Syksyn pimeys tuo kiehtovia poikkeamia juhliin, jotka useimmiten ovat valoisia. Keskitytään siis juhlanaiheisiin, joita vuodenkierto tuo tullessaan! Syyskauden juhlissa erityisen kiinnostavaa on niiden kerrostuneisuus, joka liittyy esimerkiksi globalisaatioon ja populaarikulttuuriin.
Tässä vinkissä käydään läpi syyskauden juhlien taustaa ja katsellaan juhlia toki myös kielinäkökulmasta. Lähteinä on käytetty Kotuksen asiantuntijoiden tekstien lisäksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ”Kekri ja halloween” -sivustoa ja Ylen juttua ”Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween”.
Hyvää pyhäinpäivää, kekriä ja kurpitsajuhlaa!
Kaikkien pyhien ja sadonkorjuun juhlat
Loka- ja marraskuun vaihteeseen sijoittuu luterilainen pyhäinpäivä, jota vietetään lokakuun 30. ja marraskuun 6. välille sijoittuvana lauantaina. Vuonna 2025 pyhäinpäivä on siis 1. marraskuuta.
Pyhäinpäivää vietetään luterilaisen perinteen mukaisesti kahden katolisen juhlapyhän eli kaikkien pyhien päivän ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivän sulaumana. Kaikkien pyhien päivää vietetään 1. marraskuuta. Sen aatto 31. lokakuuta tunnetaan kaikkien pyhien aattona, halloweeninä (engl. All Hallows’ Eve).
Kekri on puolestaan vanha suomalainen perinnejuhla, jota on vietetty paikallisesti vaihdellen sadonkorjuun jälkeisenä aikana. Useimmiten kekriä vietettiin mikkelinpäivän ja pyhäinpäivän välillä, siis syyskuun lopulta marraskuun alkuun.
Kekri oli etenkin maaseudulla vielä 1900-luvulle tultaessa vuoden merkittävin juhla. Siihen liittyi sadonkorjuun juhlinnan lisäksi työvuoden päätyminen, agraariyhteiskunnan uusivuosi. Työväen vuosittaiset sopimukset päättyivät, ja ennen uusien työkausien alkua vietettiin kauan kaivattua vapaa-aikaa. Tuolloin oli mahdollista vaikkapa vierailla perheen ja sukulaisten luona. Kekri tunnetaan railakkaana juhlana, jolloin syötiin ja juotiin hyvin.
Elävät ja kuolleet, meillä ja muualla
Suomessa kekri on pyhäinpäivää vanhempi perinne, mutta koska siihen liittyy pakanallisia elementtejä, kuten uskomusolentojen ja vainajien kestitsemistä, oli kirkon pyrkimyksenä sulauttaa kekri osaksi pyhäinpäivänviettoa. Tämän takia kekrin vietto on hiljalleen hiipunut ja vainajien muistelun osuus on noussut merkittävämpään rooliin. Samankaltaista paikallisten perinteiden sulauttamista kristillisiin perinteisiin on tapahtunut myös maailmalla, ovathan sadonkorjuu ja vainajien muistelu kristinuskoa vanhempia ilmiöitä.
Kekriin on liittynyt perinteisesti karnevalistisia piirteitä, kuten naamioitumista ja kulkueita. Samankaltaisia elementtejä liittyy myös halloweeniin, joka pohjautuu samhain-nimiseen juhlaan.
Samhain on kelttiläisen kulttuurin monin osin kekriä muistuttava juhla. Samhainina vainajien ajateltiin pääsevän liikkumaan elävien keskuuteen. Karnevalismistaan tunnettu vainajienmuistelujuhla on myös väliamerikkalainen kuolleiden päivä (esp. Dia de Muertos), jossa yhdistyvät niin alkuperäiskansojen kuin kolonialistienkin perinteet.
Sekä halloween että kuolleiden päivä ovat monille tuttuja esimerkiksi populaarikulttuurin kautta. Niiden leviäminen maailmalla herättää monista syistä tunteita puolesta ja vastaan. Halloweenin riehakkaat naamiaiset ja sopivuus perhejuhlaksi miellyttävät monia, mutta sen on katsottu vievän tilaa paikallisilta perinteiltä. Kuolleiden päivään liittyvien visuaalisten piirteiden käyttö muissa kulttuureissa voidaan kokea perinnettä halventavaksi.
Suuret juhlat, pienet alkukirjaimet
Suurin osa juhla- ja merkkipäivien nimityksistä on yleisnimiä. Ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: halloween, kekri, pyhäinpäivä.
Pyhiin yleisesti liittyy myös tämä hauska kielifakta: Aikoinaan talonpoikaiskulttuuriin kuului, että määräaikaiset työt tehtiin pyhimysten merkkipäivien mukaan eli santilleen tai säntilleen, siis täsmällisesti, tarkalleen, oikealla ajalla. Näin toimittaessa kaikki oli säntillään eli järjestyksessä, kunnossa, paikallaan.
Mutta miksi vietetään pyhäin- eikä pyhienpäivää? Usein vanhahtavana pidetty in-genetiivi on vakiintunut joihinkin sanoihin, juuri sellaisiin kuin pyhäinpäivä ja vanhainkoti.
Kekri on vanha juhla ja kekri on vanha sana. Siitä on kirjallisia mainintoja yli viiden sadan vuoden takaa, mutta sanan alkuperästä ei ole varmuutta.
Mikael Agricola mainitsee kekrin karjalaisten palvomien jumalien joukossa, ja karjansuojelijana kekri tunnetaan monissa myöhemmissäkin kirjoituksissa. Kansan parista tehdyistä muistiinpanoista näkyy, että kekrin päivän vietto on liittynyt monella tapaa maanviljelykseen ja satokauden päättymiseen.
Mutta mikä onkaan kekritär? Vastauksia löytyy Suomen murteiden sanakirjasta (SMS). Esimerkiksi Kiteellä kekrittäriksi on sanottu naisia, jotka kekrin edellä kulkevat kerjäämässä kekrinapua, ”aprakoita”. Sotkamossa taas on puhuttu kekrittärenhuoneesta. Tällä on tarkoitettu huonetta, jonne on pantu ruokaa kekrittärelle, kekriin liittyvälle uskomusolennolle.
Sanakirjassa on paljon muitakin murteidemme kekri-sanoja. Selityksen saavat esimerkiksi sellaiset sanat kuin kekrikokkeli, kekrikyrsä ja kekriläinen. Eikä sovi unohtaa kekrin rinnakkaisnimityksiä köyri, kekrä ja keeri.
Suomen murteiden sanakirja on verraton työväline sanastoymmärryksen laajentamiseksi. Aakkoset eivät kuitenkaan ole puolellamme tällä kertaa, sillä pyhäinpäivä ja muut p-alkuiset sanat, ovat vielä hetken tavoittamattomissa SMS:n hakusanoina.
Onneksemme tilanne on ruotsiksi toinen! Allhelgon-aiheiseen sanastoon kannattaa tutustua Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjasta (Ordbok över Finlands svenska folkmål, FO).
Kurpitsaa kekripöytään?
Erityisesti halloweenin viettoon liittyvät myös kurpitsat. Tyhjennettyyn kurpitsaan kaiverretut kasvot eli kurpitsalyhty on juhlan tietynlainen symboli.
Aiemmin lyhtyjä on kaiverrettu kurpitsan sijaan nauriista, niin samhainina kuin kekrinäkin. Kurpitsa on ottanut nauriista niskalenkin, ja pyhäinpäivän tienoilla kurpitsat päätyvät niin koristeiksi kuin astioillekin.
Ruokalistojen kurpitsoitumisen rinnalla syyskauden varma merkki on se, että kahvilat alkavat mainostaa kurpitsasiirapilla höystettyä lattea. Kurpitsakausi (engl. pumpkin spice season) on siis käynnissä!
Erilaisiin kurpitsoihin voi tutustua Kielikello-lehdessä julkaistuista ruokasanastoista. Kurpitsoja on tavallisen kurpitsan ja kesäkurpitsan lisäksi monenlaisia.
Kurpitsajuhla, kummitusjuhla, haamukeksi, verikekri?
Kotus järjesti 2013 Helsingin kirjamessuilla leikkimielisen kyselyn, jossa sai ehdottaa suomenkielistä sanaa halloweenin rinnalle. Kyselyssä sai rastittaa joko kummitusjuhlan tai kurpitsajuhlan tai ehdottaa kokonaan omaa vaihtoehtoa. Kyselyyn tuli yli 200 vastausta.
Selvästi eniten kannatusta sai kurpitsajuhla (89 vastausta), toiseksi eniten ehdotettiin kummitusjuhlaa (31). Vastaajien omista ehdotuksista yleisin oli perinteisen suomalaisen syysjuhlan nimitys kekri (16). Kekri oli osana myös yksittäisissä sanaehdotuksissa kekriäinen, köyri (yksi kekrin murrevastineista), haamukekri ja verikekri.
Vinkin ensimmäinen versio on julkaistu 30.10.2017. Viimeisin versio on julkaistu 31.10.2025 (toimittajana Sakari Korpikallio).