10 kysymystä kielestä 2022
”Kieli on silta ihmiseltä ihmiselle”
Av-kääntäjä Tiina Kinnusta kiehtoo eri kielten tapa ilmaista asioita ja hahmottaa maailmaa.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Opin lukemaan huomaamattani jo viisivuotiaana, ja kirjastokortti oli hienointa maailmassa! Luin ahkerasti, upposin muihin maailmoihin. Kun sitten koulussa kolmannella luokalla Mrs. Särkkä avasi englannin luokan oven ja astuin sisään englannin kieleen, olin aivan innoissani. Äitini oli kuulemma ehdottanut minulle, että voisi kysellä vaikka englannin läksysanoja minulta, ja olin kummastuneena katsonut, että sanathan opeteltiin jo koulussa. Tosin sanakokeissa en koskaan loistanut, vaan opin sanoja kontekstissa ja tekstin keskellä.
Kielestä tuli ammattini, kun pääsin opiskelemaan kääntämistä Helsingin yliopiston Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitokseen 80-luvun alussa. Olen onnekas, kun saan tehdä työtä mielenkiintoisten aiheiden ja asioiden parissa av-kääntäjänä ja pidän yhä työstäni yli 30 vuoden jälkeen.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Minua kiehtoo eri kielten tapa ilmaista asioita ja hahmottaa maailmaa. Työkieleni ovat suomi ja englanti, ja monesti ajatellaan, että helppoahan se oma äidinkieli on, samoin englantia pidetään helppona kielenä. Molemmissa on kuitenkin loputtomasti kiehtovia solmuja ja arvoituksia. Onkin ihan mahtavaa, kun keksii, miten saa näppärästi ja lyhyesti (pakollista tv-tekstityksissä) välitettyä mahdollisimman monta merkitystä ja sisältöä jostain ilmaisusta tai sanasta tekstien lukijalle.
Vaikeimpia käännettäviä asioita ovat usein ihan helpot, jokapäiväiset sanat ja ilmiöt jossain kulttuurissa. Esimerkiksi "hyvä arki" on suomalaiselle melko itsestäänselvä käsite, mutta englanniksi pitää joskus kiertää kaukaakin, että tavoittaa saman. Englannista kääntävällä on myös loputon määrä lähdekieliä eri puolilta maailmaa ja niiden mukanaan tuomia erilaisia kulttuureja.
Rakastan myös kielellä leikittelyä, ja onneksi perheeni on täynnä samanlaisia nasakasti lohkaisevia ihmisiä. Tosin siipan puujalkahuumori (varsinkin käännösväännökset) saa minut joskus pyörittelemään silmiäni.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Kieli on työni. Niin yksinkertaista se on. Siitä ei tietysti pääse eroon vapaa-ajallakaan, mutta se ei haittaa. Kaikki on ikuista oppimista.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
Kieli muuttuu aina, eikä muutosta voi pysäyttää. Yritän kuitenkin työssäni vaalia hyvää kieltä ja kirjoittaa värikästä, ilmaisuvoimaista kirjakieltä. Kun osaa säännöt, voi myös vähän niistä poiketa. Huomaan kuitenkin usein, että monet asiantuntijat elävät lähes kokonaan englanninkielisessä maailmassa, ja silloin on vaikea yhtäkkiä aamutelevision haastattelussa ilmaista asioita selkeästi ja suomeksi. Huoleni suomesta tieteen kielenä on myös jatkuva.
Kielikorvaani ärsyttää eniten laiskuus miettiä, onko jollekin asialle tai ilmiölle jo olemassa suomenkielinen sana. Helposti varsinkin mainosmaailmassa ja lehdistössä napataan vain ensimmäinen mieleentuleva huono vastine ja sitten meille tulee kapselipuvustoja peruspuvuston sijaan ja podiumeja palkintokorokkeiden tilalle. Myös supisuomalaisten oumaigaadit riipivät. (Ja kuten huomasitte, oumaigaad on ihan ymmärrettävä suomen sana.)
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Työni av-kääntäjänä on tuottaa osaltani Suomen luetuimpia tekstejä, joten minulla on vastuuta siitä, millaista kieltä ihmiset näkevät ja lukevat. Ehkä joskus onnistun myös työssäni väläyttämään sitä, että englanti ei olekaan ihan niin helppoa kuin luulisi.
Minua hieman huolestuttaa joskus näkyviin tuleva käsitys siitä, että muut kielet ilmaisevat asioita jotenkin omituisesti, erikoisesti tai vaikeasti. Kaikki kielet käyttävät omia keinojaan, ja kieltä pitää osata sen verran, että pääsee pintarakenteen alle ja merkityksiin. Siksi meitä kääntäjiä tarvitaan yhä edelleen avaamaan muita kieliä ja maailmoja pintaa syvemmältä.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Suomalainen kielimaisema alkaa laventua ja kansainvälistyä. Toivoisin, että suomea toisena kielenään puhuvien olisi yhä helpompi päästä osalliseksi keskusteluista ja yhteiskunnasta, ja siihen tarvitaan vielä meiltä syntyperäisiltä puhujilta paljon töitä asenteen eteen. Emme mielestäni siedä vieläkään kovin hyvin erilaisia suomen oppijoiden aksentteja ja puhetapoja. Muut Suomessa puhuttavat kielet tuovat myös mukanaan uusia sanoja ja ilmauksia suomeen, ja se on ihan luonnollista kielten välistä vaikutusta.
Kouluissa opetettavien vieraiden kielten valikoima supistuu jatkuvasti, ja se on surullista. Maailma avautuu eri kielten ymmärtämisen kautta, ja sitä osaamista pitää vaalia kehittyvistä konekääntimistä huolimatta.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kauneinta on kielen kuin kielen ilmaisuvoima. Kieli on silta ihmiseltä ihmiselle. Kauheinta on käyttää kieltä tuon sillan rikkomiseen ja toisten ihmisten polkemiseen.
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Tietysti tiivis, ilmaisuvoimainen ja ketterä av-tekstitys.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Vaikea kysymys! Minulla on aina useita kirjoja kesken sekä paperilla että äänikirjoina. Ehkä pitäisi ottaa Alastalon salissa, niin saisin vihdoin sen luettua.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Me av-kääntäjätkin olemme ihmisiä. Mekin teemme joskus virheitä, ja se johtuu juuri siitä, että olemme ihmisiä. Niitä on vain helpompi löytää, koska alkuteksti on myös läsnä koko ajan. Asiallinen ja perusteltu, yksilöity palaute on aina tervetullutta – ja joskus olisi mukava, että ne sadat ja tuhannet virheettömät ja sujuvat käännöksetkin huomattaisiin, ei vain sitä yhtä virhettä.
Tiina Kinnunen on av-kääntäjä, jonka työkielet ovat suomi ja englanti. Hän on erikoistunut Yhdysvaltain politiikkaan ja kääntää myös suomalaisten tuotantoyhtiöiden elokuvia ja sarjoja englanniksi kansainvälisiä yleisöjä ja myyntiä varten. Hän on kirjoittanut kollegoidensa kanssa Kääntäjämestarin kirjan, verkko-oppaan itsensä työllistäville kääntäjille ja tulkeille.