10 kysymystä kielestä kotuslaisille
”Olisin ehdottomasti parafraasi!”
Sakari Korpikallio toivottaa kielimaiseman kirjavoitumisen tervetulleeksi.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Merkittävin harppaus kieli-ihmiseksi tulemisessa tapahtui kenties teini-ikäisenä, kun aloin hiljalleen ymmärtää paremmin kielen olemusta elävänä kulttuuriperintönä. Olen erityisen kiinnostunut kulttuurisesti latautuneista tai kulttuuriselta pääomaltaan muutoin runsaista ilmaisuista.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?
Suomen kielen voimakas ilmaisu- ja mukautumiskyky. Vaikka sanat sinänsä ovat merkkejä, on niille usein ominaista ainakin alkaa kuulostaa siltä, mihin ne viittaavat. Tämä toki on suomen kielen natiivipuhujan subjektiivinen kokemus. Sama pätenee myös muihin kieliin.
Koen mielekkääksi tarkastella suomen kieltä osana laajempaa suku- ja maailmankielten kontekstia, jolla sisältöineen on rikas historia ja varmasti vielä rikkaampi tulevaisuus.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Kysymys on vaikea, ovathan erilaiset kielet ja kieliin vertautuvat toiminnallisemmat koodistot kuitenkin lähes kaiken inhimillisen toiminnan ydintä. Koen, että kieliaineistojen kanssa työskentelyn lisäksi monipuolisesti erilaisten tekstilajien lukeminen ja kirjoittaminen tuovat tietynlaista mielekästä ja aktiivista läsnäoloa kielen kanssa toimimiseen.
4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?
Toivotan kirjavoitumisen ja muutokset tervetulleiksi. Kaikelle ja kaikille on oma paikkansa kieltenkin maailmassa. Tuoreetkin maisemat näyttävät valoisilta, eivätkä maailma tai kielet tule koskaan valmiiksi.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Pyrin vaikuttamaan etenkin ymmärrykseen erilaisista kulttuurisista – ja siinä samassa tietysti kielellisistä – kehityskuluista ja jatkumoista. Monikulttuurinen ja -kielinen Suomi ovat myös asioita, joiden parissa tätä teen.
Tiedon tuottaminen, avaaminen ja jakaminen vaikuttavat aina vähintään yksilön omaan lähitoimintaympäristöön ja joskus myös laajemmin. Olen joskus enemmän tai vähemmän humoristisesti kuvannut itseäni retrospektioinfluensseriksi.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Erilaisia enemmän tai vähemmän toisiaan sivuavia kielikeskusteluita on paljon. Ennen kaikkea pidän tärkeänä sitä, että kielistä ja niiden elinvoimaisuudesta sekä käytöstä eri tilanteissa keskustellaan. Mielestäni erityisen tärkeää on huomioida vähemmistökielten tai tilannekohtaisesti käytettävien kielten asema merkittävinä osina ihmisten identiteettiä.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Jo toisessa kysymyksessä viittasin kielen kuvailuvoimaan. Kauneinta ja kauheinta ovat varmasti ilmaisut, jotka herättävät kehollisia reaktioita. Rakkauden tunnustaminen ja esimerkiksi luonnonilmiöitä kepein pensselinvedoin maalailevat sanat läikähtävät ihanasti sydämessä, kun taas muljahtelu ja kakominen tuntuvat saavan aikaan itseään. Myös kielen käyttäminen toisten satuttamiseen on äärimmäisen inhottavaa.
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Olisin ehdottomasti parafraasi! Itselleni sopiva alkuteksti voisi olla esimerkiksi Suomen Kansan Vanhat Runot -julkaisusarja tai jokin sananparsikokoelma.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Koska F. E. Sillanpään Ihmiset suviyössä on hurmaavuudestaan huolimatta kovin lyhyt, saattaisin yrittää salakuljettaa mukaani myös jonkinlaisen hiphop-lyriikkaa sisältävän aineistotietokannan.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Kieli on herkkä työkalu, jolla voidaan saada aikaan aiempaan kysymykseen viitatakseni kaikenlaista kaunista ja kauheaa. Kielenkäyttö ja siihen liittyvät valinnat ovat aina myös vallankäyttöä. Toivon, että ihmiset lähestyisivät sekä omaa että muiden kielenkäyttöä kriittisin silmin ja kiinnittäisivät huomiota sanottujen asioiden lisäksi siihen kuka sanoo, millä tavalla ja miksi. Näkökulmat puhuvat.
Sakari Korpikallio on folkloristi, FM ja Kotuksen erityisasiantuntija, joka työskentelee pääasiallisesti aineistonhallinnan ja viestinnän parissa.
Toimitus: Vesa Heikkinen