Vuosikymmenten uudissanat

1900-luvun alussa -ke-loppuisten substantiivien määrä yleiskielessä karttui yhä. Vuosisadan ensi kymmeneltä ovat esimerkiksi sanat hyödyke, lisäke, lomake ja sulake. Savukkeetkin olivat noihin asti olleet sigaretteja tai paperosseja. Sanat korvike ja tarvike ovat peräisin 1910-luvulta. Nyt niin itsestään selvän tarvike-sanan sijasta saatettiin aikaisemmin käyttää esimerkiksi sanaa tarvetavara.

Ravintoloissa on omat mikkonsa. Vahtimestari oli ovimikko Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjan (2000) mukaan jo 1910-luvulla. Vahtimikot tulivat 1920-luvulla ja niin ikään samamerkityksinen vagemikko jo 1910-luvulla. Baarimestaria alettiin kutsua saman mallin mukaan baarimikoksi 1940-luvulla.

Sanan korvike keksijää ei taideta tietää, mutta se on syntynyt 1910-luvulla, samalla vuosikymmenellä kuin esimerkiksi tarvike. Korvike on johdettu verbistä korvata.

Monet -ke-johtimella muodostetuista sanoista ovat tietoisen sanastonkehittelyn tulosta, mutta eivät sentään kaikki. Vanhoja kielessä ennestään olleita ovat muun muassa ohdake ja saareke.

Toverillinen on johdos sanasta toveri. Se on lainaa venäjän sanasta továrišč, joka tarkoittaa puoluetoverin lisäksi myös yleisemminkin kumppania ja kaveria. Suomen kirjakielessä toveri mainitaan jo 1700-luvulla.

Sanojen alkuperästä kerrotaan Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -sivuillamme ja Suomen etymologisessa sanakirjassa. Kaikista verkkosanakirjoistamme voi tehdä hakuja Sanakirjaportaalissa.

Vuosikymmenen uudissanoja olivat muassa suomalais-ugrilaisen kielitieteen professorin ja etäisen sukukielemme mansin tutkijan Artturi Kanniston kehittelemät elokuva, elokuvateatteri ja valkokangas. Sanaa elokuva hän ehdotti vuonna 1927. Aikakauslehti Virittäjässä ilmestyneessä artikkelissa Kannisto tarjosi siihen asti käytetyn elävien kuvien sijaan kätevämpää yhdyssanaa. Hän nosti esiin rinnakkaistapauksen edelliseltä vuosisadalta: elävän hopean tilalle oli vakiintunut nopeasti elohopea. Elokuva sopisi Kanniston mukaan mainiosti myös kielessä jo olevan valokuvan rinnalle.

Helsingissä mentiin jo 1910-luvulta alkaen leffaan. Kanniston huvitukselle ehdottama nimitys elokuva ei slangissa saavuttanut kummoista suosiota. Levarin ja leffan taustalla on ruotsin ilmaus levande bilder ”elävät kuvat”, josta kääntämällä Kannisto ehdotuksensa teki. Yleiskielessä käännös, slangissa väännös.

Vuosikymmen oli urheilun juhlaa. Paavo Nurmi juoksi itsensä lentäväksi suomalaiseksi. Lahdessa järjestettiin 1926 hiihtolajeissa kongressikilpailut, jotka myöhemmin virallistettiin maailmanmestaruuskilpailuiksi.

Verbi urheilla on johdettu sanasta urho. Se esiintyy jo Mikael Agricolan teksteissä ja tarkoittaa täysikasvuista miestä ja sankaria.

Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -sivuillamme on julkaistu monien 1920-lukuun liittyvien sanojen selityksiä. Yleisradiotoiminta alkoi Suomessa 1926. Radio-sanan pohjana on latinan radius. Jo vuonna 1897 ehdotettiin telefonin tilalle sanaa puhelin. Mainos on johdettu murteissa käytetystä verbistä mainoa, joka tarkoittaa ihmettelemistä ja kehumista. Kone-sanan historiasta löytyy sellaisia merkityksiä kuin ’taikakalu’, karjalassa myös ’taika’. Penisilliini löydettiin jo 1800-luvulla. Lääkkeeksi sitä osattiin käyttää vasta toisen maailmansodan lopussa, vaikka sen ominaisuudet huomattiin jo 1920-luvun lopussa.

Laman yhteydessä puhutaan myös pulasta. Yleiskielessä pula tarkoittaa ensinnäkin pulmallista tilaa, tukalaa asemaa, ahdinkoa, hätää, kiipeliä, ja toiseksi se tarkoittaa puutetta, jonkin niukkuuden aiheuttamaa vaikeaa tilaa. Jälkimmäinen pula kuuluu siis myös talouselämän sanastoon.

Suomen Sosialidemokraatti kirjoitti vuonna 1937: ”Niinkuin muistetaan oli New Yorkin pörssi se saippuakupla, jonka puhkaiseminen viime pulan alussa oli ikäänkuin avajaislaukaus monivuotiselle, piinalliselle maailmanpulalle.” Maailmanpulan Nykysuomen sanakirja määrittelee koko maailman talouselämässä tuntuvaksi lamakaudeksi.

Aikaisemmin puhuttiin paitsi talouspulasta myös taloudellisesta pulasta. Esimerkiksi Kauppalehti kirjoitti vuonna 1935: ”Nimitys ’taloudellinen pula’ tarkoittaa suhdannekäyrän kääntymistä korkeakonjunktuurista laskukonjunktuuriin.” Nykyisin sana talouspula on sävyltään vanhahtava, ja sen asemesta käytetään lama-sanaa.

Ahkera, aurinkoinen ja eteenpäin katsova Suomi näytti parhaat puolensa, kun kirjailija Juhani Ahon pojat Heikki Aho ja Björn Soldan tallensivat Suomi-kuvaa 1930-luvulla. Suomi vuonna 1937 ‑filmi kuvaa 1930-luvun maaseutua.

Peltotöissä käytettiin edelleen muun muassa risukarhia. Suomen murteiden sanakirjasta käy ilmi, että karhia on monenlaisia: risukarhin lisäksi esimerkiksi halmekarhi, hanhenjalkakarhi, itikkakarhi, jäsenkarhi, käpäläkarhi, oksakarhi, tönkkökarhi ja vieterikarhi.

Diktatuurin taustalla on sanomista tarkoittava verbi. Demokratia on kansan valtaa. Fasismin juurelta löytyy kimppu, natsismin juurelta kansa. Jussi ja Jaakko Muilu ovat jääneet historiaan muiluttajina. Sota-sanan alkuperästä on esitetty monia olettamuksia.

Hetekaa valmisti vuonna 1932 perustettu Helsingin teräshuonekalutehdas eli Heteka Oy. Iskelmä on iskevä sävelmä. Kelmu merkitsi alkuaan kalvoa tai kettoa. Kynästä on yhteys kynimiseen, mutta sanan alkuperää ei tiedetä. Lama saattaa olla lainaa jo germaaniselta tai nuoremmalta skandinaaviselta ajalta sanasta, jota nykyään edustaa esimerkiksi ruotsin lam ’rampa, halvaantunut’. Verbi sopia on johdettu sanasta sopa, joka on hyvin vanha omaperäinen sana.

Matti Jurva ilmaisi vuonna 1934 iskelmässään Lauluke, mitä hän ajatteli -ke-loppuisista uudissanoista. Viisunikkari väitti, että Suomen kansan suussa oli aivan uusi kielioppi: ”Missä kaksi juttelee, aina kaikuu -ke ja -ke. Kaikki on nyt vastiketta, soossikin on kastiketta, on vanha kieli pilalla, siks uusi on nyt tilalla.” Uutta ärsyttävää sanatyyppiä oli lauluntekijän mielestä kerta kaikkiaan liikaa: junaan oli noustava ”seisakkeelta”, romaanien sijasta luettava ”kirjakkeita” ja kun ”ennen saatiin kovat teet, nyt juodaan hienot viinakkeet”. Laulun loppupuolella varoitettiin poikamiehiä elämän vakavammista puolista – edelleen -ke-sanaston avulla: ”neidokkeilta” ei pitänyt toivoa liikaa ”viihdykettä”, ”ettei kävis niinkin, että joudut maksaan eläkettä, saat pientä perheen lisäkettä, joka huutaa isäkettä”.

Lii-Filmin lyhytelokuva vuodelta 1946 on kuvaus Varkauden tehtaiden työntekijöiden kalastusretkestä hinaaja Kalakukon avustamana. Mielenkiintoista tarinaa elävöittävät selostajan lausumat savonmurteiset runonpätkät.

