10 kysymystä kielestä 2017
”Kielellä voi maalata”
Meteorologi Seija Paasonen ihaili jo lapsena murteita.
Seija Paasonen on Ylen säätoimituksen esimies.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Olen ollut kieli-ihminen ainakin siitä asti, kun opin lukemaan. Lapsena raahasin kirjastosta kassikaupalla kirjoja. Olin varsinainen “hotkija”. Muistan myös lapsuudesta, kuinka ihailin murteita. Kotikylällä kuuli esimerkiksi sanasta metsä muotoja mettä, messä ja mehtä.
Opiskeluaikoina harrastin viittomakieltä, ja se antoi minulle uudenlaisen näkökulman kieliasioihin.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?
Erityisesti tykkään siitä, miten monella tavalla saman asian voi ilmaista. Kielessämme on vivahteikkuutta ja paljon mielenkiintoisia synonyymejä. Tosin synonyymeistä yritän löytää myös vivahde-eroja.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Työkseni tuotan puhetta ja tekstiä, pääasiassa suomeksi, mutta myös ruotsiksi ja englanniksi. Kotona puhe muuttuu helposti synnyinseudun murteeksi.
Meteorologin työssä käytetään ”sääkieltä”, tiettyjen sääntöjen ja määritelmien mukaisia ilmaisuja. Olen ollut alalla jo muutaman vuosikymmenen, ja sinä aikana sääkieli on kyllä muuttunut vapaammaksi ja väljemmäksi. Asian huomaa varsinkin meteorologien puhuessa säästä. Kirjoitetussa muodossa ja varsinkin lyhyissä ennustusteksteissä pitäydytään enemmän vanhassa, napakassa, yksiselitteisemmässä ”kapulakielessä”.
Liian väljässä ilmaisussa on vaara, että sään ennustettu tila ei hahmotu riittävän tarkasti. Nykyisin kuitenkin monipuolinen kuvamateriaali toimii hyvänä tukena ja saattaa jopa kuvata asiaa paremmin kuin tilanteeseen liittyvä puhe tai teksti.
4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?
En pidä kielen muuttumista pahana. Sitähän on tapahtunut koko ajan. Mutta kyllä toisinaan pohdin, kuinka vahvasti on pidettävä kiinni nykykieliopista ja mitä asioita tulisi vaalia, ettei niitä lopullisesti menetettäisi. Kirjava kielimaisema on jo nyt jokapäiväistä elämää. Tärkeintä, että ihmiset kommunikoivat.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Työni kautta voinen vaikuttaa pyrkimällä tuottamaan monipuolista, kielioppia kunnioittavaa suomen kieltä. Murteiden ja muiden kielten suhteen yritän olla kannustava. Kielet ovat rikkaus.
6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?
Vaikka monilla suomea äidinkielenä puhuvilla on työ- ja myös toisena kotikielenä jokin muu kuin suomi, haluan uskoa, että kielemme säilyy. Tosin olemme pieni kansakunta ja kieliryhmä, joten asiaa kannattaa toki pohtia.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kauneinta on se, miten kielellä voi “maalata”. Sillä voi tehdä melkein samaa kuin taidemaalari väreillään. Toisaalta sanotaan, että yksi kuva pystyy kertomaan enemmän kuin tuhat sanaa.
Kauheinta kielessä on sen mahdollisuus toimia henkisenä aseena tai mahdollisuus laukaista sellaista, joka johtaa fyysisiin kauheuksiin.
8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?
Taitaisin olla essee.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Ensimmäisenä tuli mieleen Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssi. Olen lukenut kirjan moneen kertaan, mutta kyllä sen mielelläni lukisin vielä autiolla saarellakin.
Kirja on myös sopivan ohut. Jos ruokaa olisi saarella vähän tai ei ollenkaan, tiiliskivikirjan kohdalla voimat voisivat ehtyä ennen kuin kirja olisi lopussa. Ja sehän voisi jäädä harmittamaan tajunnan rajamailla häilyessä.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Kielestä kannattaa nauttia, ja sillä on mukava herkutella.
Seija Paasonen on meteorologi ja Ylen säätoimituksen esimies. Sääasioiden lisäksi hänen sydäntään lähellä ovat muun muassa luonto, puutarha, kuvataiteet, kirjallisuus ja matkustaminen.
Onko huomenna pouta? (Kielikello 2/2013)Onko sää sateista vai sateinen? (Kielikello 2/2004)
Onko keli syrjäyttänyt sään? (Kielikello 3/2003)
Toimittajat: Vesa Heikkinen ja Suvi Syrjänen
Omakuva: Seija Paasonen