Vuonna 2025 Kielitoimiston ohjepankki on juhlinut kymmenvuotista historiaansa kaikille verkossa avoimena yleiskielen suositusten tyyssijana. Ennen ohjepankkia kielenkäyttäjien piti etsiä yleiskielen ohjeita muun muassa kielioppaista ja Kielikello-lehdestä sekä Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) verkkosivuilta.
Nykyinen ohjepankki on päivittyvä sivusto, eli se ei ole kiveen hakattu samalla tavoin kuin painetut kielioppaat tai esimerkiksi Kotuksen verkkopalveluissa majaileva Iso suomen kielioppi. Kielitoimiston ohjepankki on Kotimaisten kielten keskuksen käytetyimpiä verkkopalveluita. Sillä on vuosittain yli miljoona käyttäjää.
Yleiskieli seisoo tukevilla jaloilla
Millaista toimitustyö sitten on? Istahtavatko ohjepankin toimittajat aamukahville ja päättävät, että nyt muuten pannaan uusiksi pienten ja isojen alkukirjainten ohjeistukset?
Eivätpä tietenkään. Yleiskielen normit ylipäänsä muuttuvat melko hitaasti ja pienimuotoisesti, ja ne ovat nykyisin merkille pantavan samanlaisia kuin jo sata vuotta sitten. Isot ja pienet alkukirjaimet, yhteen ja erikseen kirjoittaminen, sanojen kirjoitusasut, pilkutus ja vastaavat oikeinkirjoituksen osa-alueet ovat sangen pysyvää laatua.
Päivittämisen tarpeet liittyvät usein kielenkäytössä heränneisiin kysymyksiin olemassa olevien normien soveltamisesta. Esimerkiksi sähköisten lähteiden käytön yleistyttyä oli tarpeen muuttaa pankin lähdeohjeistusta ja sähköpostin korvattua kirjeet oli tarpeen päivittää aiemmat ohjeet Kirjeen aloitus ja Kirjeen lopetus. Toisaalta vaikkapa nimen Englanti käyttö viittaamassa koko Ison-Britannian valtioon voidaan nykyään kokea muita valtakunnanosia vähätteleväksi. Kansainvälistymisen myötä on yleisemminkin tullut tarve lisätä uudentyyppisiä ulkomaisten nimien esimerkkejä, kuten monikollisen The Hamptons -nimen taivutus erikoistapauksena.
Arkisimmillaan toimittaminen tarkoittaa ohjetekstien yksityiskohtien hiomista ja esimerkkien päivittämistä siten, että ohjeet olisivat mahdollisimman kattavia ja hyödyllisiä. Toisaalta neuvontakysymyksiä ja palautteita peratessa pitää rajata ulos asioita, jotka eivät kuulu suomen yleiskielen huollon tontille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erikoisalojen, kuten lääketieteen, termit tai tekstien lainopilliset tulkinnat.
Kielenhuollon pitkä perinne näkyy jokapäiväisessä toimitustyössä.
Pysyvästi jatkuvassa muutoksessa
Pysyvyyttä on perinteisesti pidetty tärkeänä yleiskielen käytettävyyden kannalta. Jos normit olisivat jatkuvassa muutoksessa, vain vihkiytyneimmät, normien päivityksiä aktiivisesti seuraavat kansalaiset pysyisivät niiden perässä ja ne menettäisivät asemansa kielenkäyttäjien yhteisinä käytänteinä.
Muutokset aiheuttavat herkästi kielenkäyttäjissä epätietoisuutta ja vaihtelua, joka taas johtaa ongelmiin viestinnän ymmärrettävyydessä ja sujuvuudessa. Normitus seuraa siksi aina vähän jälkijunassa, ei muutoksen kärjessä. Nykyisellään normisto on ytimeltään huomattavan samanlainen kuin se, minkä varttuneemmatkin kielenkäyttäjät ovat koulussa oppineet – joillakin tarkkaan harkituilla muutoksilla tarkennettuna.
Kielenhuollon pitkä perinne näkyy jokapäiväisessä toimitustyössä, kun suositusten muotoiluja tarkistetaan. Ohjepankin ohjeet nojaavat edeltäjiensä muodostamaan jatkumoon. Ohjepankin suoria edeltäjiä ovat Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (2007, uudistetut painokset 2009 ja 2012), Kielitoimiston nimiopas (2008) ja Kielitoimiston kielioppiopas (2015, korjattu painos 2017).
Kielioppaiden perinne on kuitenkin paljon pidempi: edelleen tarpeellisia teoksia nykynormien pohdinnan tueksi ovat esimerkiksi Osmo Ikolan toimittamat Suomen kielen käsikirja (1968) ja Nykysuomen käsikirja (1971) sekä Terho Itkosen Kieliopas (1982). Silloin tällöin on tarpeen vilkaista myös sellaisia aikansa vaikutusvaltaisia kirjoja kuin E. N. Setälän kielioppia (Suomen kielen lause-opin ensimmäinen painos on vuodelta 1880).
Edustavia esimerkkejä etsimässä
Ohjepankkia päivitetään kieli- ja nimineuvonnan kysymysten, toimittajien omien havaintojen ja palautteen pohjalta. Päivitystarpeita ilmenee usein juuri neuvonnassa, joka kuuluu myös ohjepankin toimittajien tehtäviin. Kielineuvontaan saattaa tulla kiinnostava kysymys tapauksesta, johon ei ole ohjepankissa ohjeistusta. Jos aukko vaikuttaa olennaiselta, sitä ryhdytään paikkaamaan.
