Ohjeita osastojen nimien sisällön ja kieliasun suunnitteluun
Nimiä suunniteltaessa ei usein kiinnitetä riittävästi huomiota siihen, miten käytettäviä niistä tulee, kirjoittaa Marianne Laaksonen.
Nimiä suunniteltaessa ei usein kiinnitetä riittävästi huomiota siihen, miten käytettäviä niistä tulee, kirjoittaa Marianne Laaksonen.
”Hämmästyn aina uudelleen sitä, miten samanlaisia kautta maailman ovat ne piirteet, joiden koetaan vaikeuttavan vuorovaikutusta viranomaisten kanssa”, kirjoittaa Aino Piehl.
Kaikilla on omakohtaisia muistoja vaikeasti ymmärrettävistä kirjeistä tai ohjeista.
Sirkka Paikkala kirjoittaa Suomen kielitaitolaista. Laki sisältää määräykset valtion ja kuntien henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taidosta.
Ulla Tiililä kirjoittaa tietojärjestelmistä tekstien tuottamisen apuna.
Insinööri- ja juristikielen koukerot ovat syvällä maanmittausasiakirjoissa.
”Paljolta hämmennykseltä olisi voitu välttyä, jos olisin puhunut asioista niiden oikeilla nimillä.”
Viestintäsuunnittelija Reeta Tolonen on työskennellyt Verohallinnossa noin viisitoista vuotta. Lähes kaikki Reetan työtehtävät liittyvät tavalla tai toisella kieleen. Hän on nyt ajankohtainen kielihenkilö, sillä Verohallinto osallistuu virkakielikampanjaan yhtenä pilottivirastona.
Kieli käsitetään muusta toiminnasta irralliseksi kuriositeetiksi, jolle annetaan puheissa hiukan aikaa ja teksteissä pikkuisen tilaa.