Tänään, 21. marraskuuta 2025, Vanhan kirjasuomen sanakirjasta (VKS) ilmestyy aakkosväli puuta–päälitsen. Nykyään ainoastaan verkossa julkaistava sanakirja täydentyy vuosittain uudella jaksolla aakkosjärjestyksessä edeten. Uusia aakkosvälejä kirjoitettaessa vastaan tulee kuitenkin myös aiemmin julkaistulta väliltä, etenkin painetuista osista, puuttuvia sanoja tai uutta tietoa jo mukana olevista sanoista.
Koska artikkelityön pääpaino on uusissa artikkeleissa, aiemmin julkaistulle aakkosvälille lisätään uusia artikkeleita ja muita tietoja tarkkaan harkiten. Julkaistavat täydennykset painottuvat kunakin vuonna julkaistavan jakson artikkelien kirjoittamisen yhteydessä löytyneisiin tietoihin. Kaikki uusi tieto kuitenkin kirjataan toimituksen käytössä olevaan ns. uuteen kartuntaan odottamaan mahdollista pääsyä sanakirjaan. Esittelen tässä periaatteita, joiden mukaan julkaistavat täydennykset valitaan.
Uusia artikkeleita
VKS:stä on ilmestynyt painettuna kaksi osaa: ensimmäinen (VKS1: a–i) vuonna 1985 ja toinen (VKS2: j–k) vuonna 1994. Painettujen osien julkaisemisen jälkeen toimitustyön avuksi on koottu yli 3 000 000 saneen korpus, lisäksi toimittajien käytettävissä on Christfrid Gananderin sanakirjan Nytt Finskt Lexicon vuonna 1997 ilmestyneen antiikvapainoksen tekstiaineisto sähköisessä muodossa. Näiden ansiosta toimitustyön ohessa on löytynyt paljon sanoja, jotka puuttuvat painetuista osista.
Artikkeleita lisätään mahdollisuuksien mukaan. Täydennysartikkeleita tai muita lisäyksiä ei tilastoida, mutta tuntuma on, että eniten täydennyksiä tulee aakkosvälille a–k. Tämä on luonnollista, koska korpusten käyttöönoton lisäksi myös sanakirjan lähteiden määrä on kasvanut noin 400 teoksella toisen osan painamisen jälkeen. Nämä lähteet on verkkosanakirjan lähdeluetteloon merkitty asteriskilla (*).
Tärkein lisättävien artikkelien ryhmä on yhdyssanat, joiden perusosista on laadittu artikkeli kuluvana vuonna. Niinpä esimerkiksi pyssy-artikkelin kirjoittaminen on tuottanut täydennysartikkelit fatipyssy, haulipyssy ja luotipyssy. Pää-artikkelin ohessa syntyivät taas artikkelit alipää, auranpää, karvapää, linnunpää ja nenänpää. Muita sanakirjaan julkaisun jälkeen lisättyjä yhdyssana-artikkeleita ovat muun muassa aamupakkanen, akkunaulosteko, biljardipeli, huoranpalkka, huvitusasia, itsepyhä, jahtilääni, karjahuone, kartanosilta ja kovapäinen.
Periaatteena on ollut myös, että kaikista esimerkeissä esiintyvistä sanoista olisi sanakirjassa artikkeli, mikäli ne täyttävät toimitusperiaatteiden kriteerit mukaan otettavista sanoista. Tänä vuonna sanakirjaan on lisätty muun muassa artikkeli sanasta granitsa, joka ennestään esiintyi artikkeleissa esivastaotanta, esivastaottaminen ja löytyä. Granitsa-artikkelista näkyy myös se toimitusperiaate, että vain kertaalleenkin aineistossa esiintyvät vierasperäiset sanat pääsevät sanakirjaan, mikäli niitä on taivutettu suomen kielen mukaisesti. Muita lisättyjä artikkeleita ovat vaikkapa annotaatio, epähinta, hallitusaika ja harvakseen. Täysin uusien artikkeleiden lisäämisen ohessa jo olemassa olleita artikkeleita on täydennetty uusilla esimerkeillä muun muassa silloin, kun on löytynyt uusi variantti, vanha muoto, ensiesiintymä tai esimerkki, joka täydentää aikajanalla olevan aukon.