Huvituksista kertoo ainakin buugaaminen, uusi tanssityyli, jota mentiin boogien tahtiin. Tanssin lomassa tai sen asemesta otettiin drinkit. Tätä kirjoittaessa verkkokalvoille hiipii amerikkalainen mustavalkoinen elokuva (“let’s have a drink”). 1940-luvulta ovat peräisin myös kreisi, greisi ’hullu’ (engl. crazy), feisi, feissi tai face ’kasvot’ (engl. face, ranskan kautta englantiin tullut latinalaisperäinen sana facies ’kasvot’) sekä bisi ’ahkera, kiireinen; kiire’ (engl. busy ’kiireinen’). Ruotsalaisperäisen leipää tarkoittavan sanan brögu rinnalle (ruotsin bröd, puheessa usein“brö”) tuli 1940-luvulla bredu, jonka ilmiasu viittaa selvästi englantiin (bread).

Kotuksen sivuilla on osio Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä. Sivuilla mennään muun muassa näiden 1940-lukua luonnehtivien sanojen juurille.

Evakko on johdettu verbistä evakuoida. Historia vei voiton sen suomenkieliseksi vastineeksi ehdotetuilta sanoilta aikakirjat, asiain kirjoitus, muistuttamus ja tosine.

Keho-sana luotiin vastaukseksi lääketieteen tarpeeseen tehdä terminologinen ero kuolleen ja elävän ruumiin välillä. Sotilaskielessä korsulla tarkoitetaan ainakin osaksi maahan kaivettua sotilaiden tai aseiden suojarakennelmaa, murteissa sillä on muitakin merkityksiä. Pitkälti 1940-luvulle asti korvikkeella tarkoitettiin kahvinkorviketta.

Motti tarkoittaa kuutiometrin suuruista halkopinoa ja saarroksiin jäänyttä sotajoukkoa tai saarrettua aluetta. Lauri Hakulinen keksi sanan muovi vuonna 1947 vastineeksi vierasperäiselle plastikille.

Rottinki-sanan alkuperä on rottinkipalmun tieteellisessä nimessä Calamus rotang. Tutka keksittiin nimitykseksi radar-laitteelle, jota aiemmin oli kutsuttu muun muassa kaikuradioksi ja radiosilmäksi. Sana ydin on suomen kielen sanaston vanhinta kerrostumaa.

Sputnik eli suomeksi Matkatoveri oli Neuvostoliiton vuonna 1957 laukaisema ensimmäinen maata kiertävä satelliitti, joka innoitti maailmaa myös kielellisesti. Sputnik-sanan alkuosa merkitsee matkaa, ja jälkiosa -nik on erittäin produktiivinen venäjän kielen johdin, jolla voidaan muodostaa erilaisia sanoja. Esimerkiksi amerikanenglantiin johdin omaksuttiin nopeasti Sputnikin vaikutuksesta, ja se esiintyy muun muassa sanassa beatnik ’1950-luvun beat-sukupolven ideologiaa noudattava henkilö’.

Myös suomen kielen runoniekka-sanan loppuosa niekka on lähtöisin tästä venäjän kielen nik-johtimesta. Suomen kielessä onkin runoniekan lisäksi useita yhdyssanoja, joiden loppuosana on niekka, esimerkiksi vitsiniekka ja partaniekka.

Keksi-sanaa on käytetty murteissa monilla tavoilla. Useimmiten sanalla viitataan johonkin työkaluun: tukinuittajan puoshakaan, tulipalon sammuttamiseen käytettävään palohakaan, nuotanvedossa käytettyyn salkoon ja niin edelleen. Keksintö puolestaan on saattanut tarkoittaa niin huomiokykyä kuin mielipidettäkin. Suomen murteiden sanakirjassa on useita keks-alkuisia hakusanoja.

Viisikymmentäluvulla katsottiin eteenpäin. Tämä näkyi siinäkin, että suomalaisten keksintöjen tueksi perustettiin 1950-luvun lopulla Suomen Kulttuurirahaston alaisuuteen keksintätoimisto. Rahasto perustettiin Maili Aution tekemän suurlahjoituksen turvin.

Yksi 1950-luvun keksinnöistä oli yhdistetty kylvö- ja lannoituskone. ”Sieraimia ei tarvitse sulkea, sillä lannoite ei haise.” Näin rauhoittaa Yleisradion selostaja herkkänenäisiä katsojia.

Ensimmäiset ”elektroniaivot” vihittiin käyttöön Postipankissa 1958.

Tietotekniikkaan liittyviä sanoja ei ennen 1960-lukua vielä ole juuri muita kuin itse sana tietokone (myös tietojenkäsittelykone). Sen selitteestä (NS täyd.) näkee, ettei tietokoneen tulevista käyttömahdollisuuksista ollut vielä kuin kalpea aavistus: ”elektronisesti toimiva automaattinen kone, jota käytetään kirjanpitotehtäviin, palkka- ja kustannuslaskentaan, tilastojen laadintaan yms., ’elektroniaivot’, ’sähköaivot’”. Tietotekniikka-sanaakaan ei vielä tällöin tunnettu, ei myöskään muita nykymaailmassa tärkeitä tieto-alkuisia, kuten tietokanta, tietoliikenne tai tietosuoja. Ne ilmaantuivat kieleen parilla seuraavalla vuosikymmenellä ja ovat mukana Uudissanastossa.

Suhdannepoliittinen elvytys oli näkyvästi esillä syyskuussa 1957 asetetun V. J. Sukselaisen hallituksen ohjelmassa. Hallitus ilmoitti haluavansa ”elvyttää tuotantoa ja työllisyyttä ja siten edistää nykyisen tuotantokoneiston täystehoista käyttöön ottoa”. Samoilla linjoilla oli elokuussa 1958 nimitetty Fagerholmin III hallitus, joka käytti ohjelmassaan edeltäjiään modernimpaa talouspoliittista kieltä puhuessaan ”budjettipolitiikan tarjoamien suhdannepoliittisten keinojen” käyttämisestä. Aiempaa määrätietoisempi suhdannepoliittinen painotus oli myös valtiovarainministeri Päiviö Hetemäen puheessa hänen esitellessään eduskunnalle hallituksen esitystä valtion vuoden 1959 budjetiksi. Hetemäki kertoi, että hallituksen tavoitteena oli ”kokonaistuotannon laskusuunnan pysäyttäminen ja kääntäminen nousuun” käyttämällä budjetin tarjoamat ”finanssipoliittiset mahdollisuudet”. – – Tämän jälkeen eivät Suomen hallitukset juuri puhuneet elvytyksestä, ennen kuin toukokuussa 1977 nimitetty Sorsan II hallitus moukaroi sanan suomalaisten tajuntaan.

Joskus politiikan kielikuvat jäävät elämään historiallisina, enemmän tai vähemmän virallisina ajanjaksojen ja suuntausten nimityksinä, kuten vaikkapa Suomen asemaa itänaapurin varjossa kylmän sodan aikana kuvanneet suojasää (olojen lientyminen) ja yöpakkaset (olojen kiristyminen 1958).

SMP:n retoriikka alkoi kehittyä vuonna 1958, kun puoluesihteeri Eino Poutiainen kiersi Veikko Vennamon lähettämänä pitkin Pohjois-Karjalaa tunnustelemassa, olisivatko mielialat siellä otollisia uuden puolueen perustamiseen. Maalaisliittoon (keskustapuolueen edeltäjään) ja muihin vanhoihin puolueisiin oli petytty: ”Porvaristo on syönyt meidän lihamme, vasemmisto kaluaa jo luita ja Maalaisliitto katkoo jänteitä”, purnasivat kannattajat.

Stadin slangiin vyöryi 1950-luvulla sanoja englannista. Ne toivat mukanaan ilmiön, jossa englannin monikon tunnus -s lainattiin sanan mukana, tyypillisesti sanoissa, joista puhutaan monikossa. Tällainen on esimerkiksi pointsi, bointsi ’piste, pinna; ydinkohta’. Se on lainattu englannin monikkomuodosta (3) points ’(3) pistettä, pointtia’.

Tämäkin vuosikymmen toi suomalaisten tietoisuuteen monia uusi asioita ja ilmiöitä, uusia ilmauksiakin. Mutta millaiset ovat ajalle ominaisten sanojen taustat? Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -sivuillamme selitetään sanojen juuria.

Englannin kielen nimitys koostuu kahdesta osasta. Jälkiosa on germaanisten kielten maata tarkoittava sana (esim. englannin land, saksan Land ja ruotsin land). Alkuosa perustuu germaanisen heimon, anglien, nimeen. Farmarihousut eli farmarit tulivat Suomeen 1950-luvulla, ja jo saman vuosikymmenen lopulla ainakin pääkaupunkiseudun nuoriso alkoi puhua farkuista.

