Rinnakkaiskielisyydellä tarkoitetaan usean kielen käyttämistä rinnakkain samassa yhteydessä. Työpaikalla tämä voi näkyä esimerkiksi niin, että palaverissa kukin käyttää omaa äidinkieltään – kunhan kaikki ymmärtävät toisiaan riittävästi.
Rinnakkaiskielisyys ei edellytä keneltäkään täydellistä kielitaitoa, eikä sellaista ole olemassakaan. Työpaikalla kielten käyttäminen rinnakkain vaatii tuekseen hyviä käytänteitä, ohjeita ja tilannetajua. Palaverin vetäjä voi vaikkapa muistuttaa, että oman äidinkielen käyttäminen on suotavaa. Toisaalta keskusteluissa voi aina myös pyytää puhujaa selittämään sanomaansa, jos tuntuu, että jotain tärkeää menee ohi.
Rinnakkaiskielisyys kannattaa! Mutta miksi? Entä miltä se tuntuu? Tai kuulostaa? Katso tuore video, lue tuore kolumni ja tutustu muuhun rinnakkaiskielisyyttä käsittelevään materiaaliimme.
Bjud in fler språk i samtalet
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) asiantuntijoille tuttua on niin rinnakkaiskielisyyden ilosanoman levittäminen kuin rinnakkaiskielisyys käytännössäkin. Ruotsin kielenhuolto- ja sanakirjayksikön päällikkö Charlotta af Hällström-Reijonen kirjoittaa tuoreessa kolumnissaan rinnakkaiskielisyyden edellytyksistä, merkityksestä ja vaikutuksista:
”Effekten är påtaglig. När man får tala sitt modersmål blir man ofta just det man vill vara i ett samtal: kreativ, modig, kvick, nyanserad. Samtidigt blir svenskan synligare och mer närvarande i arbetsvardagen – inte som ett undantag, utan som en naturlig del av verksamheten. Och de finskspråkiga kollegorna får i sin tur värdefull träning i att förstå svenska.”
Rinnakkaiskielisyyden avulla kieliympäristöstä tulee saavutettavampi ja osallistavampi. Useammat tuntevat olonsa kotoisammaksi. Hyviä asioita kuitenkin tehdään, ne eivät vain tapahdu:
”För den som vill pröva parallellspråkighet på sin arbetsplats krävs ändå mer än god vilja. Det behövs medvetna val, stöd från ledningen och tydliga riktlinjer. Organisationer måste tänka igenom när och hur olika språk kan användas. Det här ser inte lika ut överallt, så därför behöver man testa, experimentera och lära sig vartefter. Parallellspråkighet uppstår inte av sig självt; den måste praktiseras. Och där behövs lite mod, åtminstone i början.”
Jätte-jätteroligt!
Ruotsin kielenhuolto- ja sanakirjayksikössä työskentelevät myös johtava asiantuntija Lotta Jalava ja erityisasiantuntija Bianca Ortiz Holmberg. Lotan äidinkieli on suomi ja Biancan ruotsi. Miten rinnakkaiskielisyys näkyy heidän työpäivässään? Miltä tuntuu olla ruotsinkielisenä kokouksessa, jossa enemmistön äidinkieli on suomi? Entä toisinpäin? Millaista on riittävä kielitaito? Lotta ja Bianca kertovat tuntemuksistaan rinnakkaiskielisessä videossa.
”När jag kom hit i början så pratade jag väldigt mycket finska. Men jag tycker det är jätte-jätteroligt att kunna prata sitt eget språk. Om jag inte kunde göra det skulle jag känna mig lite stel.”
”Jokainen tuntuu olevan iloinen siitä, että mä puhun ruotsia, vaikkei se aina menisi oikein tai jonkun termin joutuisi sanomaan suomeksi.”
”Så man kan väl säga att alla borde få njuta av parallellspråkighetens fördelar!”
