10 kysymystä kielestä 2017
”Kieli ei ole pysäytyskuva”
Tarja Nikula johtaa 20-vuotiasta Soveltavan kielentutkimuksen keskusta.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Opin lukemaan kolmivuotiaana ja muistan vieläkin sen huikean tunteen, kun yhtäkkiä tajusin olevani sisällä Kaisa Tilkkutaskun seikkailuissa. Siitä alkoi kirjojen ahmiminen.
Vieraat kielet tuntuivat omalta jutulta jo alakoulussa. Niiden opettelussa on aina ollut kiehtovaa vieraiden kielten avaamat uudenlaiset tavat ajatella maailmaa. Ammatillinen kieli-ihmisyys syntyi opintojen aikana, kun halu syventyä kieleen, sen käyttöön ja oppimiseen vei mennessään.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?
Suomen kielessä kuten muissakin kielissä kiinnostaa ilmaisuvoima ja variaatio. Kasvaminen Pohjanmaan ”savolaiskiilan” alueella ja ympäristöstä poikkeava puheenparsi on varmaan osaltaan ollut pontimena tähän. Kielen oppimisen ja osaamisen kysymykset sekä kielen käyttöön liittyvät sävyt ovat myös aina kiinnostaneet. Tutkijan uteliaisuuttani samoin kuin nauruhermojani kutkuttaa lisäksi kielen monimerkityksisyys.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Tietotyöläisenä toimin kielellä ja kielen kanssa koko ajan. Työpäivien kielitoiminta ulottuu palaveripuheesta seminaariesitelmiin, tutkimusartikkelien kirjoittamisesta kokousmuistioihin ja sähköposteista henkilöstöneuvotteluihin. Iso osa työstäni kuluu muiden kirjoittamien tekstien arvioinnin äärellä: opinnäytetyöt, hakemustekstit, vertaisarviointi.
Kieliammattilaisena kieli on lisäksi työn kohde. Omat intressini liittyvät erityisesti kielen oppimisen ja kielen käytön kysymyksiin. Parhaillaan tutkin mahdollisuutta käsitteellistää kielen oppimista oppiaine- ja alakohtaisena taitona, jossa kielen ja sisällön oppiminen kietoutuvat saumattomasti toisiinsa.
4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?
Muutos on oleellinen osa kieltä ja seuraan sitä kiinnostuneena. Maailma muuttuu ja kieli sen mukana, kielet kohtaavat ja muokkautuvat sen myötä. Kieli ei ole pysäytyskuva.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Soveltavaan kielentutkimukseen kuuluu oleellisesti halu vaikuttaa ja omalta pieneltä osaltani tavoittelen tätä myös. Osallistun esimerkiksi usein opettajien koulutus- ja valmennustilaisuuksiin, joissa pyrin tutkimuspohjaisesti haastamaan totuttuja tapoja suhtautua kieleen, kielen osaamiseen ja oppimiseen sekä monikielisyyteen.
6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?
Enpä usko. Meillä on uudistuva kieli ja taitavia ja rohkeita sanankäyttäjiä. Meillä on elinvoimainen suomenkielinen kirjallisuus ja mahdollisuus seurata maailmaa suomenkielisen median kautta. Voimme käyttää kieltämme läpi elämänkaaren.
Vaikka monissa koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän tilanteissa englannin kielen käyttöala on vuosien myötä laajentunut, uskon meiltä löytyvän halua ja kykyä huolehtia siitä, että suomen kieli elää ja voi hyvin yhteiskunnan eri alueilla jatkossakin. Muistetaan myös tukea muualta tulevien mahdollisuuksia oppia kieltämme.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kieli itsessään ei ole kaunista tai kauheaa, vaan se miten ja mihin sitä käytetään. Kaunista ja pysähdyttävää on kirjoittajien ja puhujien kyky kiteyttää asioita oivaltavasti tai sanoittaa kokemuksia ikimuistoisesti, näitä pysähdyn usein ihaillen makustelemaan. Kauheaa on kielen valjastaminen vihapuheeksi ja nimettömään lynkkaamiseen.
8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?
Vaikkapa laululyriikka: pelkistetty ja silti monikerroksinen.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Vaikka Sudenpentujen käsikirja olisi epäilemättä käytännöllisin ratkaisu, valintani on kuitenkin Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen. Luin sen ensimmäistä kertaa jo teininä ja tasaisin välein sittemmin. Jokainen lukukerta ja elämänvaihe nostavat esiin erilaisia sävyjä ja tulkintoja, miksei sitten autiosaarikin.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Kieli on kohtaamista.
Tarja Nikula on soveltavan kielitieteen professori Jyväskylän yliopistossa ja Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen (Solki) johtaja. Solki juhlisti vastikään 20-vuotista taivaltaan Kari Sajavaara -muistoluennon yhteydessä.
Toimittaja: Vesa HeikkinenKuva: Anna-Maria Strengell