Kaunis mieli, kaunis kieli
Huippuasiantuntijat osaavat vaikeista asioista niin, että kaikki pysyvät kärryillä.
virkakieli
Suomi kolmannelle vuosikymmenelleen EU-kielenä
Vuoden 1995 jälkeen olemme saaneet virkakieleen uuden alalajin, EU-suomen, arvioivat Aino Piehl ja Pirkko Nuolijärvi kolumnissaan.
Satsaus parempaan kielenkäyttöön maksaa itsensä takaisin
Ulla Tiililä haastaa kolumnissaan pohtimaan, mitä tapahtuisi, jos hallinnon kielen parantamiseen suunnattaisiin muutama miljoona.
Virkakielen kehittäminen paraskin paradoksi?
Kirjoittajakin saa ja hänen pitää olla ihminen eikä virkabotti.
Oikeusasiamies valvoo hyvän kielenkäytön toteutumista
Hallinnon asiakkaan on voitava yksiselitteisesti ymmärtää viestittävän asian sisältö.
Ohjeita osastojen nimien sisällön ja kieliasun suunnitteluun
Nimiä suunniteltaessa ei usein kiinnitetä riittävästi huomiota siihen, miten käytettäviä niistä tulee, kirjoittaa Marianne Laaksonen.
Vinkkejä virkakieleen muilta mailta
”Hämmästyn aina uudelleen sitä, miten samanlaisia kautta maailman ovat ne piirteet, joiden koetaan vaikeuttavan vuorovaikutusta viranomaisten kanssa”, kirjoittaa Aino Piehl.
Kieli on virkamiehen perustyökalu
Kaikilla on omakohtaisia muistoja vaikeasti ymmärrettävistä kirjeistä tai ohjeista.
Virkamiehen kielitaito
Sirkka Paikkala kirjoittaa Suomen kielitaitolaista. Laki sisältää määräykset valtion ja kuntien henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taidosta.