Kotimaisten kielten keskus eli tuttavallisemmin Kotus on suomalaisten oma kieliviranomainen. Kotuksesta tuli osa Opetushallitusta vuoden 2026 alussa. Melkein kaikkea kielestä jo vuodesta 1976!
Kysymyksiä ja vastauksiaKielen asiantuntijoille tulee jatkuvasti monenlaisia kieliasioita koskevia kysymyksiä. Näille sivuille kootaan kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia murteista, sanojen ja nimien alkuperästä, nykysanastosta ja vanhasta kirjasuomesta.
KolumniaarrearkkuKielestä on kirjoitettu vuosien saatossa mitä moninaisimmista näkökulmista. Kolumniaarrearkkuun on koottu noin 1 200 kielen asiantuntijoiden laatimaa kirjoitusta vuosilta 1996–2023. Tervetuloa kielitiedon ja -tunteiden äärelle!
Hyvän virkakielen verkkokurssipakettiHyvän virkakielen verkkokurssipaketti tarjoaa perustiedot siihen, kuinka kirjoitetaan asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä teksti.
Kieli- ja nimitestitKiinnostavatko kielipähkinät? Teetkö mielelläsi testejä? Kotuksen kieli- ja nimitestit Moodle-oppimisympäristössä tarjoavat monenlaista purtavaa.
TeemakoosteetTeemasivuilla julkaistaan koosteita Kotimaisten kielten keskuksen moninaisista verkkosisällöistä. Koosteiden teemoja voivat olla esimerkiksi juhlat, vuodenajat ja henkilöt.
SanakirjaportaaliYhdestä luukusta Kotuksen verkkosanakirjoihin! Kotuksen sanakirjat kuvaavat muun muassa yleiskieltä, murteita ja vanhaa kirjasuomea. Myös kielivalikoima on laaja.
Järjestysluvut ensimmäinen, toinen, kolmas jne. osoittavat järjestystä. Numeroilla järjestysluvun voi ilmaista kolmella tavalla: Lyhyin ja yleisin tapa on merkitä piste numeron perään (33. kesäolympialaiset). Kun järjestysluku on perusmuodossa, yksiselitteinen merkintätapa on kaksoispiste ja järjestysluvun tunnus numeron perässä (hänen sijoituksensa oli 5:s). Roomalaisia numeroita puolestaan käytetään esimerkiksi hallitsijoiden nimissä (Kaarle XVI Kustaa [kuudestoista]).