Kauneuskuningatarta tarkoittava sana missi on lähtöisin englannin kielestä, jossa sen varsinainen merkitys on ’neiti’. Englannin sana miss palautuu ranskan kauttaa latinaan ja siellä lopulta esimiestä tarkoittavaan sanaan magister, joka on myös suomen sanan maisteri lähtökohta. Olympian kisoista eli olympialaisista on todisteita jo 7. vuosisadalta eKr. Olympian kisojen väli eli olympiadi oli silloinkin neljä vuotta.

Nimitystä rock and roll käytettiin alkuaan mustan väestön populaarimusiikista rhythm and bluesista 1950-luvun alussa. Pian nimityksellä alettiin tarkoittaa rhythm and bluesista ja kantrimusiikista vaikutteita saanutta nopeatempoista nuorisomusiikkia. Sana satelliitti on johdettu latinan saattajaa, seuralaista ja vartijaa tarkoittavasta sanasta satelles.

Sana talous on johdettu sanasta talo. Suomen kirjakielen historian tutkijan Martti Rapolan mukaan talous on vanhoja itämurteisia sanoja, joka on alkuaan tarkoittanut talo- tai huonekuntaa, sitten talon tai kodin toimintaa, ylläpitoa ja omaisuutta. Tarra pohjautuu verbeihin tarrata ja tarrautua. Näiden verbien alkuperä on epäselvä, mutta ne liittynevät jollakin tapaa verbiin tarttua.

Menneinä vuosisatoina teini oli nuorukainen, joka kierteli rahan- ja ruoankeruussa elättääkseen itsensä ja voidakseen jotenkin opiskella. Suomen sanan nykymerkitykseen ’teini-ikäinen’ ovat vaikuttaneet englannin kielen teenage ’teini-ikä’ ja teenager ’teini-ikäinen’, jotka ovat vain sattumalta saman näköisiä kuin suomen teini. Sana televisio on kaksiosainen: kreikan adverbilla tēle on merkitys ’kauas, kaukana’; latinan verbi video tarkoittaa katsomista. Vähän aikaa televisio-sanan rinnalla eli myös nimitys näköradio.

Fiskarsin oranssikahvaiset sakset mullistivat saksimaailman vuonna 1967.

Sakset pystyvät sananparsissa vaikka mihin, esimerkiksi: Friist leikka nii ko Viiperi sakse vaikke niis ollu ko yks haar. (Friisti leikkaa niin kuin Wibergin sakset, vaikka ei niissä ollut kuin yksi haara. Kalanti, M. Siivonen, 1931.)

Nokian kaapelitehtaalle perustettiin 1960 elektroniikkaosasto. Vuonna 1964 tehdas julkaisi ensimmäisen VHF-puhelimensa. Oltiin matkalla kohti uutta aikaa, jonka yhdeksi tunnussanaksi tuli nokialainen.

Ensimmäiset ehkäisypillerit eli e-pillerit saivat myyntiluvan Yhdysvalloissa 1960. Sanaa ei ole 1900-luvun alkupuolta kuvaavassa Nykysuomen sanakirjassa, ei edes sen viimeisen osan täydennysluettelossa (1961), johon on otettu mukaan lähinnä 1950-luvun esimerkkejä. Sana ehkäisy sanakirjassa toki on, ja käyttöesimerkkinä mainitaan myös ”hedelmöitymisen ehkäisy”.

Kirjoittajan kannattaa miettiä sekä tyyliä että ymmärrettävyyttä laatiessaan tekstiä verkkopalveluista ja sähköisestä asioinnista. Tuttujenkin lyhenteiden alkuperä saattaa yllättävän äkkiä hävitä historian hämäriin. Kaikki nuoret eivät esimerkiksi tiedä, mistä tulee lyhenne atk. Se on muuttunut pelkäksi sanaksi, kuten jo paljon aikaisemmin kävi hetekalle (Helsingin teräskaluste, hetekoiden ensimmäinen valmistaja). Mitenkähän tulevat polvet selittävät e-pillerin?

1960-luvun loppupuolella suomalaisille tuli tutuksi sana Biafra. Nigerian vuoden 1966 sotilasvallankaappauksen jälkeen kaakkois-Nigeria julistautui itsenäiseksi Biafran valtioksi. Valtio otti kansallislaulukseen Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnin. Alkoi sota, jossa kuoli arvilta miljoona siviiliä, osa nälkään. Kuvat langanlaihoista Biafran lapsista tulivat tutuiksi myös suomalaisille.

Rasismi on suomessa varsin uusi lainasana. Se on lainattu vasta 1960-luvun loppupuolella. Kotuksen sanakokoelmissa ensimmäinen tieto sanasta on vuodelta 1969. Nykysuomen sanakirja ei vielä tunne rasismia (kirjan sanasto on kerätty ennen 1950-lukua), mutta kylläkin sanan rotusyrjintä.

1960-lukua on käytetty esimerkkinä vuosikymmenestä, joka hahmottuu omanlaisekseen. Näin kielentutkija Riitta Eronen Hiidenkivessä: Entä jos ilmenee, että ensikymmen hahmottuu ihan omanlaisekseen ja sen ihmiset ja ilmiöt halutaan tyypitellä yhteen sanaan – samalla tavalla kuin vaikkapa kuusikymmenlukulaiset ja kuusikymmenlukulaisuus?

Ehostaa on oppitekoinen uudissana, jota Paula Vuorela ehdotti englannista lainatun meikata-verbin tilalle vuonna 1961. Ehostaa on johdettu hyvää, mainiota, ehjää ynnä muuta sellaista tarkoittavasta sanasta eho, joka tunnetaan nykyään lähinnä ilmauksesta ”entistä ehompi”.

Sana viestintä on otettu yleiseen käyttöön vuonna 1966. Viestintä samoin kuin viestin ja joukkoviestimet syntyivät suomen kielen tutkijoiden Terho Itkosen (1933–1998) ja Jorma Toivaisen yhteisen pohdiskelun tuloksena, kun Toivainen tarvitsi käännöstyössään sopivaa suomenkielistä vastinetta englanninkieliselle termille communication.

Tietoja sanojen alkuperästä on koottu Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -sivuille ja Suomen etymologiseen sanakirjaan.

Kansakoulusta peruskouluun, kaikuvista luokista kielistudioon. Opetusta muutti 1970-luvulla peruskoulujärjestelmään siirtymisen lisäksi opetustekniikan kehitys.

Kielineuvojan kanssa keskusteltiin vuonna 1971 esimerkiksi siitä, onko opetuksessa käytettävän laitteen nimi yliolanheitin, piirtoheitin vai piirto(kuvan)heitin, voiko sanan magnetofoni sijasta käyttää myös sanaa nauhuri ja onko parempi puhua kielistudiosta vai kielilaboratoriosta. Myös sanat tietue ja tulostaa kirjattiin neuvonnan päiväkirjaan samana vuonna todeten ne tietokonetermeiksi.

Kielitoimisto on puhelinneuvonnan kortiston mukaan joutunut ensimmäisen kerran tekemisiin poster-käsitteen kanssa elokuussa 1977. Tällöin on jo ollut esillä seinäesitelmä, joka on vilahdellut aika ajoin myöhemminkin.

Kielitieteellisen aikakauslehden Virittäjän sanakilpailussa vuonna 1971 Raimo Jussila esitti buukata-sanalle vastinetta ennata : entaan, jonka raati palkitsi. Myöhemmin sanan osuvuutta alettiin kuitenkin epäillä muun muassa hankalan astevaihtelusuhteen vuoksi ja mietittiin, eikö tuttu varata kuitenkin täytä saman tehtävän.

Tämäkin vuosikymmen toi suomalaisten tietoisuuteen monia uusi asioita ja ilmiöitä, uusia ilmauksiakin. Mutta millaiset ovat ajalle ominaisten sanojen taustat? Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -sivuillamme selitetään sanojen juuria.

Alkoholi-sanan alkuperä on arabian kielessä, josta se on levinnyt ympäri maailmaa. Arabiaksi puolimetalli antimoni ja siitä valmistettu meikkausvoide on al-kuḥl, jossa al- on määräinen artikkeli. 1800-luvulla tarjottiin vierasperäisen sanan suomennokseksi ”viinan ydintä” tai ”ydinviinaa”, mutta nämä tarjokkaat eivät pystyneet syrjäyttämään alkoholi-sanaa.

Diskoteekki, nykyään disko, on tanssipaikka, jossa musiikkia soitetaan tallenteista, alun perin äänilevyistä. Diskoteekki-sana tarkoittikin alkuaan äänilevykokoelmaa, levystöä. Sana syntyi ilmeisesti ensimmäisenä 1920-luvulla ranskan kieleen muodossa discothèque kirjastoa tarkoittavan bibliothèque-sanan esikuvan mukaan.

