10 kysymystä kielestä 2024
”Kieli on se, jolla ihmiset voi saada vakuuttuneiksi”
Tarja Halonen on vaikuttanut erityisesti vähemmistökielten asemaan.
Kotimaisten kielten keskus onnittelee 80-vuotiasta presidentti Tarja Halosta ja kiittää merkittävästä panoksesta kotimaisten kielten aseman edistämiseksi yhteiskunnassa. Presidentti Halonen vastasi kysymyksiimme puhelimitse 13. helmikuuta.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Olenkohan minä kieli-ihminen? Kyllä tietysti sillä perusteella olen, että kieli on paitsi ajattelun väline myös kontakti muihin ihmisiin. Kielen mahdollisuus antaa yhteys toiseen ihmiseen on ehkä muualla korostuneempi kuin meillä Suomessa, koska olemme enemmänkin sellaisia hiljaisuuden tulkkeja. Lapsuudenkotini ei antanut valtavaa kielellistä harrastuneisuutta, mutta sitten Kallion yhteiskoulu kyllä antoi, koska siellä oli painotusta kielelliseen ilmaisuun.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Isäpuoleni oli ruotsinkielinen tai oikeastaan kaksikielinen. Olen tottunut hyvin pienestä siihen, että Suomessa on monta kieltä. Kielissä kiinnostaa eniten se, miten kieli ilmaisee kulttuuria. Uuden kielen oppiminen on samalla avain kansaan ja sen kulttuuriin ja ajattelutapaan. Mielenkiintoista onkin ollut havaita, että samat asiat ilmaistaan hyvin eri tavalla eri kielissä ja kulttuureissa.
Oma kieleni on muuttunut paljon elinaikanani. Suhtautuminen paikalliseen ”murteeseen” eli Helsingin slangiin on muuttunut paljon. Kalliolainenkaan tyttö ei lapsuudessani puhunut slangia vanhemmilleen, mutta katu-uskottavuuden vuoksi sitä täytyi toki osata.
Myös englannin kieli, joka on mielestäni maailman pilatuin kokouskieli, vaihtelee maasta ja maanosasta toiseen. Ja englanninkieliset osaavat suhtautua luontevasti siihen, että kieli on vain kommunikoinnin väline. Kukaan ei pohdi, onko jokin riittävän hyvää englantia vai ei.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Lapsena tärkeä oli suomen kieli. Slangi, jonka silloin opin, kuuluu jo museokieliin. Jokapäiväisessä elämässä oli vaikutteita myös ruotsista ja venäjästä. Nykyään käytän enemmän englantia.
Kun teen työtä kestävän kehityksen edistämiseksi, kieli on se, jolla ihmiset voi saada vakuuttuneiksi. Kielessä on myös kaksi tasoa. Itse kielenkäytön lisäksi on sydämen taso. Korrekti kielenkäyttö ei aina yksistään riitä eikä sinällään vakuuta, jos ei ole sydän mukana.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
Kuten moni muukin ikätoverini, olen huolissani kielimaiseman yksipuolistumisesta. Vaikka suomen kielessä olisi loistavia sanoja, käytetään englantia ja siitä pohjautuvia ilmaisuja. Kun olin Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja, tehtiin ensimmäinen kestävän kehityksen oppikirja. Dekaanit halusivat siitä suomenkielisen, jotta alalle saadaan vakiinnutettua suomenkieliset termit, vaikka kysyntää olisi ollut myös englanninkieliselle julkaisulle.
Toinen huolenaiheeni on ruotsin kieli. Meillä on vahva ruotsinkielinen väestö. On ollut demokratian osoitus, että olemme kaksikielinen maa. Se on samalla yhteys pohjoismaiseen yhteistyöhön. Lisäksi on hyvä pitää esillä, että myös suomi on pohjoismainen kieli.
On valitettavaa, että Ukrainassa käytävä sota on vähentänyt kiinnostusta ja yhteyttä venäjän kieleen. Toivosinkin, että kulttuuriin kohdistuva turha vihamielisyys saataisiin laantumaan. On hyvä pitää politiikka sekä kieleen ja kulttuurin liittyvät asiat erillään.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Kyllä pystyn vaikuttamaan ja olen vaikuttanutkin erityisesti vähemmistökieliasioissa. Ruotsin lisäksi olen vaikuttanut saamen kielten ja erityisesti romanikielen ja karjalan kielen osalta. Romanien tilanne on ollut haavoittuva, koska heillä ei ole samanlaista alueellisesti näkyvää identiteettiä kuin esimerkiksi saamelaisilla.