Passiivinenkin kielitaito luo tilaa eri kielille
Rinnakkaiskielistä vuoropuhelua voi käydä myös tekstitse. Puhumista tutumpaa saattaa monelle ollakin kaksikielinen keskustelu sähköpostin tai pikaviestien välityksellä. Kaksikielisesti voi kirjoittaa myös artikkeleita – sellaisia kuin tämä teksti, jota nyt luet. Charlotta af Hällström-Reijonen ja Lotta Jalava kirjoittivat rinnakkaiskielisesti rinnakkaiskielisyydestä Kotus-blogissa vuonna 2021:
”Parallellspråkighet kan tillämpas i vilka språkliga kombinationer som helst. Den kommunikation på skandinaviska som är vanlig i nordiska sammanhang är ett annat exempel på parallellspråkighet. Eller en situation där alla talar tyska vid ett matbord, utom en som förstår tyska ganska bra men har svårt att uttrycka sig på tyska och därför uttalar sig på engelska.”
”Toisen kotimaisen kielen passiivinenkin taito eli kyky ymmärtää on kielitaitoa, josta on syytä olla ylpeä ja jota on syytä hyödyntää. Tämän taidon käyttämisessä on voimaa ja valtaa, sillä se voi luoda mahdollisuuksia muuten vähemmän tilaa saavan kielen käyttämiselle. Se voi myös vapauttaa keskustelukumppanin paineesta vaihtaa itselleen heikompaan tai vieraampaan kieleen. Onnistuneessa rinnakkaiskielisessä keskustelussa kukin saa pysyä omalla mukavuusalueellaan joko vahvempaa kieltään käyttäen tai kielestä toiseen luovasti hypähdellen.”
Kielet yhdessä ja erillään
Rinnakkaiskielisyydestä keskusteltiin myös Kielikorva-podcastissa vuonna 2019 – tietenkin rinnakkaiskielisesti. Keskustelemassa olivat Jalavan ja af Hällström-Reijosen lisäksi Kotuksen silloinen johtaja Ulla-Maija Forsberg ja viestijä Risto Uusikoski.
Kielikorvan keskustelussa nousee esiin monia erilaisia rinnakkaiskielisyyden ilmentymiä suomalaisessa yhteiskunnassa. Monesti kieliä käytetään rinnakkain ja eri organisaatioilla on suomen- ja ruotsinkielistä toimintaa, mutta välillä kielet pidetään liiankin erillään toisistaan. Jaksossa puhetta myös pullista!
Puhuminen kannattaa!
Rinnakkaiskielisyyttä on käsitelty Kotuksen sivuilla julkaistuissa jutuissa taajaan. Kotuksen johtaja Leena Nissilä kirjoitti blogissaan vuonna 2023, kuinka kielitaidon karttuminen edellyttää kokemusta erilaisista kielenkäyttötilanteista. Mahdollisuuksia on kahden kansalliskielen ja monien äidinkielien maassa tarjolla periaatteessa rajattomasti, jos muistamme pitää yllä rinnakkaiskielisiä käytänteitä.
”Kieliasenteiden kannalta olisi tärkeää, että myös valtion johto näyttäisi mallia, kuinka omaa kielitaitoaan voi käyttää rohkeasti. Rinnakkaiskielisyydellä edistämme ilmapiiriä, jossa jokainen voi harjoitella vieraan kielen puhumista ja kokeilla kielitaitoaan.”
Jännitystä ja rimojen ylittämistä tapahtuu ja tarvitaan joka suuntaan. Murteellisella suomenruotsilla laulavan huumoriyhtyeen KAJ’n Kevin Holmström, Axel Åhman ja Jakob Norrgård ovat kertoneet suhteestaan suomen kieleen esimerkiksi Ylen haastattelussa, jossa he totesivat suomeksi puhumisen hermostuttavan. Kolmikko piti kuitenkin tärkeänä, että myös suomenkieliset pääsivät seuraamaan ryhmän taivalta ja ottamaan osaa viisukevään 2025 kansanjuhlaan.
Kotimaisten kielten keskuksen näkökulmasta toiminta on esimerkillistä. Tärkeintä on juuri kielitaidon hyödyntäminen, ei virheetön ulosanti. Kuukauden sana maaliskuussa 2025 olikin rallisuomi.
Toivotamme rohkeaa rinnakkaiskielistä arkea kaikille!
Teksti: Risto Uusikoski