Festivaali-sana on nykyisessä merkityksessä levinnyt englannin kielestä, jossa festival oli alun perin adjektiivikäytössä ja tarkoitti juhlallista. Adjektiivi lainautui aikoinaan englannin kieleen ranskan samamerkityksisestä  festival-sanasta. Tämä puolestaan perustuu keskiajan latinan sanaan festivalis, joka vastaa klassisen latinan sanaa festivus ’juhlallinen’. Latinan adjektiivi on johdos substantiivista festus ’juhla’.

Jogurtti, joka voidaan suomessa kirjoittaa nykyisin myös muodoissa jugurtti tai jukurtti, on lähtöisin turkin kielestä.

Etenkin pohjalaismurteissa aina peräpohjalaismurteisiin asti kotus merkitsee metsästäjän käyttämää ampumakatosta, muuta tilapäistä suojaa tai majaa, tai sitten talvella havuista tehtyä ansapyydyksen suojaa. Kotus on johdos sanasta kota.

Sanasta metsä johdettu metsuri ei ole mukana vielä Nykysuomen sanakirjassa, mutta vuonna 1972 ilmestyneessä Nykysuomen perussanakirjan näytevihossa se mainitaan. Sana ei ollut aivan vieras kansankielessä tätä ennen, mutta sen merkitys oli aivan toinen: osassa savolaismurteita metsuri, murteen mukaan mehturi, oli yöksi metsään jäänyt lehmä.

Sana pulisonki on lainaa ruotsista: poskiparta on ruotsiksi polisong. Todennäköisesti ruotsin sana on lainattu ranskan kielestä, jossa polisson tarkoittaa katupoikaa, lurjusta ja paheellista henkilöä.

Selässä kannettavan taakkatelineen nimitys rinkka lienee samaa lähtöä kuin Pohjois-Suomen murteissa tuttu erilaisia silmukoita, lenkkejä, rakseja tai suksen mäystintä tarkoittava rinkka.

Ympäristö-sanan pohjana on adverbi ympäri. Sen kantaosan ympä- on arveltu olevan samaa alkuperää kuin umpi-. Niitä pidetään lainoina germaaniselta taholta, ja sanavartalon alkumuotona oletetaan siellä olleen *umbi.

Suomen kielessä öljy on lainasana ruotsin sanasta olja. Ruotsiin olja on kulkeutunut keskialasaksasta, johon sana on lainattu latinasta (olium, oleum).

Irma Nissinen esittelee Kielikellon numerossa 4/1988 kielenkäyttöön 1980-luvulla ilmestyneitä sanoja:

Jos maailma joskus oikein harmittaa eli rassaa ja tulee otetuksi itsestään kaikki irti, revitettyä, on mahdollisuus palautua vaikkapa rentoutushoidon avulla. Aerobicin avulla liikumme liiat kilomme, ja sen jälkeen rentoudumme kuuntelemalla korvalappustereoistamme vaikkapa rentoutusterapeutin hypnoottista loitsua rentoutuskasetista.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

1980-luvulta on peräisin yksi suosikkisanoistani: treenattua hauislihasta sekä lihaksikasta ja rotevaa tarkoittava haba. 1980-lukuhan oli myös kehonrakennuksen suosion laajenemisen vuosikymmen, ja Kike Elomaa voitti useita alan kilpailuja, muun muassa Ms. Olympia-tittelin vuonna 1981.

Suomalaisia liikutettiin television avulla. Iltajumppa tartutti voimisteluintoa vuodesta 1979 vuoteen 1983 saakka. Vuonna 1987 ruudussa jumppasivat muun muassa jalkapalloilijat Ari Hjelm ja Arto Uimonen.

Vaikuttaa helposti keikaroinnilta, jos ilmaisussa suositaan sentapaisia kansainvälisiä muotisanontoja kuin dead line, infrastruktuuri ja know how.

Liike-elämän uutuudet tulevat yleisesti Yhdysvalloista, ja kiusaus käyttää englanninkielisiä ilmauksiakin on suuri. Ei ole kuitenkaan mieltä suosia sellaisia englannin sanoja, joille on hyviä suomalaisia vastineita, esim. filtteri = suodatin, instantkahvi = pikakahvi, know-how = (tekninen) asiantuntemus, osaavuus, taitotieto (ei ”tietotaito”, koska kyse on taitoa koskevasta tiedosta: the know how to do), non-iron = itsesiliävä, sales promotion = myynninedistäminen, spray = sumute, suihkute.

Hymiön väitetään syntyneen 19. syyskuuta 1982 kello 11.44. Tuolloin Pittsburghin yliopiston professori Scott Fahlman lähetti sähköpostiviestin, jossa oli ehdotus, että merkkijonoa :-) käytetään vitsin merkkinä.

Sähköpostiviesteissä ja Internetin keskustelupalstoilla käytettävä kieli on synnyttänyt omanlaisensa merkkikielen, ns. hymiöt (englanniksi smiley). Ne ovat muutamasta kirjoitusmerkistä, yleensä välimerkeistä, muodostettuja merkkijonoja, joilla kirjoittaja voi tekstin lomassa ilmaista tunnetta, äänensävyä, mielialaa tms. Merkkejä on vuosien mittaan kehittynyt lukuisia, ja niistä on julkaistu selittäviä luetteloita.

Viime aikoina on usein käytetty sanaa ongelmatiikka virallisissakin yhteyksissä. Ongelmatiikka ei kuitenkaan ole suomen kielen mukainen. Siinä on omaan sanaan ongelma liitetty vierasperäinen johdin.

Lautakunta päätti suosittaa luontois- ja luontais-alkuisiin yhdyssanoihin sellaista työnjakoa, että luontois-alkuista yhdyssanaa käytetään aina kun sana on käsitettävä raha-alkuisen yhdyssanan vastakohdaksi (esim. luontois|etu, -suoritus, -talous), muulloin käytetään luontais-alkuista yhdyssanaa. Vanhastaan on sanottu esim. luontais|hoito, -parantola (myös luonnon|hoito, -parantola). Uudempia sanoja ovat luontaisviljely ja luontaistuote, joka on eri asia kuin luonnontuote.

Maailman luonnon säätiön Suomen rahasto tiedusteli kielitoimiston kantaa sanaan ekomuseo. Lautakunta ei pitänyt sanaa hyvänä, koska määriteosa eko on monimerkityksinen muoti-ilmaus ja tässä yhteydessä jopa harhaanjohtava. Puumalaan perustettavalle, 1900-luvun viljelytapoja esittelevälle museolle suositettiin nimeä Liehtalan museotila.

Joskus politiikan kielikuvat jäävät elämään historiallisina, enemmän tai vähemmän virallisina ajanjaksojen ja suuntausten nimityksinä, kuten vaikkapa Suomen asemaa itänaapurin varjossa kylmän sodan aikana kuvanneet suojasää (olojen lientyminen) ja yöpakkaset (olojen kiristyminen 1958). Tällaiset sanat voivat myös lainautua, kuten sosialismin hajoamista Neuvostoliitossa edeltävät ’avoimuutta’ tarkoittava glasnost ja koko silloiseen uudistuspolitiikkaan viittaava perestroika. Ne muuten ovat harvoja uusia venäjästä muihin kieliin lainautuneita sanoja. Tämäntyyppiset sanat päätyvät usein sanakirjoihinkin.

Yleiskielemme sanaston muuttumista voitaisiin havainnollistaa myös sillä tavoin, että suomen kieleen näyttää ilmaantuvan tätä nykyä päivittäin kaksi tai kolme sellaista sanaa, jotka ansaitsevat päästä mukaan yleiskielen sanakirjaan. Tämä kertonee jotain sanaston uudistumisnopeudesta. Muutama esimerkki useimmille tutuista sanoista, joilla ei vielä ole paljon ikää: aaltovoimala, aamiaismajoitus, citykulttuuri, epiduraalipuudutus, harsuuntua, henkilöstöanti, kaaosteoria, karvalakkilähetystö, kasinotalous. Tässä pienen pieni otos viime vuosikymmenien sanasadosta.

Kieli ei elä tyhjiössä, se heijastaa ympäröivää maailmaa. Kuvitellaanpa, että meille annettaisiin sanomalehti, jonka päivämäärää ei näy, ja meidän pitäisi pelkästään sanaston perusteella päätellä, minkä ajan lehdestä on kysymys. Tehtävä ei liene mahdoton ainakaan sellaiselle, jolla on muutaman vuosikymmenen perspektiivi sanoihin. Tämä johtuu siitä, että kielessä on suhteellisen muuttumattomana pysyvän perussanaston lisäksi myös kullekin ajalle tyypillisiä muotisanoja, vai pitäisikö puhua iskusanoista, jotka kuvaavat senhetkisiä ilmiöitä ja saattavat aika nopeasti unohtuakin kuvattavan ilmiön kadottua. Jos lehdessä esimerkiksi toistuvat rakennemuutos, kulutusjuhla, kasinotalous, optio, luomutuote, heliborkorko tai köyhyysloukku tai vaikkapa Euroopan yhdentymiseen liittyvät lukemattomat euro-alkuiset sanat euroajasta eurovaluuttaan, on jokaisen helppo päätellä, että kyseessä on korkeintaan parin vuoden takainen lehti.

Mitä nykysuomi oikein on? Maisteri Jussi Kallio puhuu 23.4.1980 esitetyssä Kielikorvassa vapaan kielenkäytön puolesta.

Tämäkin vuosikymmen toi suomalaisten tietoisuuteen monia uusi asioita ja ilmiöitä, uusia ilmauksiakin. Mutta millaiset ovat ajalle ominaisten sanojen taustat? Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä ‑sivuillamme selitetään sanojen juuria. Linkistä pääset lukemaan koko selityksen:

Avaruussukkula-nimitys perustuu siihen, että näiden alusten oli tarkoitus kutojan kangaspuissa liikkuvan sukkulan tapaan lentää edestakaisin Maan ja sitä avaruudessa kiertävien avaruusasemien väliä.

Elektroniikka on se ala, joka käyttää hyväksi elektronien ominaisuuksia. Sana elektroni palautuu niin ikään klassiseen kreikkaan, jossa ḗlektron tarkoittaa meripihkaa.

Sana kasino on lainattu italiasta, ja se tulikin ensin kirjalliseen käyttöön italiankielisessä asussaan casino. Se on johdettu taloa merkitsevästä sanasta casa, ja se tarkoittaa oikeastaan alkuaan pientä taloa.

Kreikan verbi stréphein tarkoittaa kääntämistä. Kreikkalaisella etuliitteellä kata- on merkitys ’alas, pois, vastaan’. Tällä etuliitteellä varustettu kreikan verbi katastréphein tarkoittaa kumoon kaatamista, kääntämistä. Tähän verbiin taas perustuu kreikan katastrophḗ, joka tarkoittaa kaatamista ja kumoamista, mutta myös loppua, erityisesti näytelmän käännettä, loppuratkaisua.

Kiivi on saanut moniin kieliin levinneen nimityksensä Uudessa-Seelannissa elävän lentotaidottoman linnun mukaan. Hedelmän karvanukkaisen ja ruskean kuoren on ajateltu muistuttavan pyöreämuotoista lintua.

Leksikografia on sanakirjojen laadintaa. Sana on kreikkalaisperäinen, ja siinä on kaksi osaa. Molemmat juontuvat kreikan kielestä: jälkimmäisessä on kreikan piirtämistä ja kirjoittamista tarkoittava verbi gráphein, ensimmäisessä puhetta ja sanaa tarkoittava léksis.

Makaroni on alkuaan italian murteellisen putkimakaronia tarkoittavan sanan monikkomuoto (maccaroni). Sana lienee lainaa kreikan sanasta makaría, jonka merkitys on ’lihaliemestä ja ohraryyneistä valmistettu keitto’.

Pariisin metroa kutsuttiin nimellä chemin de fer métropolitain, siis ’suurkaupungin rautatie’. Pitkää ilmaisua ruvettiin lyhentämään, ja metro kulkee monissa kaupungeissa metrona.

Sanalla vihreä (vanhassa kirjakielessä ja murteissa myös viheriä, viherä) on vastineita läheisissä itämerensuomalaisissa kielissä ja marissa. Vastineet merkitsevät paitsi vihreää ja vihantaa myös keltaista (liivin kielessä) ja nuorta (marissa).

Murteiden virka on tarkoittanut muun muassa jonoa, riviä, pyydysjonoa tai ansapolkua. Virkatie oli ’ansapolku’ tai ’rasteilla merkitty polku’, ja Ruotsin Vermlannin suomalaisseuduilla virkatietä kulkenut virkamies oli ’pyydysten asettaja’.

Nykysuomen sanakirjassa käydään vielä kansakoulua, sairastetaan kunnansairaalassa ja vaihdetaan alusvaatteet kerran viikossa. Maailma on nykyään paljolti toisenlainen ja sitä kuvataan eri sanoin. Useissa tähän mennessä julkaistuissa Perussanakirjan esittelyissä on pyritty löytämään aihepiirejä, joiden sanasto on erityisen paljon muuttunut viime vuosikymmeninä. Toimituksen sormituntuman mukaan uusia sanoja on ilmaantunut runsaasti esimerkiksi tekniikan eri alueilla (mm. tietotekniikassa ja elektroniikassa), lääketieteessä, ruokatalouden alalla ja yhteiskuntaelämän eri lohkoilla. Tätä kehitystä kuvaa esimerkiksi Perussanakirjan ympäristö-alkuisten sanojen ryhmä, johon kuuluu 32 uudissanaa, mm. ympäristöaktiivi, ympäristöhaitta, ympäristöhallitus, ympäristökasvatus, ympäristökatastrofi, ympäristöliike, ympäristöministeri, ympäristömyrkky, ympäristönsuojelu, ympäristöpakolainen, ympäristöpolitiikka, ympäristörikos, ympäristösodankäynti, ympäristöterveydenhuolto ja ympäristövahinko.

Jotakin kertoo yhteiskunnastamme myös tieto-alkuisten sanojen suuri määrä: Perussanakirjassa tällaisia uudissanoja on peräti 76. Monet niistä liittyvät atk-alaan tai yleensä tietotekniikkaan. Esimerkkejä: tiedonhaku, tiedonhakujärjestelmä, tiedonkulku, tiedonsiirto, tiedonsiirtoverkko, tietohuolto, tietojenkäsittely, tietojenkäsittelyoppi, tietojärjestelmä, tietokanta, tietokoneanimaatio, tietokonegrafiikka, tietokoneistua, tietokonemusiikki, tietokonepeli, tietokonerikollisuus, tietokonevirus, tietokortti, tietopalvelu, tietosuojarikos, tietoteollisuus, tietotupa, tietotyö, tietoverkko, tietovuoto ja tietoyhteiskunta.

Tietotekniikan termit voidaan omaksua suomeen lähinnä kahdella tavalla: kääntämällä ne suomen kielelle tai vääntämällä ne suomalaisen suuhun sopivaksi.

Kääntämisen lähtökohtana on termin semanttinen analyysi, jossa selvitetään sen tarkoite. Sitten tarkoitteelle kehitetään suomen kielessä jo olevia sanoja hyödyntämällä kuvaava nimitys. Joskus kantasanasta muodostetaan sopiva johdos uuteen käyttötarpeeseen, mutta varsin usein turvaudutaan uusiin yhdyssanoihin. Esimerkkeinä johdoksista voisi mainita vaikka seuraavat: ajuri (driver), eväste (cookie), hakemisto (directory), kirjoitin tai tulostin (printer), kuvake (icon), levyke (diskette, floppy disk), näytin tai näyttö (display), ohjain (driver tai controller), päivittää (update), reititin (router), selain (browser), sovelma (applet), sovitin (adapter) ja suoritin (processor). Yhdyssanoja ovat esimerkiksi umpilevy tai kiintolevy (hard disk), selausohjelma (browser), komentosarja (script), kuvapiste (pixel), lähiverkko tai paikallisverkko (local area network, LAN), yhteyskäytäntö (protocol)ja tietoliikenne (communications).

90-luvulla kaikki kiva mahtui taskuun. Virtuaalilemmikki Tamagotchista huolehdittiin kuin oikeasta olennosta ja sen kuolemaa surtiin. Virtuaalilemmikkiä kuvataan näin Kielitoimiston sanakirjassa: ”tietokonesimulaatiolla luotu lemmikki, jota hoidetaan tav. verkoitse; tietokoneen sisältävä pieni lelu, jonka näytöllä liikkuvaa lemmikkihahmoa hoivataan painikkeiden avulla, lumelemmikki”.

Kielitoimisto alkoi vuonna 1996 tarjota kielineuvontaa myös sähköpostin välityksellä. Monet kysymykset liittyivät Internetiin ja tietotekniikkaan.

Tavallinen kysymys oli ”Taivutetaanko Internetiin vai Internettiin?” Oikea vastaus on tässä Internetiin: sanan perusmuodossa on vain yksi t, eikä t-kirjainten määrä lisäänny taivutusmuodoissa.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivut avautuivat vuonna 1995. 90-luvulla Kotus palveli osoitteessa www.domlang.fi. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa oli vuoden 1991 alussa 19 mikroa. Niistä verkossa oli yksi. Vuoden 1995 loppuun mennessä mikroja oli 50. Niistä verkossa oli 40.

Vuoden 1996 suunnitelmassa kerrotaan, että tarkoituksena on siirtyä ”vähitellen Unix-käyttöjärjestelmäympäristöön” ja siirtää tuohon ympäristöön myös ”WWW-tiedotusjärjestelmä”. Nykykielellä siis verkkosivut. Ne oli vähäeleisesti pantu pystyyn edellisenä vuonna.

Huhtikuussa tuli voimaan laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Lakiin ei haluttu ottaa vierasperäistä sanaa integraatio, joten sen asemesta lakitekstiin tulivat virkakielen huoltajan Jussi Kallion ehdottamat termit kotouttaminen ja kotoutuminen. Yhdellä sanalla molempien sisältöä ei pysty ilmaisemaan. Ruotsinkielisessä laissa kotoutumisen vastineena on integration ja kotouttamisen vastineena integrationsfrämjande (främjande = edistäminen).

Asenteenmuutokseen ja empatiaankin viittaava englannin ilmaus politically correct on suomeksi suoraan käännettynä poliittisesti korrekti. Poliittisella korrektiudella tarkoitetaan toiminnan, kielenkäytön tms. tapaa, joka pyrkii olemaan loukkaamatta ketään. Oxford English Dictionary mainitsee ilmauksen syntyajaksi vuoden 1986, ja ilmaus on yleistynyt meilläkin 1990-luvun puolestavälistä lähtien.

Tämäkin vuosikymmen toi suomalaisten tietoisuuteen monia uusi asioita ja ilmiöitä, uusia ilmauksiakin. Mutta millaiset ovat ajalle ominaisten sanojen taustat? Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä ‑sivuillamme selitetään sanojen juuria. Linkistä pääset lukemaan koko selityksen.

Latinan digitus tarkoittaa sormea ja varvasta. Sana lainattiin englantiin, jossa sanaa digit alettiin ainakin jo 1400-luvulla käyttää latinan mukaisen merkityksen lisäksi myös sormin näytetyistä numeroista nollasta yhdeksään.

Etymologia on yhdyssana, jossa on étymon ’sanan todellinen merkitys’, joka on johdettu sanasta étymos ’todellinen, tosi’, ja perusosa ‑logíā ’tiede’, jonka pohjana on verbi légein ’poimia, puhua’.

Suomen kieleen sana jojo on tullut englannista (yo-yo), mutta alkuaan kyse on japanilaisesta tavaramerkistä. Itse leikkikalu on hyvin vanha. 1930-luvun alussa siitä tuli länsimaissa muotivillitys, ja yhtä matkaa lelun kanssa levisi sen uusi nimi.

Karaoke tulee japanin kielen tyhjää (kara) ja orkesteria (okesutora) tarkoittavista sanoista.

Latinan kielestä peräisin olevassa sanassa Konkurssi on kaksi osaa, etuliite con- ja cursus. Viimeksi mainittu on verbistä currere ’juosta, rientää’ muodostettu substantiivi. Etuliitteen merkitys on ’yhteen, kokoon’. Konkurssissa eli vararikossa velkojat rientävät yhteen varmistamaan omia saataviaan.

Kriisi on johdettu kreikan krī́nein-verbistä, joka tarkoittaa erottamista, valitsemista, ratkaisemista ja tuomitsemista. Tähän kreikkalaiseen verbiin perustuvat myös esimerkiksi sanat kriittinen, kritiikki ja kriteeri.

Nimityksen kännykkä keksi vuonna 1977 Nokian radiopuhelinosaston myynti-insinööri Aarne Visuri. Sana on johdettu pikkulapsen kättä tarkoittavasta sanasta känny, joka tunnetaan laajalti pohjalaismurteissa aina Peräpohjolaan saakka samoin kuin Kainuussa ja etelämpänäkin Pohjois-Satakunnassa ja Pohjois-Hämeessä.

Sana pankki on tullut suomeen ruotsin ja saksan kautta italiasta. Italian kielen sana banca tai banco tarkoitti rahanvaihtajan penkkiä tai pöytää.

Kirkkolatinassa unio tarkoitti yhtenäisyyttä, yhdistystä. Sanan pohjalla on sana unus ’yksi; ainoa’. Unioni on liitto, yhtymä. Tunnetuimpia unioneja lienee nykyään Euroopan unioni.

Verkko on germaaninen lainasana. Germaanisella taholla sanan jatkajia on esimerkiksi saksan työtä, tekoa sekä myös laitetta tarkoittava Werk (esimerkiksi Uhrwerk on kellopeli).

Ensi vuosisadan alun ilmaisemiseen on itsestään selvän ensimmäisen vuosikymmenen lisäksi suositettava ilmaus (2000-luvun) ensikymmen tai ensikymmenluku ja vielä alkukymmen tai alkukymmenluku.

Kielitoimiston puhelinneuvonnasta kysellään jatkuvasti, millaisia ajanilmauksia alkaneella 2000-luvulla käytetään. Kysytään muun muassa, voidaanko päivämäärän vuosiluku merkitä nyt nollien avulla, siis vaikkapa 15.3.00, ja ensi vuonna vastaavasti 15.3.01.

– – eri vuosisadoilla syntyneet erotetaan lisäksi merkillä siten, että 1800-luvulla syntyneillä on tunnuksessaan syntymäajan jälkeen plusmerkki (+), 1900-luvulla syntyneillä yhdysmerkki (-) ja 2000-luvulla syntyneillä kirjain A.

– – Sana kymmenluku kuvaa vasta seuraavaa, ykkösellä alkavaa vuosikymmentä (2010–2019). Vilkaisu historiankirjoihin kertoo, että edellisestä vuosisadanalusta puhutaan yleensä käyttämällä ilmauksia ensimmäinen vuosikymmen tai kymmenen ensimmäistä vuotta, usein vain vuosisadanvaihde. Lyhyttä, termimäisempää ilmausta on kuitenkin nyt kaivattu, ja suomen kielen lautakunta on suosittanut sanaa ensikymmenluku tai vain ensikymmen. Kuusikymmenlukulaisia vastaava sana olisi sitten ensikymmenlukulaiset. Ensikymmentä suositetaan esimerkiksi nollakymmenen sijasta.

2000-luvulla yleistyi puhe pandemioista. Kielitoimiston sanakirjan mukaan kyse on yli maanosien ulottuvasta epidemiasta. Epidemia taas tarkoittaa tartuntataudin normaalia runsaampaa esiintymistä. Sekä pandemia että epidemia ovat lääketieteellistä sanastoa.

Kun Thaimaa Kaakkois-Aasian tsunamia käsitelleissä uutisissa nousi yhdeksi suomalaisten huomion keskipisteistä, ajankohtaistui kysymys maan nimen taivuttamisesta. Tälläkin palstalla on joskus kirjoitettu siitä, taivutetaanko Thaimaahan vai Thaimaaseen. Viestimissä käytettiin vuodenvaihteen katastrofia käsitelleissä uutisissa kumpaakin muotoa. Vastaus kysymykseen on selvä: Thaimaahan, ei ”Thaimaaseen”.

Tämmöisen taivutuksen syynä on se, että Thaimaa on yhdyssana (Thai + maa), ja siten se taipuu samalla lailla kuin maa-sana (putosi maahan, ei tietenkään ”maaseen”). Samanrakenteisia maantieteellisiä nimiä ovat mm. Swazimaa ja Baskimaa.

– – katastrofin aiheuttaneen hyökyaallon nimitys tsunami lähtöisin japanin kielestä. Sanassa yhdistyvät japanin satamaa ja aaltoa merkitsevät sanat (tsu + nami).

Vuonna 2007 ilmestyneen ruoka-alan Kielikellon sanasto-osaan koottiin runsaasti sekä uusia että vanhoja vierasperäisiä ruokasanoja. Näistä ovat sanakirjassa uusina mukana muun muassa etnisistä ravintoloista tutut herkut falafel (uppopaistettu kasvispulla), fajita (täytetty lämmin tortilla) ja tandoori (saviuunissa paistettu ruokalaji), monipuolistuneeseen välipalakulttuuriin liittyvät bageli (tai bagel, täytetty rinkeli), wrap (tai vrappi tai vräppi,tortilla- tai leipärulla), smoothie (sakea hedelmä-[maito]juoma) sekä jälkiruokasanat brownie (levymäinen suklaakakku), pannacotta (kermahyytelö tai -vanukas), stollen (saksalainen joululeivonnainen), crème brûlée (paahtovanukas) ja crème caramel (karamellivanukas). Toki sanakirjassa on paljon myös ihan suomenkielisiä ruokaan liittyviä uusia hakusanoja, esimerkiksi sormisuola, raakaruokosokeri, viininlehtikääryle, merenelävä ja noutoruoka.

