Kapulat kielestä -blogia kirjoittavat Kotuksen virkakielen asiantuntijat. Aiheet kumpuavat julkishallinnon kielenkäytöstä, teksteistä, viestinnästä ja tekstien tuottamisen prosesseista. Nostamme esiin hyviä esimerkkejä kielen ja tekstien selkeyttämisestä ja esitämme ratkaisuja hankaliin tapauksiin. Esittelemme myös hyvän virkakielen koulutuksia, seminaareja ja konferensseja. Blogipalstan kommenttikentässä voitte jakaa meille ajatuksianne ja kokemuksianne.
15.9.2022 14.06
Jäljet johtavat sylttytehtaalle
Kun kirjoittaminen tuntuu vaikealta, on syytä palata olennaisten kysymysten äärelle.
Olen
viettänyt lukuisia tunteja kirjoittaen ja kirjoittamisesta
keskustellen. Ollut koulutettavana ja toisinaan neuvonut muitakin.
Antanut palautetta ja kuunnellut, kun omia tekstejäni ruoditaan.
Paras kuulemani kirjoittamiseen liittyvä viisaus on hyvin yksinkertainen: Kirjoittaminen on työtä.
Joskus inspiraatio iskee ja sanat valuvat paperille taianomaisessa flow-tilassa. Usein niin ei kuitenkaan käy. Itse asiassa niin käy aivan todella harvoin.
Sitä ei kannata kuitenkaan harmitella, sillä kirjoittamiseen voi suhtautua pragmaattisesti. Kirjoittaminen on työtä, joka on joskus mukavaa ja joskus ikävämpää – mutta huomattavasti helpompaa hyvällä ennakkosuunnittelulla.
Suunnitteluun löydät vinkkejä muun muassa Kotuksen Hyvä virkakieli – Kirjoita sujuvasti -verkkokurssista. Kurssi on tehty ensisijaisesti julkisen hallinnon viranomaistyöhön, mutta sopii kaikille työkseen kirjoittaville. Tässä kirjoituksessa käyn läpi muutamia niksejä, joita kurssillakin käsitellään.
Hyvä virkakieli - Kirjoita sujuvasti. Kuva: Jan Bosas. E-oppiva, HAUS kehittämiskeskus Oy.
Mitä haluat sanoa?
Jos tekstiä ei tunnu syntyvän tai jos lopulta syntynyt teksti ei oikein tunnu toimivan, jäljet johtavat usein sylttytehtaalle – aivan kirjoittamisprosessin ensimmäiseen vaiheeseen.
– En oikein ymmärtänyt, mitä halusit sanoa.
Noin olen kuullut monesti tekstiäni kommentoitavan, ja niin olen joskus itsekin toisen tekstistä sanonut.
Vastaukseni on usein ollut hyvin samankaltainen:
– En itse asiassa minäkään.
Vastaus paljastaa. Kun ajattelu on jätetty puolitiehen, kirjoittaminen muuttuu äärimmäisen vaikeaksi. Ajattelematon ajatus välittyy harvoin lukijallekaan. Miten se oikeastaan voisikaan?
Koetankin aina käyttää riittävästi aikaa kirjoittamisprosessin alkuvaiheisiin. Mikä on tekstin tavoite? Mikä on pääteesini? Mikä on se yksi ajatus, joka tekstin pitäisi lukijalle välittää? Kotuksen Tekstintekijän tarkistuslista ja Kirjoittajan huoneentaulu antavat hyviä vinkkejä alun ajatustyöhön.
Ajatustyötä ei suinkaan kannata tehdä yksin, jos ystävän tai kollegan apua on mahdollista saada. Usein tekstin pääteesi muotoutuu helpommin yhteisessä keskustelussa.
Olen huomannut usein selittäväni, että ”itse asiassa halusin kirjoittaa tässä tekstissä siitä, että…”
Ystävä on saattanut tuijottaa hämmentyneenä ja tokaista:
– No, kirjoita sitten juuri noin!
Niinpä!
Puhelin ja kirjoituskone korttelimuseossa Kuopiossa. Kuva: Vesa Heikkinen.
Yksi ajatus tai asia riittää yhteen tekstiin
Usein kuultu neuvo on, että tekstit kannattaisi aloittaa ”keskeltä”. Siis jotenkin niin, että ei kauheasti pedattaisi ja pehmiteltäisi, vaan mentäisiin suoraan asiaan.
Kun ajatus on ajateltu loppuun asti ja siirrytään kirjoittamiseen, kerrotaan vain ja juuri se yksi ajatus.
Joskus iskee epävarmuus. Pitäisiköhän käsitellä vielä tuota ja tätäkin asiaa? Tekstien ymmärrettävyyden kannalta on usein helpompaa karsia siitä epäolennainen. Näin tekstin rakennekin pysyy yksinkertaisena ja pääviesti välittyy lukijalle.
Kun tekstintekemistä ajattelee työnä, joka yhtäältä vaatii riittävän määrän ennakkosuunnittelua mutta myös antaa luvan tehdä tiukkoja rajauksia, vuodattaa näppäimistön äärellä todennäköisesti merkittävästi vähemmän tuskanhikeä.
Robert Sundman on toimittaja, joka suorittaa siviilipalvelustaan Kotuksessa. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Ylen politiikan toimittajana ja Ylioppilaslehden päätoimittajana.
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele
Ei puheenvuoroja