Myös maahanmuuttajalasten osalta on tärkeää ottaa huomioon, että oman kielen hallinta voimaannuttaa. Useamman kielen osaaminen on aina rikkaus. Ymmärrän, että integroituakseen täytyy pystyä puhumaan myös valtakieltä. Kansalaisuutta varten vaadittavissa testeissä olisi hyvä pitäytyä kielitaidon testaamisessa.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Tällä hetkellä keskustelua dominoi suhtautuminen venäjän kieleen ja venäjänkieliseen kulttuuriin. Pitääkö keskustelun kohdistua myös venäjänkieliseen musiikkiin ja muuhun kulttuuriin?
Ruotsin kieli on tärkeässä asemassa. Toisaalta ruotsin kieli olisi myös englantia helpompi oppia ensimmäisenä indoeurooppalaisena kielenä.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kauniita ja samalla hauskoja ovat esimerkiksi ilmaukset ajaa hiljaa sillalla tai käki istui keskellä keskioksaa. Jokaisella kielellä on oma persoonallinen luonteensa. Suomi on kaunis kieli, ei esimerkiksi niin kulmikas kuin pohjoismaiset kielet.
On tärkeää, etteivät tietyt ryhmät valtaa esimerkiksi poliittisesti sanoja tai symboleita. Eli tasa-arvoon on tässäkin syytä kiinnittää huomiota, että kieliä ei omita tai silvota.
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Olisin luultavasti valitettava yhdistelmä arkikieltä ja juridiikkaa, koska ne ovat itselleni vahvoja. Isäpuoleni käytti paljon rinnakkain eri kielten sanoja. Sainkin koulussa palautetta, koska kieleni oli eräänlainen sekoitus. Siinä oli vaikutteita myös Länsi-Uudeltamaalta, josta äitini oli kotoisin. Olisin näistä syistä puhekielinen juristi.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Se riippuu tietysti saaresta, minne joutuisin. Henkiinjäämisopas olisi käytännöllinen. Eli ottaisin varmaan kirjan ”Miten selvitä autiolla saarella” – jos sellainen löytyy.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Olen ollut vuosikymmenien ajan puutarhanhoidosta kiinnostunut ihminen. Olen huomannut, että siinäkin erilaiset muodit tulevat ja menevät. Välillä on täsmällisiä muotopuutarhoja, välillä niittyjä. On hyötypuutarhoja, ruusutarhoja ja niin edelleen.
Myös kielessä näen paljon samaa. Erilaisissa kielen muodoissa on oma kauneutensa. Erityisesti haluaisin puolustaa kuitenkin muiden kielten kuin englannin asemaa. Toki englantiakin meidän pitää osata. Mutta toivoisin meidän arvostavan kielipuutarhan moninaisuutta. Emme saa köyhdyttää sitä!
Kulttuuri on tärkeä osatekijä kielten osaamisessa. Näin sivistyksen teemavuonna haluaisin nostaa sivistyksen muiden suomen kielen s-sanojen eli sisun ja saunan rinnalle. Sivistys on hieno sana, ja sen merkitys on paljon laajempi kuin vaikkapa koulutus tai kulttuuri. Siksi sitä on niin vaikea kääntää muille kielille.
Tarja Halonen on suomalainen poliitikko. Hän toimi Suomen 11. presidenttinä ja ensimmäisenä naispuolisena ja helsinkiläisenä valtionpäämiehenä vuosina 2000–2012. Hän on ollut myös kolme kertaa ministerinä ja toiminut monissa merkittävissä kansainvälisissä tehtävissä, muun muassa Euroopan neuvostossa, EU:ssa, Kansainvälisessä työjärjestö ILOssa, Maailman naisjohtajien neuvostossa ja YK:ssa.
Uransa aikana Tarja Halonen on kiinnittänyt runsaasti huomiota kielellisiin ja muihin ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan. Myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvon edistämistä koskevat asiat ovat olleet hänelle keskeisiä.
Suomessa Tarja Halonen on edistänyt merkittävästi kotimaisia kieliä. Erityisesti hän on edistänyt Suomen romanikielen asemaa ja romanien koulutusta. Lisäksi hänellä oli merkittävä rooli, kun Suomi antoi karjalan kieltä koskevan asetuksen hänen presidenttikaudellaan ja hänen allekirjoittamanaan vuonna 2009. Siten Suomi lisäsi karjalan kielen niiden kielten joukkoon, joita se sitoutuu suojelemaan eurooppalaisen alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan peruskirjan nojalla. Tarja Halonen täytti 80 vuotta 24. joulukuuta 2023.
Toimitus: Leena Nissilä