Paljon on muuttunutkin. Ruoanlaitosta on tullut muotia (puhutaan suorastaan ruokabuumista), mikä näkyy television ruokaohjelmien sekä alan lehtien ja kirjojen määrästä. Myös ravintola-alan ammattiopinnot ovat entistä suositumpia. Ruokaharrastus kertoo elintason noususta, mutta myös kaipuusta yksinkertaisten perusasioiden ääreen. Ruokahan on enemmän kuin ruokaa – vaikka toisaalta leipä voi olla myös pelkkää leipää eikä aina vain symboli.

Monien vielä eksoottisina pidettyjen hedelmien nimet ovat vakiintuneet suomeen hyvin. Tosin havaintoni ovat vain kymmenkunnasta helsinkiläisestä eri kauppaketjuihin kuuluvasta myymälästä. Vakiintuneita hedelmännimiä ja nimien kirjoitusasuja ovat esimerkiksi feijoa, greippi, guava, karambola, kiivi, kumkvatti, mango, papaija ja pomelo. Joskus voi nähdä jonkin poikkeavan kirjoitustavan kuten ”carambola” (punnitusvaa’an painikkeessa) tai suorastaan virheellisen oikeinkirjoitusasun (”kumguat”). Hedelmätiskeistä vastaavat henkilöt ansaitsevat vakiinnuttamisesta kiitokset!

Ruokakulttuurille on ominaista nopea muuttuminen ja uusien vaikutteiden omaksuminen. Suomeenkin on tullut muista maista muun muassa erilaisia suolaisia pikkupaloja, joita voidaan nauttia ennen ateriaa tai joista voidaan koota varsinainen pääruokakin. Esimerkiksi erilaiset salamit, kinkut, juustot ja oliivit kuuluvat italialaisiin, alkuruokana syötäviin herkkuihin, antipastoihin. Mutta mitä ovat sushi, tapas ja meze?

Nykysuomen sana-arkiston 28 nörtti-sanalippua ovat peräisin vuosilta 1995–2005. Nörttiin on niiden perusteella yhdistetty muun muassa sosiaalinen kömpelyys, hajuttomuus ja mauttomuus, teräväpäisyys ja uppoutuminen työhön. Minna Pyhälahti käy blogissaan läpi erilaisia nörtti-käsityksiä:

Nörttiparkaa käy ihan sääliksi: mitä muuta ryhmää on nujerrettu näin kovin sanoin! Pidetäänkö häntä edes ihmisenä! Nörttikin jo tuosta suuttuu. Tulistuuko hän – antaa samalla mitalla takaisin?

Siltä vaikuttaa. Nykynörtti on toisaalta erilainen, toisaalta samanlainen kuin edeltäjänsä. Hän saattaa olla sanavalmis ja traagisuudessaan jopa ihailtava.

”Kyllä se handsfee vain itsepäisesti on suomessa ja muissakin kielissä. Ei muissakaan kielissä aina löydetä vastinetta.” Uudissanat rötösherrasta salarakkaaseen -kirjan kirjoittanut kielentutkija Riitta Eronen haastateltavana Ylen Kirppis-ohjelmassa 28. huhtikuuta 2007.

Erikoiskieliin (muihinkin kuin tekniikan), termeihin ja sanastotyöhön erikoistunut Tekniikan Sanastokeskus palvelee niin yksittäistä kansalaista kuin elinkeinoelämääkin. ”Keskeinen osaamisemme liittyy käytännön sanastotyöhön – käsitteiden käsittelyyn, niiden selvittämiseen ja selkeyttämiseen. Tavoitteenamme on yhtenäistää termien käyttöä eri erikoisaloilla, ja näin ollen selkeyttää alan viestintää ja ennaltaehkäistä väärinkäsityksiä”, kuvailee Sanastokeskuksen johtaja Lena Jolkkonen yhdistyksen toimintaa.

Arkipäivän kieleen tunkeutuvat etenkin tekniikan lyhenteet, joita sopivasti käytellen voi ilmoittautua aikaansa seuraavaksi selviytyjäksi. Mukana kehityksessä on se, jolta sujuvat Wap, SMS, URL, UMTS... Työelämä ja tekniikka hajoavat yhä pienempiin ja yhä erikoistuneempiin palasiin, jotka on nimettävä pitkästi ja hankalasti ja sitten lyhennettävä.

Tämäkin vuosikymmen toi suomalaisten tietoisuuteen monia uusi asioita ja ilmiöitä, uusia ilmauksiakin. Mutta millaiset ovat sanojen taustat? Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -sivuillamme selitetään sanojen juuria. Linkistä pääset lukemaan koko selityksen.

Sana blogi tulee englannista: sen takana on samamerkityksinen yhdyssana weblog. Yhdyssanan jälkiosa log on sama sana, joka on 1800-luvulla lainattu ensin lähinnä merenkulkijoiden käyttämään suomen kieleen muodossa loki.

Energian juuret ovat kreikan kielessä. Sanan on ilmeisesti keksinyt antiikin kreikkalainen filosofi Aristoteles, ja hän tarkoitti sillä voimaa, vaikutusta ja oliolle luonteenomaista toimintaa.

Monessa muussakin kielessä hyvää tarkoittavan sanan vertailuasteet eli parempi ja paras muodostetaan eri vartalosta: esimerkiksi viron hea, parem, kõige parem, ruotsin bra, bättre, bäst (bra on muuten samaa alkuperää kuin englannin brave ’urhea’) jne.

Ensimmäinen kirjallinen maininta ilmastosta on vuodelta 1860. Muita ehdotettuja, mutta ilmastolle hävinneitä ”klimaatin” suomenkielisiä vastineita olivat muun muassa ilmanala, ilmanlaatu ja ilmanne.

Latinan verbi consultare tarkoittaa neuvojen kyselemistä, tiedustelemista, mutta myös neuvottelemista. Consultatio on ’neuvottelu, harkinta’ tai ’kysely, tiedustelu’; consultor kysyy neuvoja, mutta on myös ’neuvoja, neuvonantaja’.

Yhdysvaltojen koulujen ja yliopistojen slangissa sanaa nerd käytetään halveksivasti kummajaisesta, yksineläjästä, pölkkypäästä ja pyrkyristä, siis nuoresta ihmisestä, joka eristyy ja osallistuu sosiaaliseen elämään vain tietoverkon kautta. Nimitys on sittemmin saanut rajatumman merkityksen ja viittaa nuoreen, joka viettää aikansa tietokoneen äärellä. Tietoteknisissä piireissä nimitys on saanut positiivisen sävyn: nörtti on tietotekniikan osaaja.

Pistaasipuuta on vanhastaan viljelty Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa. Myös sanan pistaasi juuret ulottuvat samoille seuduin keskipersiaan, josta se on sitten levinnyt moniin Euroopan kieliin latinan ja kreikan välittämänä.

Sana prekariaatti viittaa ihmisiin, jotka elävät köyhissä ja epävakaissa oloissa pätkätyöläisinä tai työttöminä ilman mahdollisuuksia työmarkkinoilla hyvästäkin koulutuksesta huolimatta. Sana précariat on luotu ranskan kieleen sanasta précarité ’epävarmuus, epävakaisuus’ sanan prolétariat ’proletariaatti’ mallin mukaan.

Tsunamin nimitys tulee tosiaan japanin kielestä, ja se tarkoittaa sananmukaisesti ”satama-aaltoa”. Sanaa käytettiin pitkään vain tieteen erikoisterminä, mutta vuoden 2004 tapaninpäivä toi sen yleiskieleen.

Sana työ kuuluu vanhoihin omaperäisiin, siis lainaamattomiin sanoihin. Sillä on vastineita kaikissa lähimmissä sukukielissä sekä mordvassa. Kirjakielessä työ on mainittu jo 1500-luvulta lähtien.

Eduskuntavaaleissa 17. huhtikuuta 2011 perusuomalaiset saavutti ison voiton. Puolueen puheenjohtaja Timo Soini aloitti puheenvuoronsa puolueen vaalivalvojaisissa sanoilla Hyvät ystävät, tuli iso jytky! Mikä jytky, ihmeteltiin.

Ensimmäinen juttu Kotus-blogissa tästä aiheesta julkaistiin seuraavana aamuna. Sittemmin jytkyyn liittyviä juttuja on julkaistu useita. Jytky valittiin kuukauden sanaksi huhtikuussa 2011, antijytky tammikuussa 2012, jytkyli kesäkuussa 2024.

