Siirry sisältöön
Haku

Kapulat kielestä


Kapulat kielestä -blogin kansikuva. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Kapulat kielestä -blogia kirjoittavat Kotuksen virkakielen asiantuntijat. Aiheet kumpuavat julkishallinnon kielenkäytöstä, teksteistä, viestinnästä ja tekstien tuottamisen prosesseista. Nostamme esiin hyviä esimerkkejä kielen ja tekstien selkeyttämisestä ja esitämme ratkaisuja hankaliin tapauksiin. Esittelemme myös hyvän virkakielen koulutuksia, seminaareja ja konferensseja. Blogipalstan kommenttikentässä voitte jakaa meille ajatuksianne ja kokemuksianne.


28.11.2023 10.27

Lyhyempi ei ole aina parempi

Frida Ahonen

Lyhenteet parantavat tekstien saavutettavuutta vain harvoin.
Kuvittele seisovasi Metallitalon ulko-oven edessä Helsingin Hakaniemessä. Oveen on listattu erilaisia lyhenteitä, kuten RVL tai SLSY. Olisiko rakennukseen helppo tulla ensikertalaisena? Entä jos et osaisi englantia ja saisit sähköpostia internetosoitteista gov.fi ja govsec.fi? Mistä tietäisit, mikä taho sinua noista osoitteista lähestyy? 

Moni ajattelee, että lyhenteet helpottavat sekä tekstin kirjoittamista että sen lukemista. Näin ei kuitenkaan ole, vaan usein turhautunut lukija joutuu tarkistamaan lyhenteiden merkitykset esimerkiksi Googlesta – näin minullekin selvisi, että RVL tarkoittaa Rautatievirkamiesliittoa ja SLSY Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistystä. 

Lyhenteet ovessa. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.
Kuinka monta lyhennettä tunnistat? Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Vakiintuneisuuden harha 

Lyhenteiden käytön riskinä on, että osa kohderyhmästä ei ymmärrä tietoa. Hyvä virkakieli on ymmärrettävää eli tuttua ja havainnollista, selkeää eli helposti hahmotettavaa ja asiallista eli tilanteeseen sopivaa ja sävyltään lukijan huomioon ottavaa. Lyhenteet täyttävät nämä kriteerit harvoin. 

Viranomaisteksteissä on hyvä käyttää vain vakiintuneita lyhenteitä, jotka selitetään lyhyesti tekstin alussa tai ensimaininnan yhteydessä.  On kuitenkin tärkeä muistaa, että kirjoittajan on usein vaikea arvioida, miten vakiintuneita omassa lähipiirissä käytössä olevat lyhenteet ovat. Vaikka oman alan lyhenteet voivat alan asiantuntijoista tuntua täysin vakiintuneilta, niiden merkitys ei välttämättä avaudu suurelle yleisölle. Niiden käyttöä kannattaa miettiä myös organisaation sisäisessä käytössä, varsinkin, jos viestitään koko organisaatiolle. 

Hyvä nimi on selkeä 

Erityistä varovaisuutta on syytä noudattaa silloin, kun lyhenteitä muodostetaan virallisista nimistä. Kannattaa aina miettiä, onko parempi käyttää koko nimeä. Vain harvat julkishallinnon nimien lyhenteet ovat niin vakiintuneita ja yleisesti tunnettuja, että niiden merkitys on selvä kaikille. Tällaisia lyhenteitä ovat Suomessa esimerkiksi Kela ja Yle – ne lienevät jopa tunnetumpia kuin organisaatioiden koko nimet. 

Eduskunnan oikeusasiamies linjasi vuonna 2011, että viranomaisen on esiinnyttävä asiakkaille virallisella nimellään. Lyhenteiden käyttäminen on mahdollista, mutta viranomaisen tulee varmistaa, että kansalainen tietää, mikä viranomaistaho on kyseessä. Viranomaiseen viittaava lyhenne on siis aina avattava asiayhteydessä. 
 
Linjauksen taustalla ovat kantelut, jotka koskivat Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän oheisnimeä Carea ja liikenteen turvallisuusviraston oheisnimeä Trafi. Liikenteen turvallisuusvirasto oli käyttänyt pelkkää Trafi-nimeä ajoneuvoverolipun kirjekuorissa. Tämä johti siihen, että erään asiakkaan ajoneuvovero jäi maksamatta. Hän tulkitsi kuoren perusteella kirjeen olevan mainos ja heitti sen avaamatta roskakoriin.  

Ketä englanninkieliset lyhenteet palvelevat? 

