanakirjan tekemisestä sekä sanojen muuttumisesta ja jopa häviämisestä. Tässä kirjoituksessa kerron tarkemmin Kielitoimiston sanakirjan neljästä uudesta sanasta: miten ne päätyivät sanakirjaan tänä keväänä?

Jos Kielitoimiston sanakirja ei ole ennestään tuttu, kerrottakoon, että tällä hetkellä sanakirjassa on yli 104 000 hakusanaa. Niiden avulla pyritään kuvaamaan yleiskielen keskeisin sanasto. Mukana on myös yleisimpiä arkikielen ja erikoiskielten sanoja.

Jokaisenoikeus

Jokaisenoikeus pantiin merkille Kielitoimiston sanakirjan toimituksessa jo vuonna 2018, kun Suomen Kotiseutuliitto alkoi käyttää sitä. Vuonna 2019 sukupuolineutraali jokaisenoikeus esiintyi muun muassa Aamulehdessä, ja sittemmin sitä alkoivat käyttää myös ympäristöministeriö, Metsähallitus, Suomen metsäkeskus ja Suomen Partiolaiset.

Kielitoimiston sanakirjan kevään päivityksessä jokaisenoikeuden otettiin sanakirjaan, kuitenkin niin, että rinnalla pidettiin vanha jokamiehenoikeus. Yleiskielessä uudissana jokaisenoikeus ei ole syrjäyttänyt vanhempaa ilmausta, vaan tilanne elää.

Jokaisenoikeus on sananmuodostuksen kannalta melko toimiva sana, ja lisäksi se yhdistyy riittävästi vanhempaan ilmaukseen, joten merkitys on mahdollista päätellä. Jokaisenoikeuden kuvaavuus kuitenkin selvästi askarruttaa monia kielenkäyttäjiä. Kotimaisten kielten keskuksestakin (Kotus) on ehdotettu sen sijaan esimerkiksi termejä luonto-oikeudet, luonnonkäyttöoikeus ja luonnonnautintaoikeus. Jokaisenoikeus on kuitenkin ainoa, joka on levinnyt vauhdilla ja esitetään nyt sanakirjassa näin:

Huoli-ilmoitus

Huoli-ilmoitus-sana on ollut esillä laajasti mediassa, kun vanhuspalvelun huono tila ympäri Suomen on puhuttanut. Huoli-ilmoituksen voi Suomessa tehdä kuka tahansa anonyymistikin puhelimitse tai verkossa, jo vuodesta 2013 alkaen.

Vanhuspalvelulaissa ja sosiaalihuoltolaissa määritellään ilmoitusvelvollisuus, eli käytännössä puhutaan juuri huoli-ilmoituksesta. Tietyissä ammattiryhmissä työntekijällä on velvollisuus tehdä ilmoitus sosiaaliviranomaisille kohdatessaan ikäihmisen, joka ei saa riittävää hoitoa tai on kohdannut laiminlyöntejä tai kaltoinkohtelua.

Lisäksi huoli-ilmoituksen saa tehdä kuka tahansa, joka on huolissaan vanhuksen voinnista ja elinolosuhteista. Huoli-ilmoitus ei ole vielä yhtä tunnettu kuin lastensuojeluilmoitus, mutta ne ovat keskenään verrattavissa. Vain huolen kohteen ikä on eri.

Pörssisähkö

Pörssisähkö-sanaa näkyy käytetyn mediassa jo vuonna 2001, eli se on sekä myyntituotteena että sanana tunnettu meillä jo reilut parikymmentä vuotta. Sota ja energiakriisi ovat kuitenkin vauhdittaneet tämän sähkötalouden termin yleistymistä niin, että sitä kuulee jatkuvasti niin työpaikoilla kuin vapaa-ajallakin.

Etenkin vuodenvaihteen hurjana pakkasjaksona pörssisähkön hintaa päivitteli jopa jumppavieruskaveri kesken hikisen äherryksen. Tammikuun alussahan pörssisähkön hinta oli kalleimmillaan peräti 2,35 euroa kilowattitunnilta.

Sanakirjantoimittajat päättivät ottaa pörssisähkön mukaan vuoden 2023 sanoja kuvaavalle vuoden sanapoimintojen listalle. Lisäksi se valittiin tammikuuta 2024 kuvaavaksi kuukauden sanaksi, ja nyt se siis on mukana myös Kielitoimiston sanakirjassa.

Uudissukunimi

Viimeisenä käsittelyvuorossa on uudissukunimi. Se on esimerkki sanasta, joka on levinnyt lakitekstistä yleiskieleen. Laki, jossa sanaa uudissukunimi on käytetty, on vuodelta 2017. Laki tuli voimaan 2019. Lakeihin liittyviä sanoja otetaan sanakirjaan rivakkaankin tahtiin. Ne kun koskevat kaikkia kansalaisia.

Uudissukunimestä puhutaan silloin, kun ihminen esimerkiksi avioituessaan haluaa ottaa käyttöön aivan uuden nimen. Uudissukunimi on siis nimi, joka ei ole ennestään käytössä kenelläkään.

Kotuksen nimistönhuoltajat kertovat, että uudissukunimiksi lasketaan myös nimet, jotka ovat aiemmin olleet käytössä mutta joilla ei enää ole yhtään nimenkantajaa. Sanakirjassa uudissukunimeä kuvataan näin:

Jos muuten uuden sukunimen keksiminen ei tunnu helpolta, Kotuksessa tehtiin Ehdotuksia uusiksi sukunimiksi -julkaisu vuonna 2018. Tällä hetkellä julkaisussa on noin 5 800 suomenkielistä nimeä ja noin 500 ruotsinkielistä nimeä, joten valinnanvaraa löytyy.

Seuraavassa blogitekstissäni kerron, miten sanat muuttuvat. Joskus jopa häviävät – vaikka sanojen poistaminen sanakirjasta onkin harvinaista.

• Aristoteleen kantapää: Kielitoimiston sanakirjaan otetaan vain vakiintuneita sanoja (Yle Areena)

• Kielitoimiston sanakirja

• Vuoden sanapoiminnot 2023 

• Kuukauden sana: pörssisähkö 

• Ehdotuksia uusiksi sukunimiksi -julkaisu 

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele