Jälkiperäinen valvonta ‒ järkiperäinen ilmaus?
Uudet ilmaukset tuntuvat usein jotenkin pätevämmiltä kuin vanhat. Ilmaisevatko ne sitä samaa erityistä myös lukijoille, kysyy Aino Piehl.
virkakieli
Kielen kehittämistä kolmesta suunnasta
Kun kieltä kehitetään, pitäisi huomio yksilötaitojen ja lainsäädännön ohella kiinnittää myös työkäytäntöihin ja -prosesseihin, muistuttaa Ulla Tiililä.
Hyvinvointikeskuksen vastaanotossa
Julkisten palvelujen nimissä on huomioitava sanojen merkitys ja käyttö myös valtakunnallisella tasolla, kirjoittaa Ulla Onkamo.
Suullinen asiointi – räätälöintiä ja yhteistä toimintaa
Se, mikä tekee viranomaisten suullisista palveluista toimivia ja tehokkaita, voisi auttaa kirjoitetunkin virkakielen kehittämisessä, pohtii Liisa Raevaara.
Yhdistyvien oppilaitosten nimet
Oppilaitosten yhdistyminen ei tarkoita, että uusi nimikin pitäisi muodostaa osapuolten nimiä yhdistelemällä. Uutta nimeä ei välttämättä edes tarvita, muistuttaa Ulla Onkamo.
Yleiskielen sanat lakitermeinä
Mikä yllättää lakitekstien termeissä? Tätä pohtii Matti Räsänen virkakielikolumnissaan.
Kompastuin virtsanäytteeseen
Jos jo yksi ihminen kompastuu muutaman vuoden aikana useaan viralliseen tekstiin, kuinka paljon lisätyötä ja lisäkuluja aiheutuu siitä, kun useampi miljoona ihmistä kompastuu?
XAMK-lyhennettä on vaikea yhdistää oikeaan kohteeseen
Uusi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu käyttää lyhennettä XAMK. Ulla Onkamo kertoo, miksi lyhenne ei toimi.
Kielellistä yhdenvertaisuutta – rajojen sisällä ja niiden yli
Oikeus asioida äidinkielellään viranomaisten kanssa ei edelleenkään ole itsestäänselvyys monikansallisissa valtioissa, kirjoittaa Heikki E. S. Mattila. Tunteita herättää myös kielten tasa-arvo tai sen puute kansainvälisessä kanssakäymisessä.
Vaikuttaminen on vaikea sana
Johanna Nurmi valaisee kolumnissaan lasten ja nuorten käsityksiä vaikuttamisesta.