Havainnollinen esimerkki tästä on kielineuvontaan tullut kysymys ilmauksen sen kuin yleiskielisestä kirjoitusasusta. Ilmausta ei löytynyt esimerkiksi yhteen ja erikseen kirjoittamista käsittelevästä Yhdyssana vai ei: nurin päin vai nurinpäin? -ohjeesta, jossa on pitkä kiteytyneitä sanapareja luetteleva lista. Tapaus on kinkkinen ehkä siksi, että tyypillisesti se esiintyy puhutuissa asiayhteyksissä, ja on tällöin puhekielisessä muodossa: ”Senkun menet!”. Niinpä sanaliitto sen kuin lisättiin kiteytyneiden sanaparien listaan ja lisäksi ohjeeseen Konjunktiot: kun vai kuin?
Toimitus seuraa myös käyttäjien palautteita. Ne voivat koskea esimerkiksi sitä, että ohjeessa ei käsitellä jotakin tiettyä erikoistapausta. Tällöin saattaa olla paras ratkaisu lisätä uusi, tapaustyyppiään mahdollisimman hyvin edustava esimerkki ohjeeseen.
Esimerkiksi tästä käy tuoreehko tapaus, jossa käyttäjä ehdotti lisäystä ohjeeseen Yhdysmerkki toistamatta jätetyn sanan tilalla: aamu- ja iltavuoro. Ehdotuksessa oli tapaus, jossa toistamatta jätetään kolmiportaisen listan kaikissa jäsenissä toistuva yhdyssanan jälkiosa ja jossa kaikkien yhdyssanojen ensimmäinen osa on lyhenne, kuten esimerkin NHL-, NFL- ja NBA-pelaajat.
Ohjeista löytyy kyllä esimerkkejä sekä yhdyssanoista, joissa on lyhenne (QR-koodi,) että kolmiportaisista listoista, joiden jäsenten osa jätetään toistamatta (korva-, nenä- ja kurkkutaudit). Näitä ohjeita soveltamalla myös erityistapauksemme oikea kirjoitusasu on pääteltävissä, mutta on tietenkin havainnollista lisätä yksi esimerkki tästä erikoistyypistä, jolloin avun löytää vastaaviin tapauksiin nopeammin. Niinpä ohjeeseen lisättiin esimerkki IT-, OT- ja IoT-järjestelmät.
Esimerkkien lisäämisen ohella itse ohjetekstien muotoiluja tarkennetaan tai muokataan. Pienetkin muutokset tehdään siten, että toimituksen jäsenet pyytävät toisiaan käymään muutosehdotuksen läpi ja tekstin muotoilua harkitaan tarkkaan. Tavoitteena on pitää ohjeet selkeinä, hyödyllisinä ja siten mahdollisimman käyttökelpoisina.
Toimituksen työpöydällä on norminmuutosten pohdinta.
Uusia ohjeita
Toisinaan, joskin melko harvoin, lisätään kokonaan uusia ohjeita. Uudehko ohje on esimerkiksi tiedustella-sanan rektiota eli seuralaisten sijamuotoa käsittelevä ohje: milloin tiedustellaan asiaa ja milloin asiasta?
Ohjepankin etusivulle lisättiin vastikään myös Viimeaikaisia muutoksia -sivu, jotta ohjeisiin tehtyjä muutoksia voi tarvittaessa jäljittää. Vanhastaan vaikkapa eri vuosikymmenten sanakirjoja ja kielioppaita sekä niiden eri painoksia vertailemalla on voinut seurata, miten suositukset ovat ajan mittaan muuttuneet. Verkossa tällainen ei ole mahdollista, joten tieto muutoksista on koottava jonnekin. Esimerkkien lisäämisen ja ohjetekstien pienten muokkausten kaltaisia muutoksia sivulle ei sentään merkitä, vaan sinne kootaan ennen kaikkea suosituksen sisältöä merkittävällä tavalla muuttaneet muokkaukset.
Pienempien päivitysten lisäksi toimituksen työpöydällä on toki joskus myös norminmuutosten pohdinta. Tämä on kuitenkin hidasta ja harkitsevaista puuhaa, koska normien muutoksia mietittäessä normien taustoja pyritään ensin selvittämään eri lähteistä, kuten vanhoista kielioppaista ja suomen kielen lautakunnan pöytäkirjoista. Lisäksi perehdytään kielenilmiöön muun muassa kielioppeja lukemalla ja aidon kielenkäytön esiintymiä tarkastelemalla.
Norminmuutoksia pohditaan paitsi toimituksessa myös laajemmin kielen- ja nimistönhuoltajien kesken. Niistä on usein tarpeen keskustella yhdessä Kielitoimiston sanakirjan toimituksen kanssa ja tarvittaessa myös suomen kielen lautakunnassa.
Käyttäjiltä saadaan tietoa ohjepankin käyttötavoista
Seuraamme palautteiden lisäksi muutenkin käyttäjien liikkeitä sivustolla. Seurannasta selviää esimerkiksi, että Yhdyssana vai ei: nurin päin vai nurinpäin? on ohjeiden ylivoimainen kestosuosikki ja että ohjepankkiin päädytään yleensä Googlen kautta. Suosituimmat hakusanat ovat yhdyssana, pilkku ja ajatusviiva.
Alkuvuodesta 2026 ohjepankin toimitus kerää käyttäjille suunnatulla kyselyllä tietoa siitä, miten ihmiset palvelua käyttävät ja mitä he siltä toivovat. Pysykää siis kuulolla! Ohjepankin käyttöä koskevaa tietoa kerätään ennen kaikkea toimitustyön eväiksi, jotta toiselle kymmenelle ehtinyt ohjepankki on tulevinakin vuosikymmeninä hyödyllinen palvelu kielenkäyttäjille.
