Kieliä tuen tarpeessa

Mitä oikein ovat alkuperäiskielet? Olen alkuvuonna törmännyt monta kertaa tähän kysymykseen ja siihen liittyviin pohdintoihin.

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on julistanut vuoden 2019 kansainväliseksi alkuperäiskansakielten vuodeksi. Teemavuoden tarkoitus on herätellä maailmaa havahtumaan siihen tosiasiaan, että suuri osa maapallolla puhuttavista noin 7 000 kielestä on vaarassa kadota seuraavien vuosikymmenien aikana. Uhanalaisiksi luokiteltuja kieliä puhutaan kaikkialla maailmassa, myös Suomessa.

Esiintyjät perinteisessä dolgaani-, nganasani-, nenetsi-, enetsi- ja evenkipuvuissa alkuperäiskansojen päivän juhlassa Dudinkan kaupungissa Pohjois-Siperiassa.

Kuka kuuluu alkuperäiskansaan?

Alkuperäiskansalla tarkoitetaan valtaväestöstä kulttuurisesti eroavaa vähemmistöryhmää, joka polveutuu alueen varhaisimmasta tunnetusta väestöstä. Vaikka eri valtiot ja alueet määrittelevät sekä alueellaan elävät alkuperäiskansat että näiden oikeudet eri tavoin, kansainvälisessä oikeudessa alkuperäiskansat ymmärretään nimenomaan suhteessa valtaväestöön.

Ensimmäisen kerran pohdin kysymystä alkuperäiskansoista ja niiden määrittelystä kenttätyössäni Pohjois-Siperiassa vuonna 2011. Taimyrin niemimaalla elää viisi alkuperäiskansaa, joilla kaikilla on oma kielensä: suomen etäisimpiä sukukieliä puhuvat nenetsit, enetsit, nganasanit sekä dolgaanit ja evenkit. Yksi Venäjän lainsäädännön käyttämistä alkuperäiskansamääritelmistä on ”Siperian vähälukuiset alkuperäiskansat”, johon kaikki Taimyrin vähemmistökansat kuuluvat. Status on annettu kansoille, joihin kuuluu vähemmän kuin 50 000 ihmistä.

Nenetsejä on nyt yli 44 000, ja määrä on kasvanut edellisestä väestönlaskennasta. Vaikka kasvu on ilahduttavaa kielen ja kulttuurin uhanalaisuuden näkökulmasta, se on huolestuttavaa nenetsien laillisen statuksen perspektiivistä. On vaarassa käydä niin absurdisti, että nenetsit lakkaavat olemasta Venäjän lainsäädännön näkökulmasta alkuperäiskansa, vaikka he kansainvälisiin sopimuksiin kirjatut luonnehdinnat täyttävätkin. Muille kuin riittävän vähälukuisille kansoille ei nimittäin Venäjällä vastaavaa statusta ole.

Alkuperäisemmät kansat?

Nenetsit ovat Taimyrin niemimaalla uudempia tulokkaita kuin enetsit. Lännestä levittäytyneiden nenetsien ja Taimyrilla jo asuneiden enetsien taisteluista kerrotaan molempien kansojen folkloressa.

2000-luvulla vähemmistöt ajavat yhteistä asiaa, mutta naapurikansojen välisessä naljailussa muistutellaan siitä, kuka oli täällä ensin. Olkootkin nenetsit alkuperäiskansa, mutta enetsit ovat alkuperäisempi kansa.

Naljailussa piilee vinha perä. Suurempana ryhmänä ja arvostetumpina suurporonhoitajina nenetsit ovat olleet jonkinlaisessa valta-asemassa suhteessa enetseihin. Siinä missä venäjän kieli on vallannut alaa kaikilta vähemmistökieliltä, on myös nenetsi jossain määrin syönyt puhujia enetsiltä. Nenetsiläis-enetsiläisissä avioliitoissa perheen kieleksi vaikutti useammin vakiintuneen arvostetumpi nenetsi. Enetsit ovat siis alkuperäisempi alkuperäiskansa suhteessa useampaan kuin yhteen valtaväestöön.

Lapset hyppivät narua alkuperäiskansojen päivän juhlassa Dudinkan kaupungissa Pohjois-Siperiassa. 

Vaiennetut kielet, jaetut kokemukset

Taimyrin alueen asukkaista noin neljännes kuuluu alkuperäiskansoihin, ja heidän kulttuuriset piirteensä ovat näkyvä osa paikallista maisemaa. Vähemmistöjen kieliä en kuitenkaan kaupunkiympäristössä juuri kuullut, vaan arki pyöri venäjäksi.

Monet vähemmistökielten puhujat kertoivat oman versionsa maailman kielivähemmistöjen yhteisestä tarinasta. Tarinassa sisäoppilaitos ja moderni yhteiskunta ovat kitkeneet ylpeyden ja rohkeuden käyttää omaa kieltä. Kielen puhumisesta on rangaistu joko suoraan, välillisesti tai halveksunnalla. Sama tarina on lähihistoriassa kiusallisen tosi ja yleinen myös meillä kielivähemmistöjen keskuudessa.

Kenttätyöni aikana kohtasin monesti ihmetystä kertoessani, että olen käynyt koulun ja yliopiston suomeksi. Pohjois-Siperiassa moni kuvitteli Suomessa käytettävän virallisissa yhteyksissä vain englantia. Joskus joku hämmästeli, miten niin pientä kieltä kuin suomi tai ylipäänsä alkuperäiskansan kieltä voidaan käyttää virallisena kielenä. Tämäkin käsitys vaati korjausta.

Onneksi olin jo nenetsien ja enetsien keskinäisestä historiasta oppinut, miten kerrotaan, että me emme olleen täällä ensin, vaan nuo toiset, Suomen tapauksessa siis saamelaiset, ovat alkuperäisempiä. Se, että suomen kieli on maailman 7 000 kielen puhujamäärävertailussa noin sijalla 120 ja maailman mittakaavassa siten varsin suuri kieli, on uutta tietoa myös monelle suomalaiselle.

Alkuperäis(kansa)kielet

Englanniksi alkuperäiskansojen kielistä käytetään termiä indigenous languages, josta näkee suomeksi myös versiota alkuperäiskansakielet tai alkuperäiskielet. Viimeksi mainittua olen oppinut välttämään.

Hämmennystä voi nimittäin aiheuttaa se, että alkuperäiskielistä puhutaan toisinaan myös aivan muissa kuin alkuperäiskansojen yhteyksissä: alkuperäiskieliksi kutsutaan joskus tietyllä alueella kehittyneitä kielimuotoja. Tämän tulkinnan mukaan esimerkiksi saksa ja englanti ovat Euroopan alueen alkuperäiskieliä, koska ne ovat tämän maanosan alueella syntyneet aiemmista kielimuodoista. Siperian alkuperäiskieliä ovat esimerkiksi enetsi ja nenetsi, Amerikan alkuperäiskieliä taas esimerkiksi ketšua, guarani ja aimara.

Siperian ja Amerikan alkuperäiskielet ovat myös alkuperäiskansojen kieliä, mutta toisin on monien eurooppalaisten kielten laita. Valtaväestöt eivät voi olla alkuperäiskansoja siinä merkityksessä, miten alkuperäiskansat nykyisin ymmärretään. Jollakin alueella syntynyt kieli ei siis ole lainkaan sama asia kuin alkuperäiskansan kieli.

Alkuperäiskansojen kielten vuosi 2019

Vepsän-, saamen- ja nenetsinkielistä kirjallisuutta näytillä Pohjoisten kansojen instituutissa Pietarissa.

Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele