Selkokieli ei ole sama asia kuin selkeä kieli
Selkokieli ja selkeä kieli menevät usein sekaisin. Selkokieli on kuitenkin suunnattu erityisryhmille.
virkakieli
Kikystäkö uusi tupo?
Moni on jo todennut, että kilpailukykysopimus eli kiky on käytännössä tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo. Aino Piehl kysyy, onko myös sopimusten nimityksille luvassa sama kohtalo.
”Iloitsen siitä, että kielenkäyttö moninaistuu”
Kaino Laaksonen on 30 vuotta opastanut Kelan väkeä kieliasioissa.
Muistettavaa muistonimeämisestä
Muistonimet ovat tietoisesti henkilön muistoksi annettuja paikannimiä, kuten ”Aleksis Kiven katu”. Ulla Onkamo kertoo, miksi ja miten niiden antamiseen halutaan vaikuttaa.
Läsnäoloa ja osallistumista
Keskusteluntutkimuksen päivillä pohdittiin läsnäoloa vuorovaikutuksessa. Läsnä voi olla myös teksteissä, kirjoittaa Liisa Raevaara kolumnissaan.
Täsmäasein vakiotekstien kimppuun!
Vakiotekstien parantaminen on monisyinen asia, joka vaatii monenlaista osaamista ja asiantuntijatiedon yhdistämistä, kirjoittaa Ulla Tiililä.
Unohdetaan jo uhkailu
Monessa laissa määrätään, että on toimittava tietyllä tavalla ”uhalla, että”. Asiallisempiakin tapoja sanoa ”tai muuten” kyllä löytyy, muistuttaa Aino Piehl.
Varo työnimeä!
Suurista hankkeista saatetaan käyttää julkisuudessakin työnimeä. Ulla Onkamo muistuttaa, että työnimet eivät useinkaan sovellu lopputuotoksen viralliseksi nimeksi.
Ohjeita asiakkaille – tilannetajua ja lukijan huomioimista
Lukijaa suoraan puhuttelevat ohjeet murtavat käsitystä etäisestä virkakielestä. Ne luovat mielikuvaa ohjeen esittäjän ja vastaanottajan yhteistyöstä, kirjoittaa Liisa Raevaara.
Uusi sosiaalihuoltolaki – mitä merkitystä virkakielelle?
Säädösteksti vaikuttaa virkakieleen, ja kielen laadulla on väliä myös itse säädöksen ymmärrettävyyden kannalta. Ulla Tiililä kertoo, millä tavalla.