Siirry sisältöön

juhlapäivien nimet

Pääsinpäivästä pääsiäisporsaisiin

Pääsiäissanastoa vanhassa kirjasuomessa.

Pajunkissoja. Kuva: Eeva Kylén.
Kotus-vinkki
Kotus-vinkki

Kurpitsakausi vai kekrin aika?

Yleismaailmallisia aiheita juhlaan.

Kotus-vinkki
Kotus-vinkki

Aprillipiloja totuudenjälkeisessä ajassa

Kutkuttaako nauruhermoa vai pullistuuko otsasuoni?

Ämpäri päässä. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Kotus-vinkki
Kotus-vinkki

Minna Canth ja moniulotteinen tasa-arvo

19. maaliskuuta juhlitaan Minna Canthin ja tasa-arvon päivää.

Minna Canthin Sylvi-näytelmä Tampereen teatterissa vuonna 1930. Kuvassa runsas joukko näyttelijöitä lavasteissa.
Kotus-vinkki
Kotus-vinkki

Runebergin päivä: sisua ja sepitettä, torttua ja tarinaa

Kerran vuodessa on hyvä miettiä, miten lyyti kirjoittaa ja ruuneperi puhuu.

Kotus-vinkki
Kotus-vinkki

Vuoden viides arkivapaa

Helatorstai on nimensäkin mukaan pyhäpäivä.

Ritvalan helkajuhla vuonna 1945 Kuva: Matti Poutvaara. LCC BY 4.0
Kotus-vinkki
Kotus-vinkki

Suomen kansallishevonen on suomenhevonen

”Suokit ovat vähän totisia suorittajia.”

Kuvitus sanalipusta hevonen. ”Kylmäojan Iikka pitelee Polleaan”. Valokuva: J. Kemilä 1946, Utajärvi. Kuva: Kotuksen arkisto.
Uutiset
Uutiset

Luonto on Suomen luonne

Luontoa juhlitaan elokuun viimeisenä lauantaina ja kielenkäytössä joka päivä.

Kekri

Syksyn juhlan nimi kekri on jotenkin erikoinen. Mikä sen takana on?