Täydennystä vanhoihin sanakirjatietoihin
Runsaasti täydennyksiä on tehty artikkeleihin, joissa on ennestään ollut vain 1600- ja 1700-lukujen sanakirjoissa esitettyjä tietoja eikä lainkaan varsinaisia esimerkkejä. Esimerkiksi painetussa VKS1:ssä artikkeli aironpurro sisältää ainoastaan tiedon Gananderin sanakirjasta:
G II 424a ajron purrot ~ pyyryt
Verkkosanakirjaan sitä on täydennetty Gananderin alkuperäislähteen esimerkillä, jolloin Gananderin sanakirjatieto on siirretty lisätyn esimerkin yhteyteen. Samalla artikkelia on täydennetty p-alkuisia artikkeleita kirjoitettaessa löydetyllä H. G. Porthanin lisäyksellä Daniel Jusleniuksen Suomalaisen Sana-Lugun Coetukseen:
Arg 1740 367 Alahall' on airon purrot, Wennon wetelän sisussa (→ JlisP 292 | G II 424a ~ pyyryt)
Vastaavasti painetussa VKS2:ssa artikkelissa jahkata on vain Gananderin sanakirjatieto:
G 251d i tysthet nedslår, krossar, contundo; läxit jalka joutzet jahkamahan bågarne smälde af, at sarga
Kuluneena vuonna artikkelia on täydennetty kansanrunoudesta (esimerkki on Suomen kansan vanhat runot -teossarjasta) peräisin olevalla esimerkillä, ja Gananderin sanakirjatiedon paikka on vaihdettu artikkelin alusta esimerkin yhteyteen:
SKVR VIII:1008 Läxit pyssyt pyhkämähän, Jalka joutzet jahkamahan (→ G I 251d läxit jalka joutzet jahkamahan bågarne smälde af, at sarga)
Toisaalta myös vanhojen sanakirjojen eli leksikkojen tietoja on täydennetty artikkeleihin, joissa on ollut vain esimerkkejä. Ennestään sanakirjatietoja ei ollut lainkaan muun muassa artikkeleissa isänlainen ja edeskulua. Nyt isänlaiseen on lisätty tieto Porthanin lisäyksestä Jusleniuksen sanakirjaan sekä Gananderin tieto (JlisP 171, G II 9a isänlainen; lisäksi G lijk fadren til sinnet). Edeskulua-artikkelia on täydennetty Gananderin sanakirjan tiedolla: G I 493c s.v. kulunut: edeskuluneina ajkona framskridne tider. Tänä vuonna sanakirjatiedot on lisätty esimerkiksi artikkeleihin kultamytty (G II 221d s.v. mytty: monda kaunukaista kuldamyttöä monga sköna wackra fästmör, trinda wäl lagda flickor → pytkö) ja kuolasuu (G III 89d Lait. s.v. suu).
Lisää variantteja ja vanhoja muotoja
Tärkeitä täydennyksiä ovat esimerkit, joiden perusteella artikkeliin tulee uusi variantti tai vanha muoto. Joitain esimerkkejä tämänvuotisista lisäyksistä (hakusanan lisäksi niissä on korostettu lisätty variantti):
herrainpäivämies (~ herrainpäivän-, herrainpäiväinm.): As 1772t 1b jonga ulos laskun Maakunnan Herrain päiwänmies myöskin on sitten alamaisudes anonut että se sadais suomen kielellä Prändättä
hyödyttämä|tön, -töin: As 1757r C2b tulewat molemmat liewitetyxi waiwasta ja culutuxesta matcan ja ajanwietteen canssa, joca on ylönpaldinen ja peräti hyödyttämätöin, cosca ei Palckoja maxeta Soldateille Liquidationin Cocouxesa
kaleeri (galeeri, galleri): Björk 1801b 207 tuli yxi wäärä Propheta – – haukutteli kuusi tuhatta ihmistä yhteen gallerihin, jotka kaikki hengens' mistaisit
Uuden variantin löytyminen voi toisinaan vaikuttaa myös hakusanoitukseen. Muun muassa kyydinjuoksu-artikkeliin korpuksesta löytynyt toinen esimerkki on vaikuttanut siihen, että hakusana on muutettu nominatiivialkuiseksi kyytijuoksuksi. Artikkeliin on nyt lisätty myös vanhat muodot näkyviin.
Varhaisempia ensiesiintymiä
Sanan varhaisin eli ensiesiintymä pyritään lisäämään aina esimerkin löytymistä seuraavassa päivityksessä. Ensiesiintymäksi ei lasketa esiintymää, joka on samassa teoksessa aiemmin kuin artikkelin nykyinen ensiesiintymä. Ensiesiintymiä on lisätty tänä vuonna muun muassa artikkeleihin
aristokraatillinen: As 1772q 1 on Wapaus – – tullut muutetuxi kärsimättöhähän Aristocratillisehen, eli Herrain yxinhaldiaisutehen sen wallitsewan Seuran käsisä
epäluulla: As 1655b B4a ettei hän ymmärtämättömydes Religionist taicka muis asiois, eli waran puuttumises täyty etzi epäluulduia paicoia
herrainpäivät: s. As 1584 1 mös Mö itze tääle Rotzin maal, sen ychteisen cansan cokouss eli Herran Peiwinä – – olemma käskenet ia sulkenet
intresentti: As 1736b 3a Jos jocu läwistämättömillä Pärlyillä – – tekis cauppa; Nijn pitä sencaldaisen personan oleman – – 1000 Dal. H. Rahan sacon alaisen, puoli Interessenteille ja puoli päälle candajalle.
juomakalu: As 1756m A2a ulcomaan ruoca- ja juoma-Caluin ylönpaldisudella ja wäärinkäytöxellä [ei] ole muuta waicutusta, cuin ensisti saatta nijden pyhittäjät köyhyteen, ja sitte coco Waldacunnan heickoon tilaan
katumuspäivä: As 1697a A4a Pitäden Teidän Teitän käyttämän – – raitist ja toimelisest, ja caickisa asioisa seuraman sitä muoto, cuin ennen tätä nijnä tawallisina suurina Paasto- ja-Catumus-Päiwinä on käsketty ja päällepandu
Aikajanaa täydentäviä lisäyksiä
VKS:ssä on jokaisen sana-artikkelin yhteydessä aikajana, josta saa yhdellä silmäyksellä yleiskuvan sanan ajallisesta esiintymisestä. Yksi esimerkkien lisäämisen perusteista onkin se, täydentääkö esimerkki aikajanan aukkoa tai jatkaako aikajanaa. Esimerkiksi fältmarsalkki-artikkeliin lisätty esimerkki
As 1677c 3b se kiuckuinen ja ylpiä Wihamies on tälläkin erällä, nijn ennen nimitety Fält-Marskalckin toimellisen ja miehullisen Johdattamisen, cuin myös muitten Päälismiesten ja Gemeinien uljan ja uscollisen Käytoxen cautta – – tacaperin lyöty
täydentää aikajanassa 1600-luvun loppupuolella aiemmin olleen aukon.
Edellä mainittuun katumuspäivä-artikkeliin on ensiesiintymän (As 1697a) lisäksi lisätty pari myöhempää asetusteksteistä poimittua esimerkkiä (As 1751h ja As 1785e), jotka jatkavat aiemmin vain aikavälin 1700-1750 kattanutta aikajanaa.
Muutoksia merkitysryhmiin
Jonkin verran on muokattu aiemmin julkaistujen artikkeleiden selitteitä tai lisätty kokonaan uusia merkitysryhmiä sitaatteineen, kuten fundamentti-artikkeliin ’peruste’-merkityksen rinnalle merkitys ’perustaminen’. Koppa-artikkelissa taas selitettä on muokattu, jotta se kattaisi myös lisätyn esimerkin:
Gan 1788b 13 ota wanha Tupakki piippu, krassaa se hywäxi, pistä Tupakkia koppa täyteen, sytytä
Painetussa VKS2:ssa selite on vain ’kaikukoppa’, nykyään laajempi ’joistakin kuperista, ontoiksi koverretuista esineistä, esim. kaikukoppa, piipunpesä’. Tämänvuotisia lisäyksiä ovat muun muassa käydä-artikkelin merkitysryhmän 2c alihakusana käytävä ’kuljettava, kulkukelpoinen’, makaaja-artikkelin kolmas merkitysryhmä ’asiakirjan (maakirjan) taltioitava alkuperäiskappale, jota pidetään ajan tasalla’ ja metsä-artikkelin neljäs merkitysryhmä ’kiertoilmauksena karhusta’. Poka-artikkelissa aiempi monikollinen merkitys ’(silmälasien) kehykset’ on yksiköllisen "Fijlan boga" -esiintymän vuoksi muutettu yleisemmäksi ’kehys, puite’ -selitteeksi ja alkuperäinen merkitys on siirretty erikoiskäytöksi.
Muita täydennysperusteita
Koska tavoitteena on esitellä kussakin artikkelissa mahdollisuuksien mukaan myös eri tekstilajien sitaatteja, on esimerkkejä lisäilty silloinkin, kun löytynyt esimerkki edustaa artikkelista puuttuvaa tekstilajia. Niinpä muun muassa hopeakalu-artikkeliin on lisätty lakitekstistä poimittu sitaatti tekstivertailuineen, koska kaikki aiemmat esimerkit ovat Raamatusta:
RWL 1808 208 Jos joku wiekkaudella otta lapselda – – eli sildä kuin mielipuoli on, waatteita, jotakin kulda- hopia- eli muuta mitalli kalua, eli mitä ikänäns he kandawat (Forseen 1738 257, RWL 1759 194 caunistusta)
Samoin alaslykätä-artikkelia, jossa oli ennestään vain kaksi esimerkkiä Johan Wegelius nuoremman saarnakirjasta, on täydennetty lakitekstien tiedolla:
Forseen 1738 236 (RWL 1759 179, RWL 1808 192) Jocainen cuin wihamielestä [toisen] – – caton pääldä, ställingildä eli muulda corkeudelda alaslyckä, nijn että hän sijtä saa cuoleman; andacon hengen hengestä
Esimerkin lisäämistä voidaan harkita myös silloin, kun lisättävässä sitaatissa esiintyy erityisen poikkeava kirjoitusasu hakusanasta, erikoinen taivutusmuoto tms. Huomattakoon kuitenkin, että kaikkia kirjoitusasun pieniä ortografisia vaihteluja ja eri taivutusmuotoja ei nosteta esiin.
Muita täydennyksiä
Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimitustyön alussa periaatteena oli, ettei yhden esimerkin artikkeleihin kirjoiteta selitettä. Selite puuttuu myös artikkeleista, joissa on tietoja ainoastaan vanhoista leksikoista. Jälkimmäisiä on täydennetty, jos artikkeliin on lisätty esimerkkejä muista lähteistä. Muun muassa hulpio-artikkeliin on lisätty esimerkki asetustekstistä (As 1757m) ja sen vuoksi myös selite ’kankaan ehjä, loimen suuntainen luja ja tiivis reuna’. Myös yhden esimerkin artikkeleihin on saatettu lisätä selite, jos kirjoitettavana olevalla jaksolla on samantyyppinen artikkeli. Esimerkiksi kalanpää-artikkeliin on lisätty selite ’määrän ilmauksessa kalayksilöä tarkoittaen’ tänä vuonna lisätyn linnunpää-artikkelin mallin mukaan.
Painetuissa osissa vanhoja muotoja ei ole merkitty yhden esimerkin artikkeleissa hakusanan yhteyteen näkyviin ja sanakirjatiedoissa esiintyvistä muodoista tehtäviä viiteartikkeleita puuttuu tapauksissa, joissa viite olisi tullut välittömästi pääartikkelin edelle tai perään. Tällaisten tietojen lisääminen ei onnistu ohjelmallisesti, joten sekä vanhoja muotoja että viitteitä on lisätty silloin, kun puuttuminen on havaittu. Systemaattiseen täydentämiseen ei ole valitettavasti mahdollisuuksia. Esimerkiksi päälipeä (-lipiä) -artikkelin kirjoittamisen yhteydessä on muihinkin lipeä-loppuisiin yhdyssanoihin (emälipeä, jälkilipeä, kalkkilipeä) täydennetty vanhat muodot (-lipiä) ja tehty lipiä-loppuisista muodoista viiteartikkelit. Vanhojen sanakirjojen asujen perusteella täydennettyjä viitteitä ovat esimerkiksi
eltaintua v. → eltaantua.
haittaamatoin a. → haittaamaton.
kajannes s. → kajanne.
