Tammikuun alussa on luontevaa katsoa taaksepäin vaihtelevin tuntein. Virastomaailmassa oivan kimmokkeen tähän tarjoaa kaikenlainen tiedon kerääminen ja raportointi. Kotimaisten kielten keskuksen vuoden 2025 julkaisuluettelon saattaminen valmiiksi oli mukavaa puuhaa ja sai näkemään metsän puilta. Paljon ehdimme jälleen saada aikaan!
Julkaisen, siis olen
Kotimaisten kielten keskus toteuttaa tehtäviään isolta osin julkaisemalla ja viestimällä aktiivisesti ja monipuolisesti. Julkaisuluettelo antaa muutamalla vierityksellä hyvän yleiskuvan kaikesta, mitä olemme tehneet, ja jos yleiskuva ei riitä, surffaa ihmeessä linkkien kautta itse materiaalin pariin!
Kotuksen julkaisutoiminta painottuu verkkoon. Julkaisemme yleistajuisia kieliaiheisia kirjoituksia verkkosivuillamme sekä suomen- ja ruotsinkielisissä verkkolehdissä. Julkaisemme tieteellisiä sanakirjoja, monenlaisia ohjeistavia julkaisuja, katsauksia, raportteja ja tutkimuksia. Kotuslaiset kirjoittavat myös muihin tieteellisiin ja yleistajuisiin julkaisuihin sekä osallistuvat konferensseihin. Luettelossa on lisäksi kerrottu sometoiminnastamme.
Kartoitusta, katsausta ja kylännimiä
Mitä kielineuvonnasta kysytään? Millainen on kieliauktoriteetin ääni? Miten kielen asema vaikuttaa neuvontatyön luonteeseen? Vuoden aikana julkaistiin kartoitus suomen kielen neuvonnasta Suomessa ja Ruotsissa. Lisäksi julkaistiin katsaukset kielipolitiikan vuosiin 2023 ja 2024 – molemmissa keskeisinä teemoina englannin iso jalansija koulutuksessa ja huoli koululaisten ruotsin kielen taidosta.
Vuoden aikana julkaistiin myös nimistöntutkija Saulo Kepsun kylännimiteoksista viimeiset: Kuopion läänin kylännimet, Vaasan läänin kylännimet ja Pohjois-Suomen kylännimet. Mitä ison urakan jälkeen? ”Hämeen kantatalonnimet, sitä mä painan niin kauan kuin henki pihisee”, Kepsu toteaa Kielikellon haastattelussa.

Karttuu kuin kielijulkaisu
Kokonaan uusien julkaisujen lisäksi myös jo olemassa olevat päivittyvät. Muun muassa useaa nimijulkaisua on täydennetty ja päivitetty. Kielitoimiston ohjepankkiin lisättiin sivu, jossa kerrotaan viimeaikaisista muutoksista – täydellinen lahja hänelle, joka luuli jo lukeneensa pankin kannesta kanteen.
Useat keskeisistä sanakirjoistamme saivat uusia aakkosvälejä: Suomen murteiden sanakirja ulottuu nyt jo nysäveitseen asti, Vanhan kirjasuomen sanakirja päälitsen-artikkeliin ja Suomen ruotsalaismurteiden sanakirja (Ordbok över Finlands svenska folkmål) sanaan salk. Suomi–sorani-sanakirja valmistui kokonaan!
Toiset sanakirjoistamme ulottuvat jo aakkosten loppuun, jolloin päivityksiä – sana-artikkelien lisäyksiä, muutoksia ja poistoja – tehdään koko sanakirjan matkalle. Tällaisen päivityksen sai Suomi–ruotsi-suursanakirja.
Osuvia ääniä
Verkkolehdissämme Kielikellossa ja Språkbrukissa julkaistiin vuoden aikana lukuisia niin kotuslaisten kuin ulkopuolisten asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita. Aiheena kieli laidasta laitaan: elintarvikkeiden nimityksistä monikon genetiiveihin ja kieliasenteista tervehtimiskielen valintaan.
Laidasta laitaan mentiin myös verkkosivuillamme. Suomeksi ja ruotsiksi julkaistiin yhteensä kolmatta sataa ajankohtaisjuttua – teräviä blogeja, ajankohtaisia kielivinkkejä, painavia uutisia sekä toimintaamme esitteleviä juttuja. Joulukuussa julkaistiin tuttuun tapaan vuoden sanapoiminnot, ja vuoden aikana julkaistiin uudelleen ja entistä ehompana useampi iso teemakooste: esimerkiksi Eläin elää, ihminen ihmettelee -koosteessa on (toivottavasti lähes) kaikki, mitä ikinä olet halunnut tietää eläimiin liittyvästä kielenkäytöstä.

Asiantuntijamme maailmalla
Äänemme kuuluu laaksoissa ja rotkoissa! Tai ainakin useissa muissa tieteellisissä ja yleistajuisissa julkaisuissa sekä konferensseissa. Selkoruotsista elvytysohjelmiin, monilukutaidosta referatiivirakenteisiin – asiantuntijamme ottavat kielestä kunnolla kiinni.
Kaiku soi myös sosiaalisessa mediassa. Levitämme kielen ilosanomaa Instagramissa, Facebookissa ja Youtubessa yhteensä yhdeksällä eri tilillä.
Samaan Kotus-aikaan samalla Kotus-kanavalla
Kotimaisten kielten keskuksesta tuli osa Opetushallitusta vuoden 2026 alussa. Julkaisemme myös jatkossa samoissa tutuissa julkaisusarjoissa ja -kanavissa. Ehkä myös uusissa.

Me? Kirjoitan tätä Opetushallituksen viestintäyksiköstä, josta käsin työskentelen Kotimaisten kielten keskuksen viestintä- ja julkaisuasioiden parissa. Olen kaikkea ja kaikkialla: tervetuloa seuraamaan meitä pronominimatkallamme (tässäpä seuraavan blogin paikka).
Kiitos kaikille teille, rakas yleisö, rakas kieliyhteisö! Ja erityiskiitokset kesän 2025 korkeakouluharjoittelijallemme Elli Pihlajaniemelle, joka teki ison työn ja kasasi julkaisuluettelon koko alkuvuoden osalta! Nämä kiitokset olisin voinut antaa jo tekstin alussa, jos se olisi ollut jutun flow'n kannalta toimivaa. Ehkä tämä selittelyyn lopettaminen ei ole sen toimivampaa?
Vuonna 2026 vietetään kotimaisten kielten teemavuotta ja Kotuksen 50-vuotisjuhlavuotta. Tämä näkyy monin tavoin julkaisutoiminnassamme ja viestinnässämme. Kehyksistä riippumatta kaiken ytimessä on nyt ja aina kieli.