Timo Soini muistuttaa ilmaisussaan muita 2000-luvun telepopulisteja, kuten Berlusconia ja Marine Le Peniä. Heille ovat tyypillisiä neologismit, huumori, joka näyttäytyy joko vastapuolen kustannuksella tai itseironiana, ja ajassa eläminen. He ovat parhaimmillaan televisiossa ja mediassa. He ovat helposti lähestyttäviä: heistä puhutaan usein pelkällä etunimellä. Soini puhuu itsestään lähinnä kolmannessa persoonassa: ”Näin Timo Soinista tuli Soini”.

Totuus on 2010-luvun poliittisen ja laajemmin yhteiskunnallisen keskustelun avainkäsitteitä. Loputtoman oloisia pohdintoja riittää esimerkiksi siitä, piiloutuiko valtiosihteeri peräkonttiin ja puhuiko pääministeri totta eduskunnan edessä.

Kyllä, valtiosihteeri matkusti peräkontissa, mikäli poliisia on uskominen. Ja hmm... miksi näin tapahtui ja mikä on oikea tulkinta pääministerin sanomisista – näihin kysymyksiin on tarjolla vastauksiksi useita vaihtoehtoisia totuuksia.

Yksinkertaisilta näyttäviin sanoihin kätkeytyy monenlaisia, piilotettujakin, merkityksiä ja asenteita, mikä on ominaista etenkin poliittiselle sanastolle. Juhlava sana yhteiskuntasopimus viittaa valistuksen aikaan, mutta käytännössä se on ehkä arkisemman työmarkkinasopimuksen synonyymi. Kilpailukykypakettiin (jonka toivotaan johtavan tuottavuusloikkaan) sisältyy toimia, joista puhuttaessa  käytetään sanaa pakkolaki. Käsitteiden epämääräisyydestä kertoo se, että esimerkiksi lehtitekstissä pakkolaki on yhä useammin lainausmerkeissä tai saa eteensä lyhenteen ns. (’niin sanottu’).

Yksi viime aikoina suosioon noussut ”ö-sana” on höntsä. Kielitoimiston sanakirjan toimitukselle tuli joulukuussa 2015 Ilmianna sana! -verkkolomakkeella viesti verbistä höntsätä. Sana oli jo poimittu Kotuksen sanatietokantaan, mutta vasta tämän ilmiannon myötä huomattiin, miten yleisessä käytössä se nykyisin on. Viestissä viitattiin Helsingin kaupungin liikuntaviraston tarjoamiin jalkapallon höntsävuoroihin eli vapaaharjoitteluvuoroihin. Internet-selailu paljastaa, että höntsä – tai höntsy – on käyttökelpoinen vapaa-ajan urheiluun liittyvä sana myös muualla päin Suomea. Höntsälätkää voi pelata esimerkiksi Turussa ja Rovaniemellä, ja Tampereella toimii Oy Höntsy Ab, jonka mukaan höntsy tarkoittaa ”leikkimielistä pallopeliä sattumanvaraisin joukkuein”. Höntsäillä voi monilla muillakin paikkakunnilla.

”Tällaista yksilökeskeistä social shoppingia mikään järjestelmä ei kestä”, presidentti Halonen sanoi.

Presidentin ajatukset herättivät keskustelua. Hänen käyttämänsä social shopping -ilmaus suomennettiin haastattelua käsitelleissä jutuissa sosiaaliseksi shoppailuksi, jolla tarkoitettiin tässä yhteydessä tietynlaista sosiaalietujen keräilyä ja asuinpaikan valintaa näiden etujen perusteella.

Sosiaalisesta shoppailusta ovat puhuneet myös kulutuksen tutkijat, tosin aivan eri merkityksessä. He ovat tutkineet shoppailua toimintana ja jakaneet sen eri osa-alueisiin, joista yksi on juuri sosiaalinen shoppailu (eli shopping as socializing). Tällainen shoppailu on lähellä tavallista ostoksilla käymistä, mutta sen pääasiallisena tarkoituksena on nauttia yhdessäolosta. Kuljeskellaan siis vaikkapa kavereiden kanssa ostoskeskuksessa, hypistellään siinä ohessa tavaroitakin mutta ei olla aikeissakaan ostaa mitään. Tällainen shoppailu on yksi vapaa-ajanviettotapa, jossa yhdessäolo (sosiaalisuus) on keskeisessä osassa.

Sosiaalisen shoppailun uusin ja nykyään tavallisin merkitys on tullut käyttöön aivan viime vuosina sosiaalisen eli yhteisöllisen median myötä. Tällä sosiaalisella shoppailulla eli ”shopping 2.0:lla” tarkoitetaan sosiaalista mediaa hyödyntävää sähköistä kaupankäyntiä. Ostoksilla kierretään ostoskeskusten sijaan verkkokaupoissa, ja hankinnoista tai ostosuunnitelmista puhutaan keskustelupalstoilla ja verkkoyhteisöissä.

Käsite sosiaalinen media on suhteellisen uusi, joten siitä on erilaisia tulkintoja. Nimitys sosiaalinen media on kuitenkin jo vakiintunut, vaikka myös (joidenkin mielestä selvempää) ilmausta yhteisöllinen media käytetään.

Tämäkin vuosikymmen on jo tuonut suomalaisten tietoisuuteen monia uusi asioita ja ilmiöitä, uusia ilmauksiakin. Millaiset ovat sanojen taustat? Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -sivuillamme selitetään sanojen juuria. Linkistä pääset lukemaan koko selityksen.

Sana home tunnetaan suomen lisäksi myös joissakin lähimmissä sukukielissä. On arveltu, että se olisi lainaa germaaniselta taholta.

Yleiskieleen sana hybridi näyttää tulleen 1900-luvun loppuvuosina. Sanalla tarkoitetaan esimerkiksi eri käyttövoimien sekoitusta: hybridiautossa on sekä bensiini- tai dieselmoottori ja sähkömoottori. Hybridisodassa ei käytetä pelkästään sotilaallisia keinoja, vaan hyödynnetään myös siviilielämän vaikutuskeinoja.

Idoli kuuluu niihin sanoihin, jotka on lainattu suomeen ruotsin kautta, mutta joiden lähtökohta on latinassa ja kreikassa. Latinan kreikkalaisperäinen idolum merkitsee muun muassa hahmoa, näkyä ja kuvaa.

Latinan adjektiivi medius tarkoittaa keskimmäistä, (keski)välillä olevaa. Tästä johdettu sana medium tarkoittaa keskiväliä, julkisuutta, yhteishyvää, julkista tietä, ja se lainautui englannin kieleen välikäden merkityksessä. Noin sata vuotta sitten englannin kieleen syntyi ilmaisu mass media ’joukkoviestimet’, jossa media on latinanmukainen monikkomuoto.

Suomen pilvi kuuluu tosiaan hyvin vanhoihin perintösanoihin, ja sillä on samaa merkitseviä vastineita aina unkarissa asti (felhő). Sen sijaan pilvipalvelu on käännöslaina englannista (cloud computing service tai lyhyemmin cloud service).

1880-luvun lopussa syntyi Yhdysvalloissa puolue People’s Party, jota kutsuttiin myös nimellä Populist Party. Molemmat sanat people ja populist juontuvat samasta latinan kansaa, rahvasta tarkoittavasta sanasta populus.

Stevia-kasvi on kotoisin Paraguaysta, jossa paikalliseen alkuperäisväestöön kuuluvat guaranit ovat käyttäneet sitä juomiensa makeuttamiseen satojen vuosien ajan. Tieto tästä tavasta levisi Eurooppaan jo 1500-luvulla espanjalaisten konkistadorien myötä. – – Kasvi on nimetty espanjalaisen lääkärin, kasvitieteilijän ja humanistin Pedro Jaime Esteven (1500–1556) mukaan.

Melontatekniikka, jossa meloja seisoo surffilautaa muistuttavan alustan päällä, on englanniksi stand-up paddling ’melonta seisoaltaan’. Englanninkielisen ilmauksen alkukirjaimista on muodostettu suomen kieleen erittäin hyvin soljahtavat supata, suppaus, suppaaja.

Talkoot lienee tosiaan aiemmin liitetty ennemminkin maalaisyhteisöön, mutta nykyisin talkoot kuuluvat monen kaupunkilaisenkin arkeen. – – Verbi talkoistaa on tuore: se on tullut käyttöön 2010-luvulla. Talkoistettaessa annetaan jokin tehtävä suoritettavaksi tai ongelma ratkaistavaksi ennalta määrittelemättömälle joukolle avoimen kutsun avulla.

Ruotsin kielessä sana terror oli merkityksessä ’pelko’ käytössä jo 1600-luvulla. Väkivaltaa sana on tarkoittanut vuodesta 1918.