Keitä ovat ihmiset, joihin viitataan julkisessa keskustelussa vieraskielisinä? Puhe vieraskielisistä on viime aikoina lisääntynyt osana maahanmuuttopolitiikasta käytävää keskustelua.
Puhe on toisinaan yleistävää, vastakkain asettelevaakin (yhtäältä ”suomalaiset”, toisaalta ”vieraskieliset”), eikä vieraskielisen tarkoitettua merkitystä avata. Yleistävyyttä korostaa sanan käyttö monikossa: vieraskieliset.
Kielimaisemamme on kirjava. Myös puhe kielistämme on kirjavaa. Kielten ja kielimaiseman moninaisuutta kuvaavien sanojen ja termien kanssa kannattaa olla tarkkana, ja niiden merkityksiä on hyvä selittää esimerkiksi uutisteksteissä.
Vieraskielinen on erikielinen?
On syytä pysähtyä hetkeksi miettimään, missä merkityksessä sanaa vieraskielinen tai sen monikkomuotoa vieraskieliset kulloinkin käytetään. Poikkeavatko yleiskieliset käyttötavat siitä, mikä merkitys termillä vieraskielinen on esimerkiksi väestötieteellisissä kuvauksissa?
Yleiskielessä vieraskielinen-adjektiivi tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan ’oman kielen t. maan virallisten kielten kannalta erikielistä’. Sanaa voidaan käyttää myös substantiivina: Vieraskielisille järjestetyt suomen kielen kurssit.
Käytä harkiten, selvennä merkitystä
Termejä vieras kieli ja vieraskielinen selitetään tarkemmin Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemassa sanastossa Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme. Sanastossa selvennetään kielen asemaan liittyvien käsitteiden käyttöä esimerkiksi lainsäädännössä ja siihen perustuvissa viranomaisteksteissä.
Sanaston mukaan nimitys vieraskielinen on vakiintunut kieleen liittyvissä luokituksissa, esimerkiksi tilastoinneissa ja väestötieteellisissä kuvauksissa. Sitä käytetään vertailevassa tarkoituksessa. Tilastokeskuksen luokituksessa vieraskielinen tarkoittaa henkilöä, jonka kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Sanastossa huomautetaan kuitenkin, että käsitettä vieraskielinen on vaikea määritellä yleispätevästi. Sen käyttö ei välttämättä vastaa tarkoitustaan eikä anna oikeaa kuvaa kielten välisistä suhteista. Tarpeen mukaan on syytä selventää sen merkitystä. Nimitystä vieraskielinen onkin syytä käyttää teksteissä harkiten.
Vieraskielisten määrän kasvaminen voi tarkoittaa, että yhä useampi ihmisistä on kaksi- ja monikielisiä.
Kotuksen vähemmistökielten asiantuntija Lotta Jalava, yksi sanaston laatijoista, muistuttaa, että niiden ihmisten joukossa, jotka eri syistä luetaan vieraskielisten joukkoon kuuluviksi, voi hyvin olla myös kotimaisten kielten taitoa, ”aivan hyvin jopa loistavaa suomen kielen taitoa”.
Jalavan mukaan vieraskielisten määrän kasvamisen tietyssä yhteydessä ei siis välttämättä tarvitse tarkoittaa suomen kieltä osaamattomien määrän lisääntymistä. ”Se voi tarkoittaa, että yhä useampi asiayhteydessä kyseessä olevista ihmisistä on kaksi- ja monikielisiä.”
Hankala ”vieras kieli”
Myös termin vieras kieli kanssa kannattaa olla tarkkana. Tilastokeskuksen luokituksessa vieras kieli tarkoittaa muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea, mutta – kuten Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme -sanastossa huomautetaan – subjektiivinen näkökulma poikkeaa tästä. Subjektiivisesta näkökulmasta vieras kieli määrittyy suhteessa kielenkäyttäjän taustaan.
Käsitteelle vieras kieli on vaikea antaa yksikäsitteistä sisältöä. Sanastossa se kontrastoituu kansalliskieleen, kotimaiseen kieleen ja osittain kotoperäiseen kieleen. Tämä ei sanaston mukaan välttämättä vastaa tarkoitustaan, ja myös nimitystä vieras kieli on käytettävä teksteissä harkiten ja tarpeen mukaan merkitystä selventäen.
Niin yksilön kuin yhteisön kielivaranto on kovin vaikeasti mitattavissa tai puettavissa tunnusluvuiksi. Tarkoitushakuista kielenkäyttöä tulisi välttää tässäkin teemassa.
Kotuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen oli Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme -sanastohankkeen vetäjä. Räsänen harmittelee, että maahanmuuttokeskustelussa sanaa vieraskielinen käytetään välillä tarkoitushakuisesti leimaavana, polarisoivana ja jännitteitä luovana.
Räsänen huomauttaa, että tilastolliset luokitukset eivät kuvaa todellista kielimaisemaa kovin hyvin. ”Niin yksilön kuin yhteisön kielivaranto on kovin vaikeasti mitattavissa tai puettavissa tunnusluvuiksi. Tarkoitushakuista kielenkäyttöä tulisi välttää tässäkin teemassa.”