Kieli on virkamiehen perustyökalu
Kaikilla on omakohtaisia muistoja vaikeasti ymmärrettävistä kirjeistä tai ohjeista.
virkakieli
Virkamiehen kielitaito
Sirkka Paikkala kirjoittaa Suomen kielitaitolaista. Laki sisältää määräykset valtion ja kuntien henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taidosta.
_2552.jpg)
Tietojärjestelmät vaikuttavat virkakieleen
Ulla Tiililä kirjoittaa tietojärjestelmistä tekstien tuottamisen apuna.
Maanmittauslaitos panostaa selkeään kieleen
Insinööri- ja juristikielen koukerot ovat syvällä maanmittausasiakirjoissa.
Anita Lehikoisen virkakielikolumni
”Paljolta hämmennykseltä olisi voitu välttyä, jos olisin puhunut asioista niiden oikeilla nimillä.”
Reeta Tolonen
Viestintäsuunnittelija Reeta Tolonen on työskennellyt Verohallinnossa noin viisitoista vuotta. Lähes kaikki Reetan työtehtävät liittyvät tavalla tai toisella kieleen. Hän on nyt ajankohtainen kielihenkilö, sillä Verohallinto osallistuu virkakielikampanjaan yhtenä pilottivirastona.
Kielikäsitykset hyvän virkakielen esteenä
Kieli käsitetään muusta toiminnasta irralliseksi kuriositeetiksi, jolle annetaan puheissa hiukan aikaa ja teksteissä pikkuisen tilaa.
Minä allekirjoittanut
Epäselvyyksien välttämiseksi allekirjoittanut-ilmauksen sijasta on hyvä käyttää tilanteen mukaan mieluummin 1. persoonan pronominia, verbin persoonapäätettä tai omistusliitettä.
Affektiivisuutta voi joskus olla vaikea määritellä
Affektiivisuudella voidaan tarkoittaa esimerkiksi ironista, ylimielistä, tunteellista, innostunutta tai epäilevää asennetta osoittavaa ilmaisua.