Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) asiantuntijat ja sisällöt ovat jälleen näkyneet runsaasti mediassa. Tässä mediakoosteessa käsitellään muun muassa pystyy tehdä ‑rakennetta, tekoälyä ja ajatusviivaa sekä kasvisruokien nimityksiä. Mediassa on puhuttu myös etunimistä, kuukauden sanoista ja kotimaisten kielten teemavuodesta.
Pystyy tehdä – vai tekemään?
Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen kertoo Uuden jutun haastattelussa kielen muutoksesta ja erityisesti pystyy tehdä ‑rakenteesta. Jutussa pohditaan, miksi kielen muutos ärsyttää ja mitä se kertoo ihmisyydestä. ”Kaikilla kielen käyttäjillä on kipukohtansa, ja ehkä niiden sietämiseen auttaa ennen muuta aika. Käytön ja altistumisen mukana rakenteista kuluu pois niiden häiritsevyys”, Klemettinen painottaa.
Kotuksen kielenhuoltajaa Henna Leskelää ja korkeakouluharjoittelijoita Sara Hackia ja Reeta Östbergiä haastateltiin MTV-uutisten artikkeliin viime aikoina pinnalla olleesta väitteestä, jonka mukaan liiallinen ajatusviivan käyttö on merkki siitä, että teksti on tuotettu tekoälyn avulla. Kotuksen asiantuntijoiden mukaan käsillä oleva ilmiö voi johtaa ajatusviivan käytön vähentymiseen teksteissä. ”Voi tuntua helpommalta vain luopua epäilyttävästä välimerkistä kuin asettaa oma tekstin tuottaminen ja uskottavuus tulilinjalle”, Leskelä, Hack ja Östberg toteavat.
Etunimiä ja ruotsinkielisiä paikannimiä
Ruotsin kielen nimistönhuoltaja Maria Vidberg on ollut haastateltavana Aristoteleen kantapää ‑radio-ohjelmassa, jossa selvitetään, millaisia ovat suomen- ja ruotsinkieliset paikannimet Suomessa. Vidberg toteaa, että nimet ovat vuosisatojen aikana saattaneet muuttua läpinäkymättömiksi, ja esimerkiksi helsinkiläisille tuttujen nimien Töölö – Tölö ja Oulunkylä – Åggelby taustoja ei ole saatu selvitettyä, vaikka niitä on tulkittu sekä suomen että ruotsin kielen kautta. Suomen- ja ruotsinkieliset nimet eivät aina ole toistensa käännöksiä, ja Uudellamaalla ruotsinkielinen nimi on usein suomenkielistä vanhempi.
Kotiliedessä jatkuu juttusarja eri vuosikymmenten suosituimmista etunimistä, ja tällä kertaa vuorossa ovat 1940- ja 1990-lukujen nimet. Juttuihin on haastateltu Kotuksen nimistönhuoltajaa Petra Saarnistoa.
Vieraskielinen vegenakki
Kotus on ottanut kantaa päivänpolttaviin kysymyksiin. Kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen ja vähemmistökielten asiantuntija Lotta Jalava varoittavat vieraskielinen-termistä. Kirjoituksesta ovat kertoneet ainakin Iltalehti ja Verkkouutiset.
Toinen laajasti puhuttanut tapaus oli Euroopan unionista kantautunut uutinen esimerkiksi kasvispihvien ja soijanakkien nimeämisestä. EU-parlamentti hyväksyi lokakuun alussa ehdotuksen, jonka mukaan kasviraaka-aineista tehtyjä tuotteita ei saisi nimetä eikä markkinoida lihaan liittyvillä sanoilla. Aihetta käsittelevät kielenhuoltaja Henri Satokangas Kotus-blogissa sekä suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja Tiina Onikki-Rantajääskö ja jäsen Sari Maamies Kielikello-lehdessä.
Kotuksen kannanotot levisivät laajasti suomen- ja ruotsinkieliseen mediakenttään. Suomeksi asiasta uutisoivat ainakin Yle, Ilta-Sanomat, MTV-uutiset, Markkinointiuutiset, Verkkouutiset ja Maaseudun Tulevaisuus. Ruotsin kielen näkökulmasta asiasta lausui Kotuksen kielenhuoltaja Anna Maria Gustafsson Yle Vegan haastattelussa. Haastattelu ei ole valitettavasti enää kuunneltavissa.
Kuukauden sanoja ja juhlaseminaari
Kotus valitsee kuukauden sanaksi jonkin uudissanan tai vanhemman sanan, joka on ollut erityisen ajankohtainen. Syyskuun sanaksi valittiin droonimuuri ja lokakuun sanaksi varttisähkö. Näistä uutisoitiin Uusi teknologia ‑lehdessä, Sähköinsinöörien verkkosivuilla sekä Helsingin Sanomissa.
Kotuksen johtaja Leena Nissilä ja kielenhuoltaja Henna Leskelä osallistuivat Tukholmassa Ruotsin Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen (Institutet för språk och folkminnen, Isof) seminaariin, jossa juhlittiin ruotsinsuomalaisen kielenhuollon 50-vuotista historiaa. Nissilä toi seminaariin terveiset Suomesta, ja häntä haastateltiin seminaarin annista SVT:iin. Seminaarin tallenne on katsottavissa Isofin sivulla 28. marraskuuta asti.
Kotimaisten kielten teemavuosi julistettu
Vuosi 2026 on kotimaisten kielten teemavuosi, jonka suojelijana toimii opetusministeri Anders Adlercreutz. Teemavuodesta uutisoivat Västra Nyland ‑lehti ja valtioneuvoston kanslia.
Kotus kertoo kotimaisten kielten teemavuoden ohjelmasta lisää myöhemmin. Mikä tahansa taho voi järjestää teemaan liittyvän tapahtuman vuoden aikana. Ilmoita tapahtumasi meille, ja me julkaisemme sitä koskevat tiedot sivuillamme.