Laissa on säädetty, että viranomaisten pitää viestiä toiminnastaan molemmilla kotimaisilla kielillä, ja tämä vaatimus koskee myös lyhenteitä. Tästä huolimatta englanninkielisiä lyhenteitä käytetään. Valtioneuvosto otti elokuussa 2021 käyttöön uudet sähköpostiosoitteiden päätteet gov.fi ja govsec.fi. Lyhenteet perustuvat englanninkielisiin sanoihin government ’hallitus, valtioneuvosto’ ja security ’turvallisuus’.  

Paitsi viranomaisten myös muiden julkisten toimijoiden tulisi lähteä viestinnässään siitä, että tietoa tarjotaan ensisijaisesti kotimaisilla kielillä. Vuonna 2018 toimintansa aloittanut Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto taas otti käyttönimekseen lyhenteen LUT-yliopisto. Lyhenne LUT on peräisin samassa yhteydessä toimintansa lopettaneen Lappeenrannan teknillisen yliopiston englanninkielisestä nimestä Lappeenranta University of Technology

Toki on hyvä, jos esimerkiksi kansainväliset opiskelijat pystytään huomioimaan virallisessa viestinnässä siten, että tietoa on saatavilla muillakin kuin kotimaisilla kielillä. Englanninkielisten lyhenteiden käyttö saattaa kertoa siitä, että pyritään korostamaan toiminnan kansainvälisyyttä. Kansainvälisyyden korostamisen ei kuitenkaan pitäisi olla viranomaisten viestinnän lähtökohta, vaan tärkeintä on varmistaa, että sanoma tavoittaa kaikki kohderyhmään kuuluvat. 

Suomen laki 1–3 -kirjat. Kuva: Hanna Virtakangas, Kotus.
Laki ohjaa viranomaisten kielenkäyttöä. Kuva: Hanna Virtakangas, Kotus.

Lyhyempi ei välttämättä ole saavutettavampi 

Kirjoittajan pitää aina varmistua siitä, että myös lukija ymmärtää käytetyt lyhenteet. Vaikka lyhenteiden käyttö säästää kirjoittajan aikaa, se ei kuitenkaan palvele sellaista lukijaa, joka ei lyhennettä ymmärrä. Päinvastoin: se hidastaa tekstin lukemista ja ymmärtämistä. 

Joskus lyhenteiden käyttö on toki paikallaan. Kun lyhenne on muodostettu arkisessa kielenkäytössä yleisestä sanasta tai ilmauksesta, se on useimmiten myös kaikille ymmärrettävä. Esimerkkejä tällaisista yleisesti vakiintuneista ja toimivista lyhenteistä ovat muun muassa luomu (luonnonmukainen) ja jne. (ja niin edelleen). 

Toisinaan lyhenteillä voidaan rakentaa myös me-henkeä, esimerkiksi erikoisalan artikkelissa. Tällöinkin lyhenteet kannattaa selittää artikkelin alussa. 

Kaikkien työkseen kirjoittajien olisi hyvä pohtia, miten he itse käyttävät lyhenteitä – se ei vie paljon aikaa, mutta tiedostamalla lyhenteiden käytön vakiintuneet tavat ja seuraukset voidaan parhaimmillaan parantaa virkatekstien laatua ja viime kädessä julkisten palvelujen saavutettavuutta. 

Lisää oppia verkkokursseilta 

Nimilyhenteiden käyttöön ja hallinnon nimien suunnitteluun voi perehtyä Kotimaisten kielten keskuksen Hyvä virkakieli: nimet toimiviksi -kurssilla. E-oppiva-koulutusalustalla julkaistu verkkokurssi on kaikille avoin ja ilmainen.  

Oikeinkirjoitusta verkossa -kurssilla taas voit itseopiskeluna tutustua ajantasaisiin oikeinkirjoitusohjeisiin ja tehdä harjoituksia silloin, kun aikatauluusi parhaiten sopii. Kurssilla on teoriaa ja harjoituksia yhdyssanojen ja vierassanojen oikeinkirjoituksen lisäksi myös alkukirjaimista, välimerkeistä, numeroista ja lyhenteistä. Kurssin voit ostaa Kotuksen verkkokaupasta. 



Frida Ahonen on suomen kielen opiskelija, joka suoritti korkeakouluharjoitteluaan Kotimaisten kielten keskuksessa keväällä 2023.

Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele

28.11.2023 15.20
Topi Junkkari
RVL:n merkitys
Tässä asiayhteydessä RVL ei tarkoita Rajavartiolaitosta, vaan Rautatievirkamiesliittoa.