Siirry sisältöön

vanha kirjasuomi

Mustavalkoinen valokuva hevosen pattikokeesta.

Suomea toisena kielenä vanhan kirjasuomen kaudella

Sanastoja, kielioppeja ja kanssapuheita 1600–1700-lukujen äs-kakkosille.

Kaahittu mestaruus

Värikäs kieli mediassa herättää kielitiedonjanoiset.

Pesäpalloa. Pesäkarhut vastaan Manse PP. Naisten Superpesiksen ensimmäinen finaaliottelu 2025. Kuva: Antti Haapasalo.

Saarnoja ja kansanvalistusta 400 vuoden takaa

Eerik Sorolainen kirjoitti Postillansa kaiken kansan luettavaksi.

Ei yksi pääsky päätä paskanna

Kesän tuojat pesivät multakasassa ja räystään alla.

Haara- ja törmäpääskyjä sekä varpusia tanskalaisessa opetustaulussa.

Pytkyläisiä vakkoja ja trankkipyttyjä

Astioita ja viipaleita sanakirjatyön ääreltä.

Pääkallopaikalta Golgatan vuorelle

Jeesuksen ristiinnaulitsemispaikkaan liittyvät käsitykset heijastuvat sitä kuvaavissa ja määrittelevissä ilmauksissa.

Uutiset
Uutiset

Agricolasta kootusti – kirjakielen isä, perustaja vai uudistaja?

Kotuksen teemakooste Mikael Agricolasta ja häneen liittyvistä kirjoituksista julkaistu päivitettynä.

Tehtäytä korjataan

Esimerkkinä eräs vanhan kirjasuomen temporaalinen lauseenvastike.

Vuoden 1769 almanakassa ohjeistettiin pellavan ja hampun viljelemisessä. Eräältä sivulta löytyy muodot leikkauta, pantauta ja koottauta. Kuvankaappaus Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta. Public Domain 1.0

”Kaikki muu on katoavaista, kieli säilyttää”

Dosentti Kirsi-Maria Nummila tutkii, tuntee ja tarkastelee 1500–1800-luvun suomea.