Uusia viiteartikkeleita syntyy myös variantin tai vanhan muodon lisäämisen vuoksi, esimerkiksi
herrainpäivänmies s. → herrainpäivämies.
hyödyttämätöin a. → hyödyttämätön.
galleri s. → kaleeri.
Uusien yhdyssana-artikkelien myötä myös perusosien mukaisiin artikkeleihin lisätään yhdyssanaluetteloita ja entisiä luetteloita täydennetään. Tänä vuonna yhdyssanaluettelo on lisätty muun muassa artikkeleihin aivoitus (pääaivoitus) ja epäusko (pääepäusko). Täydennyksiä jo olemassa olleisiin luetteloihin tulee yleensä enemmän, tänään julkaistussa päivityksessä täydennyksiä on esimerkiksi artikkeleissa alainen (puutoksenalainen), alttari (pyhänsavunalttari), etu (omanedunpyyntö), haltija (puutarhanhaltija), kysymys (esikysymys), lahja (päälahja), luoti (pyssynluoti), paikka (pyydyspaikka) ja peukalo (pystypeukalo).
Osa täydennysehdotuksista hylätään
Kaikkia eteen tulleita uusia sanoja tai esimerkkejä ei kuitenkaan oteta mukaan sanakirjaan. Hylätyiksi tulevat esimerkiksi suomenkielisessä tekstissä käytetyt sitaattilainat, joita ei ole taivutettu suomen kielen mukaisesti. Tällä perusteella on hylätty ehta-artikkeliin tarjolla ollut esimerkki, joka sisältää ägta-asun (nyt artikkelissa on vain Gananderin sanakirjatieto):
As 1766p A3b Kajkki Ägta kullalla silaminen Sejnään kijnitettyjn meublein päälle olkon kjelty tehtä (ruots. All ägta förgyllning på wäggfaste Meubler)
Jos sanalla olisi ollut tekstissä suomen kielen mukainen sijapääte (ägtalla kullalla), ehta-artikkeliin olisi lisätty tämäkin esimerkki ja sen myötä variantti egta.
Kuten VKS:n lukuohjeissakin todetaan, ”Jusleniuksen ja Gananderin sanakirjoissa on melkoiset määrät mekaanisesti muodostettuja ominaisuudennimiä, -minen-johdoksia, karitiiviadjektiiveja ja frekventatiiviverbejä jne.; ne on sanakirjasta yleensä jätetty pois, ellei niistä ole ollut muuta aineistoa”.
Niinpä sanakirjasta puuttuvat esimerkiksi artikkelit aaltoinen ja aaltoisa, joista edellinen esiintyy sekä Jusleniuksen että Gananderin sanakirjoissa ja jälkimmäinenkin Gananderin sanakirjassa, mutta joista kumpaakaan ei ole, ainakaan toistaiseksi, tavattu muista vanhan kirjasuomen aikaisista lähteistä. Hylättyjenkin esimerkkien ottamista sanakirjaan voidaan tarkastella uudelleen, mikäli sanoista löytyy lisätietoa.
Miksi tietoja täydennetään
Aiemmin julkaistun aineiston täydentämisellä pyrimme ensisijaisesti palvelemaan sanakirjan käyttäjiä: tehdyt korjaukset ja täydennykset yhdenmukaistavat sanakirjaa tai helpottavat hakujen tekemistä ja tiedon löytymistä. Käyttäjiltä tulee toisinaan myös palautetta puuttuvista sanoista tai tiedoista. Näihin pyritään reagoimaan mahdollisimman nopeasti eli tiedot tarkistetaan ja tarvittaessa pyritään lisäämään sanakirjaan jo seuraavan päivityksen yhteydessä, mikäli sanakirjaan ottamisen kriteerit täyttyvät.
Täydennyksiin käytettävä aika on kuitenkin rajallinen, koska varsinainen tehtävämme on edistää sanakirjaa aakkosissa eteenpäin. Niinpä lisättävät artikkelit ovat yleensä lyhyitä; hankalat ja laajempia taustaselvittelyjä vaativat lisäykset jäävät odottamaan tulevaisuutta.