10 kysymystä kielestä 2022
”Kielihän on ihme”
Nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen ilahtuu kekseliäästä kielenkäytöstä ja hyvistä suomennoksista.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Olin lapsena kova keksimään lauluja ja tarinoita, ja minulle ja veljelleni luettiin paljon. Opin lukemaan noin 5-vuotiaana, ja idyllinen pieni kirjasto koulurakennuksen sivusiivessä oli vuosien ajan lempipaikkojani. Lapsesta asti olin myös kiinnostunut ja tietoinen nimistä. Esimerkiksi 9-vuotiaana etsin turhaan Maukka Perusjätkän nimeä puhelinluettelosta, kun halusin varmistuksen, voiko tuommoista sukunimeä oikeasti olla.
Kirjoittaminen on ollut minulle aina helppoa ja luontevaa. Koulussa tykkäsin erityisesti kielistä. Opiskelinkin niitä maksimimäärän: ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa. Äidinkielen ja muiden kielten opettajani olivat innostavia ja kannustavia. Jatko-opintomahdollisuuksia miettiessä kieliaineiden opiskelu oli jopa liian itsestään selvä valinta, ja välillä koukkasinkin kulttuurintutkimuksen ja yhteiskuntatieteiden puolella hakemassa uusia näköaloja. En ole katunut valintojani.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Kielihän on ihme. Kieli on mukana lähestulkoon kaikessa mitä teemme. Kieltä, sanoja ja tekstejä on kaikkialla. Minua kiinnostaa eri kielten systeemit, kielten erot ja yhtäläisyydet, sillä kieli muokkaa ajatteluamme ja tapaamme nähdä ja käsitellä maailmaa. On jännittävää olla näin pienen kielen äidinkielinen puhuja. Kun luin yötä päivää ruotsinkielisiä romaaneja kirjallisuudentutkimuksen tenttiin, aloin nähdä uniakin ruotsiksi.
Ilahdun kekseliäästä kielenkäytöstä – vaikkapa osuvista bändien tai teosten nimistä – ja kaunokirjallisuuden hyvistä suomennoksista. Tällä hetkellä opiskelen aikuisopistossa portugalin kielen alkeita.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Asiantuntijatyöni nimien parissa on suureksi osaksi erilaisten tekstien kirjoittamista, lukemista ja kommentointia. Kuuntelen monenkielistä musiikkia, enimmäkseen toki englanninkielistä, mutta tietoisesti pyrin valitsemaan vaikkapa telkkarisarjoista ne, joissa puhutaan muutakin kuin englantia. Näin kevään korvalla iloitsen uuden euroviisusesongin alkamisesta; kiinnostuin euroviisuista alun perin paitsi musiikin, juurikin siellä esillä olevan kielten ja kulttuurien kirjon takia. Olen vuosien tauon jälkeen palannut paperisen sanomalehden lukijaksi. Olen siitä joka aamu lapsekkaan innostunut.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
Kieli muuttuu koko ajan. Muutos on väistämätöntä; siinä ei ole mitään kummallista eikä kielteistä. Tämän hetken kielimaisemamme on tilastojenkin valossa monipuolinen ja rikas, mutta monesti keskusteluissa vain vahvemman ääni kuuluu. On tärkeää, että jokainen maassa asuva voi ylläpitää ja käyttää omaa äidinkieltään ja että lapsilla on jatkossakin oikeus saada oman äidinkielensä opetusta. Kaikille soisin mahdollisuuden halutessaan opiskella monipuolisesti eri kieliä.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Omalta pieneltä osaltani ehkä, ainakin lähipiirissäni ja työni vaikutusten kautta. Pyrin työssäni pitämään ruotsin kieltä esillä tasaveroisena suomen rinnalla.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Suomen kansalliskielillä on turvattu asema, mutta pelkästään siihen ei voi tuudittautua. Yleisen kieli-ilmapiirin huonontuminen ja arvojen koventuminen ei ole jäänyt huomaamatta, ja siitä olen kyllä huolissani.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kielessä ja kielen sanoissa on valtaa ja voimaa, jota voi käyttää hyvään, mutta myös kauheuksiin. Suomen kielen kaunein sana on mielestäni metsä.
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Varmaan joku oivaltava ja naseva laululyriikka.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Tämä on vaikea kysymys! Juuri nyt valintani olisi Paul McCartneyn liki tuhatsivuinen muistelmateos The Lyrics: 1956 to the Present. Siinä olisi pitkäksi aikaa tutkittavaa, ja voisin samalla muistella ja tapailla melodioita.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Aina kannattaa puhua, kuunnella, kirjoittaa ja lukea.
Johanna Lehtonen työskentelee Helsingin kaupungin asemakaavoituksessa
nimistönsuunnittelijana. Hän on syntynyt Helsingissä ja valmistunut Helsingin yliopistosta
suomen kielen maisteriksi.
Toimitus: Petra Saarnisto