Heittäydy rohkeasti rinnakkaiskielisyyteen!

Sedan 1973 har Språkinstitutet i samarbete med Finlands översättar- och tolkförbund arrangerat ett svensk-finskt översättarseminarium. Det som är fint med de här seminarierna är den naturliga tvåspråkigheten. På seminarierna är svenska och finska lika väl representerade och seminarierna kan ses som ett gott exempel på parallellspråkighet.

Parallellspråkighet – på finska rinnakkaiskielisyys – innebär att flera språk används parallellt utan att det ena språket slår ut eller ersätter det andra. Allt behöver inte vara identiskt på de språk som används, och man behöver inte tillämpa millimeterrättvisa. Man går alltså inte enligt principen “hevonen on häst, pappi on präst”, utan språken ska kunna användas på samma villkor.

Hakaniemenrannan viranomaisten nimet ruotsiksi. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Alla får välja vad de vill tala

Parallellspråkighet kan tillämpas i vilka språkliga kombinationer som helst. Den kommunikation på skandinaviska som är vanlig i nordiska sammanhang är ett annat exempel på parallellspråkighet. Eller en situation där alla talar tyska vid ett matbord, utom en som förstår tyska ganska bra men har svårt att uttrycka sig på tyska och därför uttalar sig på engelska.

Rinnakkaiskielisyyteen pyrimme myös Kotuksessa, jossa työkielinä ovat suomi ja ruotsi. Ruotsia käytetään tietenkin ruotsin kielen osaston sisäisessä työskentelyssä ja ruotsinkielisten tuottamissa teksteissä, kun taas muiden osastojen työkieli on pääasiassa suomi. Suomen- ja ruotsinkielisten välisissä keskusteluissa on periaatteena se, että vuorovaikutustilanteissa kuten kokouksissa voi periaatteessa aina käyttää omaa kieltään, ruotsinkieliset ruotsia, suomenkieliset suomea ja kaksikieliset valintansa mukaan.

Oikeus käyttää omaa kieltään ja mahdollisuus pitää yllä toisen kotimaisen kielen taitoa on Kotuksen työyhteisölle tärkeä yhdenvertaisuutta edistävä ja käytännön kaksikielisyyttä kannatteleva periaate. Aktiivisen kielitaidon harjoittelulle annamme myös tilaa. Joskus suomenkielinen saattaa puhua ruotsia saadakseen kieliharjoittelua, ja ruotsinkielisenä voi toki myös harjoitella suomea, jos siltä tuntuu. Kielikylpymahdollisuuksia on sekä työkokouksissa että taukotilojen pöydissä.

Risto Uusikoski, Lotta Jalava, Charlotta af Hällström-Reijonen ja Ulla-Maija Forsberg kaksikielisen Kielikorva-podcastin nauhoituksissa helmikuussa 2019. Kuva: Sonja Holopainen.

Kielitaito käyttöön luontevasti

Det här fungerar för det mesta bra hos oss på Språkinstitutet, men i andra sammanhang kan det vara svårt att genomföra ett system där alla talar sitt eget språk. Det kan bero på att någon part inte har tillräckliga (passiva) kunskaper i det andra språket. Men vanligare än bristande språkkunskaper är antagligen att man bara inte tänker på möjligheten att tala sitt eget språk. För ofta förstår man mer av det andra språket än man tror, och är det något som blir oklart är det ju bara att fråga.

Alussa kahdella kielellä keskustelu saattaa tuntua hankalalta tai jopa huvittavalta. Molempia keskustelun kieliä hyvin hallitseva on usein tottunut valitsemaan kielen keskustelukumppaninsa mukaan, jolloin kieli helposti vaihtuu vastatessa – usein ruotsista suomeen. Harjoittelu kuitenkin auttaa, ja keskustelukumppani voi auttaa pyytämällä, että toinen pysyy siinä toisessa kielessään. Joskus voi sanoa esimerkiksi “Du kan tala svenska med mig, om du vill. Jag vill gärna öva. Jag hoppas att du inte har något emot att jag svarar på finska.” Kuuntelemalla oppii.

Hakaniemenrannan viranomaisten nimet suomeksi. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Toisen kotimaisen kielen passiivinenkin taito eli kyky ymmärtää on kielitaitoa, josta on syytä olla ylpeä ja jota on syytä hyödyntää. Tämän taidon käyttämisessä on voimaa ja valtaa, sillä se voi luoda mahdollisuuksia muuten vähemmän tilaa saavan kielen käyttämiselle. Se voi myös vapauttaa keskustelukumppanin paineesta vaihtaa itselleen heikompaan tai vieraampaan kieleen. Onnistuneessa rinnakkaiskielisessä keskustelussa kukin saa pysyä omalla mukavuusalueellaan joko vahvempaa kieltään käyttäen tai kielestä toiseen luovasti hypähdellen.

Vi är väldigt glada över att språkomgivningen på vårt jobb är så varm och välkomnande. I den här miljön är det gott att vara. Parallellspråkighet är en mycket bra praxis som vi hoppas kunde användas mer i Finland.

Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele