Siirry sisältöön

julkishallinnon kieli

Englanti kunnan asiointikieleksi

Espoon kaupunki on päättänyt ottaa englannin viralliseksi asiointikielekseen. Matti Räsänen pohtii kolumnissaan englannin kielen käyttöä julkishallinnon ja virallisten kielten näkökulmasta.

Arvokasta vai asiallista ja selkeää virkakieltä?

Ulla Tiililä pohtii, täyttävätkö sukupuolittuneet tehtävänimikkeet hallintolain hyvän kielen vaatimuksen.

Viitattu säädös ja väitetty rikos

Kielenkin pääsäännöistä on poikkeuksia, esimerkiksi otsikon ilmaukset. Aino Piehl tunnustelee kolumnissaan niiden käyttökelpoisuutta.

Viranomaisten ja palvelujen nimet toimiviksi

Ulla Onkamo pohtii kolumnissaan viranomaisten ja palvelujen nimien ongelmia. Niihin tulisi tarttua maakuntauudistuksen yhteydessä.

Lukijan puhuttelua vai yleisiä ohjeita?

Lukijaa puhuttelevat ohjeet ovat suositeltavia, mutta joskus yleinenkin ohje voi olla toimiva, kirjoittaa Liisa Raevaara.

Hallinnon uusin tekstilaji on lupaus

Seuraako palvelulupauksista muuta kuin työtuntien kulumista lupausten tekemiseen pikemminkin kuin itse palveluihin, pohtii Ulla Tiililä.

Kielen kehittämistä kolmesta suunnasta

Kun kieltä kehitetään, pitäisi huomio yksilötaitojen ja lainsäädännön ohella kiinnittää myös työkäytäntöihin ja -prosesseihin, muistuttaa Ulla Tiililä.

Tiedotus täynnä reikiä

Asiakaskokemus siitä, kun koulun hammashoitola siirrettiin terveysasemalle, eikä tiedotus onnistunut.

Kompastuin virtsanäytteeseen

Jos jo yksi ihminen kompastuu muutaman vuoden aikana useaan viralliseen tekstiin, kuinka paljon lisätyötä ja lisäkuluja aiheutuu siitä, kun useampi miljoona ihmistä kompastuu?

Suomen laki 1–3 -kirjat. Kuva: Hanna Virtakangas, Kotus.

Unohdetaan jo uhkailu

Monessa laissa määrätään, että on toimittava tietyllä tavalla ”uhalla, että”. Asiallisempiakin tapoja sanoa ”tai muuten” kyllä löytyy, muistuttaa Aino Piehl.