Kapulat kielestä -blogia kirjoittavat Kotuksen virkakielen asiantuntijat. Aiheet kumpuavat julkishallinnon kielenkäytöstä, teksteistä, viestinnästä ja tekstien tuottamisen prosesseista. Nostamme esiin hyviä esimerkkejä kielen ja tekstien selkeyttämisestä ja esitämme ratkaisuja hankaliin tapauksiin. Esittelemme myös hyvän virkakielen koulutuksia, seminaareja ja konferensseja. Blogipalstan kommenttikentässä voitte jakaa meille ajatuksianne ja kokemuksianne.
Piste on paras välimerkki
Yksinkertaiset virkkeet helpottavat tekstin luettavuutta ja ymmärrettävyyttä.
Ylellä työskennellessäni sain kirjoittamista opettavalta kollegaltani Heikki Valkamalta hyvän neuvon: ole rohkeasti päälausehenkilö.
Valkama ei tarkoittanut,
että tekstissä pitäisi olla vain päälauseita. Ajatuksena oli kannustaa
suosimaan ytimekkäitä, lyhyempiä virkkeitä pitkien virkkeiden sijaan.
Tekstiin voi olla kova houkutus panna pilkku, ajatusviiva tai jopa puolipiste. Koetan silloin muistaa, että myös piste on hyvä välimerkki – ehkä jopa paras.
Kyse ei ole tietenkään siitä, etteikö pitkiä
virkkeitä saisi kirjoittaa. Mutta mitä pidemmäksi virke venyy, sitä enemmän
siihen mahtuu lauseita. Vaihtoehtoisesti lauseet pitenevät ja niihin pakkautuu
liikaa asiaa. Lukija kuormittuu ja saattaa joutua lukemaan virkkeen useaan
otteeseen, jotta saisi asiasta selkoa.
Kaikkea ei tarvitse kertoa samassa virkkeessä. Niitä mahtuu tekstikappaleeseen onneksi useampikin.
Hyvästi määriteketjut
Pistettä arvostamalla ja korvaamalla sillä muita välimerkkejä pääsee jo pitkälle. Mutta entä jos haluaisi tiivistää tekstiä eikä vain pilkkoa virkkeitä? Kotuksen Hyvä virkakieli – Selkeytä lauseita ja virkkeitä -verkkokurssi antaa muutaman hyvän vinkin. Kurssin painopiste on erityisesti virkakielessä.
Raskaita rakenteita voi vähentää myös poistamalla tekstistä määriteketjuja. Määrite kertoo, millainen jokin asia on. Tämä teksti voidaan määritellä vaikkapa kirjoittamista käsitteleväksi tekstiksi, mutta myös pidemmin Robert Sundmanin kirjoittamaksi, Kotuksen verkkosivuilta löytyväksi kirjoittamista käsitteleväksi blogitekstiksi.
Määritteitä kasaantuu virkkeisiin helposti hieman liikaa, koska ne voivat tuntua kirjoittajasta tärkeiltä. Mutta ovatko ne kaikki lukijan kannalta oleellisia? Voisiko osan niistä jättää pois tai siirtää omiin lauseisiinsa?
Vaikeat lausekkeet ja kiilarakenteet
Joskus tekstin ymmärrettävyyttä yritetään helpottaa rakenteilla, jotka tosiasiassa vaikeuttavat lukijan työtä.
Tällaisia voivat olla esimerkiksi lauseenvastikkeet. Koska lauseenvastikkeet usein tiivistävät virkkeitä ja karsivat sivulauseita, ne voivat joskus tehdä teksteistä helpommin ymmärrettäviä. Aina lauseenvastike ei kuitenkaan kevennä tekstiä.
Kummasta virkkeestä pääset nopeammin jyvälle?
Lapsen ollessa vielä kykenemätön kommunikoimaan normaalin näkötutkimuksen vaatimalla tavalla näköaisti kehittyy nopeasti.
Kun lapsi on vielä kykenemätön kommunikoimaan normaalin näkötutkimuksen vaatimalla tavalla, näköaisti kehittyy nopeasti.
Jos ajattelet kuten minä, vastasit varmaankin, että jälkimmäisestä. Siinä lauseenvastike on korvattu kun-alkuisella lauseella.
Vaikeita ovat myös kiilarakenteet. Tämä virke, jossa sivulause tulee ikään kuin päälauseen väliin, on esimerkki kiilarakenteesta. Tällaisen virkkeen joutuu usein lukemaan kahdesti.
Yhtä hyvin voisi
kirjoittaa: Esimerkkinä kiilarakenteesta on virke, jossa sivulause tulee
ikään kuin päälauseen väliin.
Lisää esimerkkejä
kiilarakenteista sekä muita vinkkejä lauseiden selkeyttämiseen löydät Kotuksen
Hyvä virkakieli – Selkeytä lauseita ja virkkeitä -verkkokurssilta. Kurssi on tehty
ensisijaisesti julkisen hallinnon viranomaistyöhön, mutta sopii kaikille
työkseen kirjoittaville.
Robert Sundman on toimittaja, joka suorittaa siviilipalvelustaan Kotuksessa. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Ylen politiikan toimittajana ja Ylioppilaslehden päätoimittajana.
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele