Siirry sisältöön
Haku

Minna Pyhälahti


Minna Pyhälahti. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Minna Pyhälahti rakastaa uudissanoja ja työskentelee Kielitoimiston sanakirjan päätoimittajana. Aiemmassa elämässään hän oli kielenhuoltaja ja kouluttaja.


rss

15.5.2017 14.15
Minna Pyhälahti

Korttipakka ja Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirja on minulle suomi–suomi-sanakirja, fraasisanakirja ja kieliopas.

Lapsuudenkodissani kuunneltiin usein Tapio Rautavaaraa. Unohtumattoman äänen lisäksi mieleen jäivät kiinnostavat tarinat.

Vaikuttavin esitys oli Korttipakka. Siinä sotilas kertoo, kuinka korttipakka on hänelle Raamattu, almanakka ja rukouskirja.

Kielitoimiston sanakirjasta on myös moneksi: se on minulle suomi–suomi-sanakirja, fraasisanakirja ja kieliopas. (Muutakin, mutta siitä myöhemmin.)

Tapio Rautavaara esiintymässä Hyvinkäällä vuonna 1954. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo.
Tapio Rautavaara esiintymässä Hyvinkäällä vuonna 1954. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo.

Sanakirja suomi–suomi-sanakirjana

Kielitoimiston sanakirjassa on yli satatuhatta keskeistä yleiskielen sanaa. Mukana on myös jonkin verran

– vierassanoja ja erikoisalojen termejä (lähinnä sellaisia, jotka esiintyvät usein mediassa)
– arkikielisiä sanoja

– slangi- ja murresanoja.

Sanakirja auttaa esimerkiksi sanan merkityksen ja tyylin selvittämisessä. Jos tehtävänäsi on vaikkapa kommentoida kollegasi tekstiä, saatatte olla eri mieltä jonkin sanan merkityksestä ja sen sopivuudesta yleiskielisen tekstin joukkoon.

Kollegasi mukaan friikki tarkoittaa innokasta elokuvaharrastajaa, sinun mielestäsi taas outoa ihmistä. Turha riidellä: sanakirjasta selviää hetkessä, että sanalla on molemmat merkitykset: ’jonkin innokas harrastaja tai ihailija’ (elokuva- tai tietokonefriikki) ja usein halventava ’outo, omituinen’ (tyyppi oli ihan friikki).

Sanakirja kertoo, että friikki on tyyliltään arkinen eikä siis sovi neutraaliksi tarkoitettuun yleiskieliseen tekstiin. Sen sijaan muun muassa kolumniin se saattaisi käydä hyvinkin.

Sanakirja fraasisanakirjana

Kielenkäyttäjän eteen tulee joskus kysymys, miten jokin fraasi eli sanonta taas tarkalleen ottaen kirjoitettiinkaan. Sanakirjasta sen näkee helposti.

Ehkä muistelet hämärästi, että on olemassa sanonta Parempi pyy (jossain) kuin kymmenen oksalla. Mutta missä se pyy taas piilikään?

Valitse hakutavaksi ”Tarkennettu haku” ja ”Etsi esimerkeistä” (esimerkeissä on paljon sanontoja) ja hae sanaa pyy. Näet saman tien, että Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. (Pivo muuten tarkoittaa ’kämmentä’ tai ’kouraa’.) Samalla saat bonuksena toisenkin fraasin: Pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä.

Sanakirja kielioppaana

Kielitoimiston sanakirja antaa tietoa paitsi sanojen merkityksestä ja tyylistä myös oikeinkirjoituksesta (esim. yhdyssana vai ei), taivutuksesta (esim. omatuntoa vai omaatuntoa) sekä sanojen käyttöyhteyksistä (esim. raataa otsa hiessä ja niska limassa).

Jos vaikkapa tarvitset tietoa sanan omatunto taipumisesta, kirjoita se hakusanaksi. Näet heti, että yhdyssanan molemmat osat taipuvat: omaatuntoa.

Ekstra: sanakirja ristikontekijän ilona

Sanakirjasta ei ole hyötyä pelkästään työssä vaan myös vapaa-aikana. Etenkin jos ristikoiden täyttäminen kiinnostaa!

Sanakirjan hauissa on mahdollista käyttää yleismerkkejä eli jokerimerkkejä, kuten * ja ?. Niiden avulla pääsee hakemaan sanoja pelkän alku- tai loppuosan mukaan. Jos kirjoitat kortti*, saat 18 kortti-alkuista osumaa.

Haussa voi jättää kirjaimia pois myös keskeltä. Jos kirjoitat a??e, korvaat näin kysymysmerkillä kaksi kirjainta sanan keskeltä. Saat hakutuloksesi 11 sanaa, esimerkiksi aave ja amme.

Jotkut tosin pitävät näin ”helppoa” ristikoiden täyttämistä huijaamisena. Sanakirjan apuna käyttäminen ei kuitenkaan poista kaikkia pulmia, sillä Kielitoimiston sanakirja ei auta nimissä eikä erikoisimmissa ristikkosanoissa.

Korttipakka. Kuva: Lusto – Suomen metsämuseo.
Korttipakka. Kuva: Lusto – Suomen Metsämuseo.

Korttipakka, ei kun sanakirja, almanakkana

Lopuksi takaisin Korttipakka-kappaleeseen, jossa korttipakka toimii myös almanakkana. Niin tekee sanakirjakin:

Sanakirjassa laulu-loppuisia sanoja on 52, yhtä monta kuin on viikkoja vuodessa.

Kalenteri-alkuisia sanoja on neljä, yhtä monta kuin on viikkoja kuukaudessa.

Selitys-sanan sisältäviä yhdyssanoja on yhteensä 12, yhtä monta kuin on kuukausia vuodessa.

Hyvät lukijat. Tämä tarina on tosi.



Kielitoimiston sanakirjan toimitus on julkaissut käyttöopastusvideoita. Niiden tarkoituksena on näyttää konkreettisesti, miten sanakirjasta saa nopeasti ja helposti apua monenlaisiin kielipulmiin.
Käyttöopastusvideoilla Kielitoimiston sanakirja tutuksi (Kotuksen uutinen 15.5.2017)
Kielitoimiston sanakirjan käyttöopastusvideot kotus.fi-sivustolla
Kielitoimiston sanakirjan käyttöopastusvideot Youtubessa (Youtube-soittolista)
Kielitoimiston sanakirja

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja