Siirry sisältöön
Haku

Kapulat kielestä


Kapulat kielestä -blogin kansikuva. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Kapulat kielestä -blogia kirjoittavat Kotuksen virkakielen asiantuntijat. Aiheet kumpuavat julkishallinnon kielenkäytöstä, teksteistä, viestinnästä ja tekstien tuottamisen prosesseista. Nostamme esiin hyviä esimerkkejä kielen ja tekstien selkeyttämisestä ja esitämme ratkaisuja hankaliin tapauksiin. Esittelemme myös hyvän virkakielen koulutuksia, seminaareja ja konferensseja. Blogipalstan kommenttikentässä voitte jakaa meille ajatuksianne ja kokemuksianne.


17.5.2023 11.30

Pilkkusääntöjä ja kaiken pituisia viivoja

Frida Ahonen

Oikeinkirjoituskurssi ohjeistaa, miten välimerkkejä ja viivoja käytetään.

Olemme kaikki varmasti ainakin joskus tuskailleet yömyöhään palautettavan esseen tai määräaikaa lähestyvän raportin oikeinkirjoituksen kanssa ja yrittäneet löytää kysymyksiimme vastauksia internetin syövereistä. Jotkut meistä ovat jopa saattaneet pohtia, onko oikeinkirjoituksella loppujen lopuksi mitään väliä. Eikö pääasia ole, että lukija ymmärtää lukemansa?

Oikeinkirjoitus vaikuttaa kuitenkin myös tekstin ymmärtämiseen enemmän kuin yleensä ajattelemme. Miltä tuntuisi lukea vaikkapa tällaista tekstiä?

”vaasan strömperk parkin teollisuus alueella palaa palo syttyi keski viikkona kello 13n jälkeen ABBn FF rakennuksessa joka on nykyään hitatsi enerkin omistuksessa” (Ylen verkkosivut 29.3.2023, kirjoitusasua muokattu)

Kuten esimerkistä huomaa, ilman oikeinkirjoitussääntöjä tekstien ymmärtäminen olisi melko työlästä. Säännöt helpottavat ja sujuvoittavat tekstin lukemista. Oikeinkirjoituksen selkärangan muodostavat erilaiset merkit, kuten välimerkit, välilyönti sekä isot ja pienet kirjaimet. Eri merkeillä on erilaisia tehtäviä, joiden ymmärtäminen auttaa oikeinkirjoitussääntöjen soveltamisessa.

Ensimmäinen pilkunviilaajan käsikirjani. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Oikeinkirjoitus ei ole vain pilkunviilausta. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Välimerkit luovat järjestystä

Suomen kielen välimerkkisäännöt voivat välillä tuntua mutkikkailta. Esimerkiksi pilkkusäännöt osatakseen pitää ymmärtää perusasiat kieliopista, koska suomessa niin sanottua taukopilkutusta käytetään melko harvoin. Puolipiste taas lienee monelle melko tuntematon välimerkki, jota ei uskalleta käyttää – itse olen rohkaistunut käyttämään puolipistettä vasta yliopistossa neljä vuotta suomen kieltä opiskeltuani.

Välimerkkien avulla osoitetaan virkkeiden ja niiden osien suhde toisiinsa. Niin sanotut suuret välimerkit eli piste, huuto- ja kysymysmerkki osoittavat virkerajoja. Puolipisteellä virkerajaa saadaan häivytettyä, esimerkiksi jos halutaan tarkastella jotain ilmiötä kahdesta eri näkökulmasta. Piste erottaa kaksi virkettä toisistaan; puolipisteen tehtävä on osoittaa, että lauseet liittyvät läheisesti toisiinsa.

Pilkulla taas jäsennetään virkkeen tai lauseen sisäistä rakennetta. Se erottelee lauseet, lauseenosat tai luettelon osat toisistaan niin, että niiden keskinäinen suhde ja tehtävät lauseessa tai virkkeessä hahmottuvat lukijalle. Pilkulla voidaan myös korostaa jotakin virkkeen osaa. Tällaisia irrallisia lisäyksiä voivat olla esimerkiksi puhuttelut, täsmennykset ja selitykset.

Viivoista on moneksi

Myös viivat aiheuttavat usein päänvaivaa. Täytyy muistaa, milloin käytetään minkäkin pituista viivaa. Pidempi viiva eli ajatusviiva pitää myös osata tuottaa tietokoneen näppäimistöllä. Viivoilla ja niiden pituudellakin on väliä muun muassa tekstin hahmotettavuuden ja sanojen sisäisten suhteiden ymmärtämisen kannalta. 

Googlen popcorn-emoji. Lähde: Emojipedia.
”Popcorn-emoji” vai ”popcornemoji”? Kuva: Emojipedia.

Myös vierassanat on tarpeen erottaa yhdysmerkillä, jos ne eivät muuten hahmotu lukijalle tarpeeksi selvästi: esimerkiksi sana popidoli kannattaa kirjoittaa viivallisena eli pop-idoli. Jos yhdyssanan osana on sanaliitto, se erotetaan yhdyssanan pääsanasta yhdysmerkillä siten, että sanaliiton ja yhdysmerkin välille jää välilyönti: piña colada -juoma.

Ajatusviivaa () käytetään puolestaan virkkeen ja lauseen välimerkkinä. Se myös selventää sanan tai ilmauksen osien suhdetta. Sitä käytetään muun muassa silloin, kun halutaan ilmaista alku- ja loppukohtaa tai muita rajakohtia, ääripäitä, osapuolia tai reitin päätepisteitä: ma–pe, klo 9–16 ja Suomi–Ruotsi-maaottelu. Ajatusviivaa voi käyttää tekstissä myös tehokeinona – sen avulla voidaan luoda yllätyksellisyyttä tai tarjota selitys tai tarkennus johonkin edellä mainittuun.

Verkkokurssilla oikeinkirjoitus kuntoon

Oikeinkirjoitussääntöjä pääset kertaamaan Kotimaisten kielten keskuksen Oikeinkirjoitusta verkossa -kurssilla. Kurssilla voit itseopiskeluna tutustua ajantasaisiin oikeinkirjoitusohjeisiin ja tehdä harjoituksia silloin, kun aikatauluusi parhaiten sopii. Kurssilla on teoriaa ja harjoituksia välimerkkien lisäksi myös alkukirjaimista, yhdyssanoista, numeroista, lyhenteistä ja vierassanojen taivutuksesta. Kurssin voit ostaa Kotuksen verkkokaupasta.

Oikeinkirjoitussäännöt eivät ole vain triviatietoa, jolla voi silloin tällöin päteä, vaan niiden avulla teksteistä tehdään selkeämpiä, ymmärrettävämpiä ja asiallisempia. Kun pilkut, pisteet ja viivat ovat kohdillaan, helpottaa se niin kirjoittajan kuin lukijan työtä.


Frida Ahonen on suomen kielen opiskelija, joka suorittaa korkeakouluharjoittelua Kotimaisten kielten keskuksessa.

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja