Lokakuun alussa eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla otettiin kehitysaskelia, kun pörssisähkön hinnoittelussa siirryttiin varttiperusteisiin hintoihin aikaisemman tunnin sijasta. Tämän niin kutsutun varttisähkön myötä sähkön tuotantoa ja kulutusta tarkastellaan nyt 15 minuutin jaksoissa, minkä seurauksena hinta päivittyy sähköpörssissä neljä kertaa tunnissa. Näin sähkölle voi yhden vuorokauden aikana muodostua jopa 96 eri hintaa.
Syynä muutokseen on tarve vastata uusiutuvan energian tuotannon vaihteluihin. Tuuli- ja aurinkosähkön määrää on vaikea arvioida ennalta, koska tuotanto vaihtelee sään mukaan nopeastikin. Pienempään aikayksikköön siirtymisen on siis toivottu tuovan helpotusta sähkön kysynnän ja tarjonnan väliseen tasapainoiluun.
Sana vartti on lainautunut suomeen ruotsin kvart-sanan kautta, mutta varhaisimmat juuret sillä on latinassa (quartus ’neljäs’). Nykysuomessa vartti tarkoittaa neljännestä, ja Kielitoimiston sanakirjassa sana on merkitty tyyliltään arkiseksi. Tutuin vartti-alkuinen yhdyssana lienee varttitunti, mutta sen lisäksi sanakirjassa on neljänneskiloa tarkoittava varttikilo. Kansanomaisessa puheenparressa vilahtelee toisinaan myös ihmisiin viittaavia vartti-alkuisia yhdyssanoja. Tällainen on muun muassa ilmaus varttiserkku, jolla tarkoitetaan kolmannen polven serkkua, pikkuserkun lasta.
