10 kysymystä kielestä 2024
”Kielikeskustelua on ollut liian vähän”
Kansanedustaja Pekka Aittakumpu pyrkii vaikuttamaan kieliasioihin ja suomen kielen asemaan.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Siemenet tähän kylvettiin lapsuudessa. Olen kiitollinen erityisesti äidilleni, joka luki minulle ja sisaruksilleni runsaasti kirjoja. Jo lapsena ajattelin, että ehkä kirjoitan joskus kirjan itsekin.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Kielessä kiehtovat sen rajat ja rajattomuus. Kielen avulla teemme erilaisia asioita, kohtaamme toisen ihmisen, kerromme tunteistamme, vakuutamme, muutamme jotain, joskus jotain pienempää, joskus ehkä koko maailmaa. Kieli taipuu moneen, on elävää ja muuttuvaa. Sen rikkaudessa riittää tutkittavaa koko elämän ajaksi.
Kieli on ilo ja apu, mutta myös mielenkiintoinen haaste: mihin kaikkeen kieltä voi käyttää, voisinko ilmaista jotakin uudella tavalla, saavuttaisinko tavoitteeni paremmin käyttämällä kieltä eri tavalla, miten kehityn kielen käyttäjänä?
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Kansanedustajana olen jatkuvasti tekemisissä tekstin ja puheen kanssa. Puhuminen ja kirjoittaminen ovat olennaisia työkalujani. Ilman niitä työstäni ei tulisi mitään.
Aikaisemmin toimin seurakuntapastorina ja sitä ennen muun muassa toimittajana ja päätoimittajana. Kiinnostus suulliseen ja kirjalliseen viestintään ovat vaikuttaneet elämääni. Pohdin paljon sitä, miten ilmaisen asiani.
Arjessa pyrin lukemaan kirjoja pienille lapsilleni ja innostamaan vanhempia lapsia lukuharrastuksen äärelle.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
Suomen kieli on elinvoimainen ja elävä kieli. Kahdesta asiasta olen erityisen huolissani: me suomalaiset luemme liian vähän. Lukutaidon heikkeneminen vaikuttaa kaikkeen, koska lukutaito on sidoksissa esimerkiksi muuhunkin oppimiseen. Toiseksi englannin kieli valtaa liikaa alaa suomen kieleltä. Suomessa pitää pystyä asioimaan ja toimimaan suomen kielellä.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Olen pyrkinyt herättelemään keskustelua suomen kielen asemasta. Viime Kalevalan päivänä eduskunta kävi aiheesta keskustelun keskustelualoitteeni pohjalta. Pyrin pitämään kieleen liittyviä asioita esillä niin eduskunnassa kuin esimerkiksi lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Mitä enemmän on suomen kielen puolustajia, sitä vahvempi on suomen kielen tulevaisuus. Näitä asioita tulee pitää esillä myös kodeissa, varhaiskasvatuksessa ja koulussa.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Keskustelua on ollut liian vähän. Keskustelu on edellytys sille, että suomen kielen asemaa voidaan parantaa.
Suomen kielen eteen on mielestäni myös tehty viime aikoina liian vähän töitä. Tarkoitan muun muassa sitä, että vaikka englannin kieli on vallannut alaa korkeakouluissa opetuskielenä ja kahviloissa ainoana asiakaspalvelijoiden kielenä, asialle ei ole tehty mitään. Lainsäädäntöämme tulee tarkentaa, jotta suomen kielen asema paranee.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kauneinta kielessä on se, että kielellä voi tehdä hyviä asioita: ilmaista rakkautta, rohkaista, lohduttaa, sopia, kiittää, siunata, pyytää ja antaa anteeksi.
Kauheinta kielessä on se, että kieltä voi käyttää pahaan. Tätä näkökulmaa apostoli Jaakob kuvaa kirjeessään todetessaan, että ”kieltä ei yksikään ihminen pysty kesyttämään” ja että se on ”hillitön ja paha, täynnä tappavaa myrkkyä” (Jaak. 3:8).
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Ehkä olisin kaunokirjallisuutta, joka on minulle tärkeä tekstilaji. Kaunokirjallisuuden avulla voimme ymmärtää toisiamme ja maailmaa, nähdä asioita toisin, viihtyä, oppia uutta, kasvaa ihmisenä.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Ottaisin mukaan Raamatun, joka on minulle tärkein kirja. Nykyään kaikki eivät tule ajatelleeksi sitä, mutta Raamatussa on hengellisen annin lisäksi myös esimerkiksi huumoria, runoutta ja jännitystä.
Kaunokirjallisuudesta ottaisin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Olen lukenut sen useaan kertaan, mutta siitä löytyy aina uutta. Oikea suomen kielen aarreaitta.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Kielen asema on meistä jokaisesta kiinni. Voimme valita, miten kieltä käytämme. Muutos lähtee ihmisestä.
Pekka Aittakumpu on keskustan toisen kauden kansanedustaja Oulusta. Koulutukseltaan hän on filosofian ja teologian maisteri. Ennen kansanedustajuutta hän työskenteli muun muassa seurakuntapastorina ja päätoimittajana.
Toimitus: Vesa Heikkinen