10 kysymystä kielestä 2018
Sananlaskut elävät
Liisa Granbom-Herranen tutki tekstiviestien sananlaskuja.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Kiinnostuin ilmauksista merkityksen kantajina kasvatustieteen väitöskirjaa tehdessäni, ja sama kiinnostus on kantanut tämän folkloristiikan väitöskirjan valmistumiseen.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?
Kielen ja ajattelun yhteys. Yhä edelleen kielessämme elää vanhoja käsitteitä, sanoja, joiden merkitys ei aina aukea edes puhujalle.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Puhun, luen, kirjoitan, ajattelen. Kaikki se tapahtuu kielessä ja jollakin kielellä.
4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?
Yhteiskunta, elämäntapa, maailmankuva muuttuvat. Miten kieli voisi säilyä muuttumattomana?
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Toivottavasti. Suomen kieli on toisaalta vain ja toisaalta peräti yksi monista Suomessa, Euroopassa, maailmassa puhutuista kielistä.
6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?
Kieli, kuten sananlaskutkin, elää niin kauan kuin sitä arjessa käytetään.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kauneinta kielessä on sen tarjoama mahdollisuus ajatteluun ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Kauheinta kielessä on ajattelun ja sanojen valjastaminen ihmisyyttä vastaan. Oli kieli sitten mikä tahansa.
8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?
Rakkausruno, taistelulaulu tai vitsikäs sarjakuva.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Edvard Westermarckin Wit and Wisdom in Morocco.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Sananlaskut elävät arkikielessä. Kun maailma ja kieli muuttuvat, muuttuvat myös suomenkieliset sananlaskut sekä niiden tulkinta. Se kertoo elävästä kielestä.
Granbom-Herrasen väitöskirja Proverbs in SMS Messages: Archaic and Modern Communication tarkastettiin Turun yliopistossa 16.8.2018.
Turun yliopiston tiedote 10.8.2018
Toimitus: Hanna HämäläinenKuva: Turun yliopisto