10 kysymystä kielestä kotuslaisille
”Kielihistorioitsijana tiedän, että kieli muuttuu aina”
Etymologi Klaas Ruppelin mielestä kieli on arvokas saavutus, jota kannattaa vaalia.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Varmaan jo Hampurin kouluaikoina. Ensimmäisenä vieraana kielenä minulla oli latina, toisena englanti ja kolmantena klassinen kreikka. Tykästyin erityisesti kreikkaan ja sen kauniisti koukeroiviin kirjaimiin. Koulu oli muuten sama, jota kävi aikoinaan myös Fredrik Pacius. Koulussa on muistolaatta, jossa on profiilikuva ja teksti Vater der finnischen Musik (’suomalaisen musiikin isä’). Epiteetti kertoo, että koulu on ylpeä entisestä oppilaastaan.2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Kontrastiivisuus kiinnostaa. Saksassa edetään abstraktista konkreettiseen: am Rand des Tisches. Ensin jokin sijainti (am), sitten osa jostakin (Rand) ja vasta sitten se jokin (Tisch). Suomessa järjestys on päinvastainen: pöydän reuna-lla. Saksan ilmauksen käsittää vasta, kun se on kokonaan tiedossa.
Saksankielisenä ja suomea osaavana viro on todellinen herkkupala. Se on suomalais-ugrilainen kieli, johon saksa on voimakkaasti vaikuttanut. Esimerkiksi viron etteheide (’moite’) on käännöslaina saksan sanasta Vorwurf eli ”eteenheitto”. Osaisinpa viroa paremmin!
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Tulin töihin Kotukseen 1980-luvulla. Silloin se oli vielä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Sanojen alkuperä on ollut lähes neljänkymmenen vuoden mittaisen työurani keskeisin teema. Olen varma, että etymologiset asiat pysyvät mielessäni myös eläkkeelle lähtöni jälkeen.4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
Kouluttautuneena kielihistorioitsijana tiedän, että kieli muuttuu, muuttuu aina. Vain muuttuvana ja mukautuvana kieli voi täyttää tehtäviä, joita kielenkäyttäjät sille antavat. Vaikka monesta voi tuntua, että kieli muuttuu hurjaa vauhtia ja vanhemmat eivät ymmärrä lapsiaan, niin sukupolvessa tai useammassakin sukupolvessa tapahtuvat muutokset eivät ole kovin suuria. Arvelisin jopa, että aikaisemmin kieli muuttui nopeammin. Siis ennen kuin tukena on ollut kirjoitettu kieli.5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Kotimaisten kielten keskuksessa toimi joitakin vuosia vähemmistökielen osasto, jonka johtajana olin. Osastossa työskenteli koltan-, inarin- ja pohjoissaamen, romanin sekä suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen asiantuntijoita. Ajattelen mielelläni, että osaston toiminta olisi nostanut näiden kielten tunnettuutta ja tutkijoiden arvostusta. Nämä toiminnot on sittemmin siirretty muille tahoille.6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
En erityisesti ole seurannut keskustelua. Teemat näyttävät olevan osittain samoja kuin saksalaisella kielialueella käytävässä keskustelussa. Sen tiedän, että sanojen kieltäminen ei poista sanan tarkoitetta maailmasta. Das Sein bestimmt das Bewusstsein (”ihmisten yhteiskunnallinen oleminen määrää heidän tajuntansa”).
Saksassa toimi 1800-luvulla kielen puhtauteen tähtäävä liike, joka muistetaan nykyään lähinnä enää pyrkimyksestä hävittää lainasanat ja korvata ne omaperäisillä sanoilla. Esimerkiksi nenää tarkoittava sana Nase haluttiin korvata sanalla Gesichtserker, ”kasvoerkkeri”. Puhumattakaan siitä, että pyrkimys ei ollut menestyksellinen, Nase ei edes ole vierasperäinen sana.
Erkkeri on muuten todella harvoja yläsaksalaisia lainasanoja suomessa. Sana saapui suomeen noin 100 vuotta sitten kivitalojen rakentamisen myötä. Alasaksalaisia lainoja on suomessa paljon enemmän.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kieli ei sinänsä ole kaunis eikä kauhea. Nämä omaisuudet ovat kielenkäyttäjän, hän päättää, miten kieltä käyttää. Nautin puhujan tai kirjoittajan hyvästä ja taitavasta kielenkäytöstä. Itse en ole kummoinen taituri suomen enkä saksan kielessä.8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Asiateksti.9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Toivon hartaasti, että maailma ei luisu sellaiseen jamaan, että joutuisin tekemään tämän valinnan. Tosin luulen, että siinä tilanteessa minulle ei edes esitettäisi valinnanvaraa.10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Kieli on ihmisen erittäin hyvä ja tehokas työkalu. Se on tuhansien vuosien kehittelyn tulos. Näin arvokasta saavutusta kannattaa vaalia ja iloita siitä.Klaas Ruppel on syntynyt Hampurissa vuonna 1954. Siellä hän opiskeli muutaman lukuvuoden suomalais-ugrilaista kielitiedettä ja jatkoi Helsingin yliopistossa opiskelemalla itämerensuomalaisia kieliä. Pro gradu -tutkielmansa hän teki liivin kielestä vuonna 1988.
Ruppel on työskennellyt 1980-luvulta lähtien Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän on Suomen sanojen alkuperä -teoksen toimituksen jäsen. Kolmiosainen sanakirja ilmestyi vuosina 1992–2000.
Vuonna 2001 perustettiin saamelaiskielten etymologinen Álgu-tietokanta. Ruppel on ollut mukana kehitystyössä. Hän ja monet muut ovat sittemmin kartuttaneet tietokantaa niin, että se nykyään kattaa saamelaiskieliä melko laajasti. Jo usean vuoden ajan tietokantaan on syötetty myös suomen sanoja koskevia etymologisia tietoja.
Vuosina 2009–2011 Ruppel toimi vähemmistökielten osaston johtajana ja vuosina 2012–2020 sanakirjaosaston johtajana.
Lokakuussa 2022 ilmestyi Suomen etymologinen sanakirja, joka sisältää Suomen sanojen alkuperä -teoksen, Ulla-Maija Forsbergin laatiman Stadin slangin etymologisen sanakirjan ja Klaas Ruppelin laatiman Etymologisen täydennysosan.
Toimitus: Teresa Damski