Urheilulajeihin liittyvät slangit herättävät usein kiinnostusta. Pesäpallo ei ole poikkeus tähän sääntöön. Pesistä pelataan kovaa. Siinähän poltetaan ja haavoitetaan, järjestetään ajolähtöjä ja juostaan kunniaa. Ja kaikki alkaa hutunkeitolla. Viime aikoina on ratkottu pesiksen Suomen mestaruuksia ja laji on ollut näkyvästi esillä julkisuudessa.

Tässä kirjoituksessa ei kuitenkaan käsitellä mestareita eikä lajikieltä, vaan kaahintaa ja Kotuksen viestinnän toimintaa. Toki pienellä pesistwistillä höystettynä.

Kun kysytään, sopii vastata!

Kotuksen verkkopalveluissa julkaistavan Kuukauden sana -palstan nimi selittää itsensä varsin hyvin. Kielitoimiston sanakirjan toimitus käsittelee mediassa esillä olleita sanoja, ja yksi niistä valitaan kuukauden sanaksi. Tästä sanasta kirjoitetaan ja julkaistaan lyhyt artikkeli. Kuukauden sana ei kuitenkaan ole suositus – se on tapa nostaa esille kiinnostavia kielen ilmiöitä.

Innostimme viime viikolla somepalveluitamme seuraavia henkilöitä osaksi prosessia. Kysyimme, mikä heidän mielestään voisi olla syyskuun kuukauden sana. Avaus on herättänytkin mukavasti keskustelua kiinnostavista sanoista.

Yksi yhteydenotto pantiin erityisesti merkille viestintäjoukossamme. Läheisen yhteistyökumppanimme Opetushallituksen työntekijä osallistui keskusteluun. Hän kertoi olevansa aktiivinen pesäpalloihminen ja kiinnittäneensä huomiota siihen, että naisten Superpesiksen mestaruuden voittaneen Manse PP:n pelaajat ilmoittivat juhlahumun keskellä yksiäänisesti kaahineensa mestaruutensa. Ilmaisulle vaadittiin mediassa selityksiä. Kaahia-sana sai Hanna Lammelan haastattelussa painokkaan merkityksen ’loppuun asti taisteleminen vaikeuksista välittämättä’.

Pesäpalloaiheinen postikortti 1940-luvulta. Kuva: Urheilumuseo. CC BY 4.0
Pesäpalloaiheinen postikortti 1940-luvulta. Kuva: Urheilumuseo. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Tässäpä oikeasti tekemistä vaille valmis ja hauska juttuaihe! Yleisö on hereillä ja ainakin pesisväki voisi tähän tarttua.

Vinkkiä vai blogia?

Vaikka lukkarin syöttö osoittautuisi lyöjälle helpoksi, ei läpilyönti ole taattu. Juttuaihe valmiina kiinnostavasta ja ajankohtaisesta kielenilmiöstä. Tästähän saadaan hyvä Kotus-vinkki kasaan. Alkuoletus oli, että varmasti pesiksen kielestä löytyy vuosien varrelta juttu jos toinenkin. Niistä muokataan mukava tietopaketti! Joskus helppoonkin syöttöön kuitenkin tulee lyötyä laiton.

Pesäpallo ja siihen liittyvä sanasto on selvästikin jäänyt turhan vähälle huomiolle Kotuksessa. Pesis-sanan muodostumista -is-johtimella käytetään toistuvasti esimerkkinä, mutta muutoin aihetta on käsitelty viimeksi 1990-luvulla Kielikellossa. Sanakirjaportaalinkin kautta vain harva tuttu pesissana, kuten ajolähtö tai väärä tunnistuvat. On siis tukeuduttava ulkoisiin lähteisiin, onhan kansallispelistämme kirjoitettu toisaalla. Mainio pesissanasto löytyy esimerkiksi Superpesiksen verkkosivujen ajankohtaisosiosta!

