10 kysymystä kielestä 2021
Kieli on kuin peli, johon ei koskaan kyllästy
Heikki Aittokoski harrastaa sanaleikkejä mutta olisi silti asiaproosa.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Äiti on kertonut, että kun olin yksivuotias, hän sai minut pysymään potalla opettamalla lehdistä kirjaimia.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
On häkellyttävää ja arvoituksellista, että ajatuksia pystyy välittämään toisille ihmisille asettelemalla peräkkäin äänteitä tai kirjaimia. Tämä on suuri ihme, jota en lakkaa hämmästelemästä.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Olen toimittaja ja tietokirjailija. Kieli tuo leivän pöytään. Lisäksi harrastan kömpelöitä sanaleikkejä, tai harrastus on ehkä väärä sana, koska kyseessä on pikemminkin pakkotoiminto.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
Suhtautumiseni on todella häilyvää. Yhtäältä minua riemastuttavat monet uudissanat ja uudet ilmaukset. Toisaalta olen vanhoillinen: minua ärsyttää hutilointi kielenkäytössä. Ärsyttää myös se, että englanti tunkee joka paikkaan.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Yksi ihminen ei (onneksi) pysty kieleen paljon vaikuttamaan. Yritän kirjoittaa hyvää ja elävää suomea. Samoin yritän kannustaa nuoria opiskelemaan englannin lisäksi muitakin vieraita kieliä.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Suomalainen kielikeskustelu päätyy varsin usein hyvin nopeasti lillukanvarsiin ja niuhotukseen. Tämä on oikeastaan myönteistä, koska se todistaa, että kieli herättää intohimoja.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kauneinta on se, että kieli on vähän niin kuin peli, johon ei koskaan kyllästy. Kauheinta on väärinkäyttö muiden kiusaamiseen ja suoranaiseen sortamiseen.
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Asiaproosa, koska sellaista olen itse yrittänyt kirjoittaa.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Bundesrepublik Deutschland in Farbe. Sain sen nimisen kirjan tuoreena ylioppilaana vuonna 1990. Kirja oli stipendi Länsi-Saksan suurlähetystöltä, koska olin opiskellut ahkerasti saksaa. Kirjan nimi oli mielestäni hulvaton: Saksan liittotasavalta väreissä. Miten voi olla noin tylsä nimi? Saksa alkoi kiinnostaa entistä enemmän.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
On vitsi olla vakaville asioille nauramatta. – Tuo ajatus on varastettu kirjailija Juhani Peltoselta ja soveltuu myös kieliasioihin. Ne pitää ottaa vakavasti, mutta niille on osattava välillä nauraa.
Heikki Aittokoski, 50, on toimittaja ja tietokirjailija. Hänen viimeisin kirjansa Onnellisten saari. Matka täydelliseen yhteiskuntaan ilmestyi syksyllä 2020.
Toimitus: Minna Pyhälahti