Hetken tuuminnan jälkeen tämä kirjoitus päädyttiin julkaisemaan Kotuksen blogissa, jossa kaikkea kielestä voi käsitellä hyvinkin kepeällä ja ihmettelevällä otteella. Toimittajalta-palsta tarjoaa mahdollisuuden meille Kotuksen viestijöille tarkastella omaa toimintaamme ja yleisölle puolestaan tutustua tekemisiimme ja ajatuksenjuoksuumme.

Leikkisästi yli aidan kavuten

Palattakoon siis siihen, mitä meiltä kysyttiin: mestaruuden kaahimiseen. Kaahia-sana löytyy kuin löytyykin sanakirjoistamme. Sana on vanha, varsin laajalevikkinen ja monimerkityksinen. Sillä näyttäisi olevan yhteys myös kaahata-verbiin.

Vanhan kirjasuomen sanakirjan artikkeli on lähdekeskeinen. VKS:n mukaan kaahiminen kuvataan Gananderin sanakirjassa (Nytt Finskt Lexicon, 1787) melko yleisesti lapsekkaaksi käytökseksi. Se on siis muun muassa sotkemista, pöydille kiipeämistä ynnä muuta. Suomen murteiden sanakirja puolestaan tarjoaa laajemman analyysin ja jopa seitsemän erilaista merkitysryhmää:

  1. (vaivalloisesta) kiipeämisestä, kapuamisesta.
  2. ryhmään 1 liittyvästi eläimestä, joka ei pysy aitauksessaan: mennä (t. pyrkiä) aidan yli.
  3. ajaa (takaa), hätyyttää.
  4. haalia, kahmia, rohmuta; penkoa (hakiessaan jtak), koluta.
  5. kuhkia, käpsehtiä, hiippailla (yöaikaan).
  6. lasten telmimisestä.
  7. laittautua, tunkeutua jhk.

Vaikka tehtävänämme ei tällaisessa tapauksessa ole oikeastaan pohtia sanastonkäytön oikeellisuutta, voidaan analyysin perusteella päätellä, että pesisnaiset tietävät mistä puhuvat – monessakin mielessä. Mestaruuden eteen on nähty vaivaa, ja mestaruus on vaatinut itsensä, ehkä aitojenkin (pesiskentillä aivan konkreettisesti) yli kapuamista. Mestaruutta jahdataan ja himoitaan, ehkä hätyytetäänkin, väkisin mestariksi kulkemista voisi tunkeutumiseksikin kuvata.

Useamman mestaruuden, kuten Manse PP:n tapauksessa, voittanutta voidaan kutsua mestaruusrohmuksi. Mutta voitot eivät tule ilmaiseksi. Pelaajat ovat varmasti joutuneet hiippailemaan treenivuoroilta kotiin myös yön pimeydessä. Eikä unohdeta telmimistä. Vaikka urheilu on usein vakavaa ja käy ehdottomasti työstä, pohjautuu kaikki kuitenkin leikin ja pelin riemuun!

Pesäpalloa vuonna 1957 Helsingin olympiastadionin liepeillä. Kuva: István Rácz, Museovirasto. CC BY 4.0
Pesäpalloa vuonna 1957 Helsingin olympiastadionin liepeillä. Kuva: István Rácz, Museovirasto. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Yhteydenotto kannattaa

Jokainen Kotuksen viestijöille tuleva yhteydenotto ei tietenkään saa aikaan tässä kuvatun kaltaista reaktiota. Sellaiseen reagointiin eivät yhdenkään viraston viestintäresurssit riittäisi. Mutta toisinaan, kuten nyt kuukauden sanaa koskevan yleisötiedustelun kohdalla, on hyvä hetki tarkentaa katse pelikentälle ja pyrkiä kohosteiseen yhteydenpitoon teidän kanssanne.

Kun on kyse kielestä, Kotus on kuitenkin jatkuvasti kuulolla. Vaikka emme aina pysty suoraan reagoimaan, kaikki palautteet ja muut viestit otetaan mielellään vastaan.

Jaa