Siirry sisältöön

Sosiaaliturvan ja hoitotyön kielen tutkimusta

Sosiaaliturvan ja hoitotyön kieltä on Kotimaisten kielten keskuksessa tutkittu monessa hankkeessa.

Tekstualisoituva julkishallinto

Hankkeessa tutkittiin julkisten palvelujen tekstejä ja tekstitöitä. Erityisesti keskityttiin kotihoidon, varhaiskasvatuksen ja toimeentulotuen teksteihin, mutta mukana on myös tutkimuksia esimerkiksi lääketieteen kielestä sekä lastensuojelun ja mielenterveystyön tekstityöstä.

Tutkimus tarjoaa tietoa työelämän erilaisista teksteistä sekä valottaa kirjoittamisen taustoja, syitä ja seurauksia muulle työlle. Tarkasteltavana on muun muassa se, miten laissa kielelle asetetut vaatimukset täyttyvät teksteissä ja miten tietojärjestelmät vaikuttavat niissä tuotettuihin teksteihin. Hankkeen tuloksia esitellään verkkojulkaisussa Elämän ja kuoleman tekstit.

Hanke alkoi vuonna 2006, ja sitä johti Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Ulla Tiililä. Tutkimus toteutettiin pääosin opinnäyttein. Mukana oli 13 opiskelijaa Helsingin, Tampereen ja Vaasan yliopistoista, useimmat suomen kielen alalta. Hankkeen päätösseminaari Tekstien valta järjestettiin keväällä 2018.

Elämän ja kuoleman tekstit. Kirjoittaminen sosiaali- ja hoitotyössä -kirjan kansi.

Hankkeen muita julkaisuja

  • Ulla Tiililä 2011: Sanoilla lavastettu virasto. Tietoyhteiskunnan arkea sosiaali- ja hoiva-aloilla. Johansson, Nuolijärvi ja Pyykkö (toim.), Kieli työssä. Asiantuntijatyön kielelliset käytännöt (s. 162−189). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Ulla Tiililä 2010: Kielipolitiikka − tietoisten ja tahattomien toimien summa. Julkishallinnon kieli vaatimusten ristipaineessa. Lappalainen, Sorjonen ja Vilkuna (toim.), Kielellä on merkitystä. Näkökulmia kielipolitiikkaan (s. 158−175). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Hankkeessa valmistuneet opinnäytteet

  • Anna-Leea Honkala 2010: Ongelmatilanteiden kirjaaminen kotihoidon käyntikertomuksissa. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, suomen kieli.
  • Annika Jaatinen 2009: Jos lapsi sairastuu, siitä ilmoitetaan välittömästi vanhemmille. Toimijat ja toiminnan ilmaiseminen päivähoidon tiedotteissa. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, suomen kieli.
  • Raija Koskinen 2008: Administrativt arbet – en utmaning inom handikappomsorgen. Kandidatsavhandling i sosiologi. Svenska social- och kommunalhögskolan.
  • Raija Koskinen 2011: Asiakastietojärjestelmän muutos lakisääteisessä lastensuojelun sosiaalityössä – jännitteistä toimijuutta. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, sosiologia.
  • Essi Lehtinen 2008: Kertomuksia köyhistä ja orvoista lapsista ja lasten kotihoidontukien käytöstä – Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomusten muutoksia 1916–2006. Kandidaatintyö. Helsingin yliopisto, suomen kieli.
  • Veli-Matti Mannila 2009: Velvoittavuuden ilmaiseminen kolmessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, suomen kieli.
  • Salla Niemi 2008: Laadun semantiikkaa ja retoriikkaa. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, suomen kieli.
  • Laura Pohjola 2011: Tekstietnografinen tutkimus maahanmuuttajataustaisten lasten esiopetussuunnitelmista. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, suomen kieli.

Tekstien valta -seminaari

Seminaarissa käsiteltiin tekstejä ja kirjoittamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Seminaarin esitykset perustuivat Elämän ja kuoleman tekstit -verkkojulkaisun teemoihin.

Perustelut päätöksissä

Hankkeessa (2010–2014) tutkittiin etuuspäätöksiä, joita viranomaiset antavat esimerkiksi eläke-, sairaus- tai kuntoutusasiassa. Päätösten perusteleminen on kielellistä toimintaa, ja se on myös hallinnollisena toimintana keskeistä. Perustelemista tutkittiin ennen kaikkea kielenkäytön näkökulmasta, mutta mukana oli myös oikeustieteellistä osaamista. Tarkasteltavana oli se, millaisia etuuspäätösten perustelut ovat ja missä suhteessa ne ovat vaatimuksiin, joita perustelemiselle on laeissa asetettu.

Hanke limittyi Tekstualisoituva julkishallinto -hankkeeseen. Sen vetäjänä toimi Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Ulla Tiililä, ja siihen osallistui myös oikeustieteen maisteri Vappu Verronen. Hankkeen tuloksia hyödynnettiin muun muassa vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävässä työryhmässä (2013).

Hankkeen julkaisuja

  • Ulla Tiililä 2008: Perusteltuja päätöksiä? Etuuspäätökset kirjoitettujen ja kirjoittamattomien lakien ristipaineissa. Foley, Salmi-Tolonen, Tukiainen & Vehmas (toim.), Kielen ja oikeuden kohtaamisia (s. 395–415). Heikki E. S. Mattilan juhlakirja. Talentum.

Tekstit viraston työssä

Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Ulla Tiililän väitöstutkimus Tekstit viraston työssä (2007) avaa virkatekstien, niiden kielen ja kirjoittamisen maailmaa haastattelujen ja tekstianalyysin keinoin. Tutkimuksessa tarkastellaan vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspäätöksiä sekä niihin liittyvä hakemuksia ja asiantuntijalausuntoja.

Tutkimus kuvaa tekstilajin ominaisuuksia mutta valottaa myös sitä työtä, jonka osana tutkittavia tekstejä tehdään. Se osoittaa, että viranomaisten työ on suuressa määrin tekstien tekemistä ja tekstejä laaditaan tehokkuus- ja laatuvaatimusten hankalassa ristipaineessa.

  • Ulla Tiililä 2007: Tekstit viraston työssä. Tutkimus etuuspäätösten kielestä ja konteksteista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1108. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Tekstit viraston työssä

    Muita tutkimukseen liittyviä julkaisuja

    • Ulla Tiililä: Auttajista lausuntoautomaateiksi?  Lääkäreillä keskeinen rooli etuuksista päätettäessä (Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 8/2008).
    • Ulla Tiililä 2006: Tekstejä mallikatkelmista: työn, tekstien ja yhteisön näkökulmia. Nikko ja Pälli (toim.), Kieli ja teknologia, (s. 149–171). Talous ja kieli IV. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B-76.
    • Ulla Tiililä 2003: Virkatekstin ongelmat piilevät organisaatiossa (Hallinto-lehti, 4/2003).

    Kelan puhelinpalvelun tutkimus

    Hankkeessa (2009−2012) tarkasteltiin asiakasneuvojan ja asiakkaan vuorovaikutusta Kelan valtakunnallisessa puhelinpalvelussa. Aineistona oli 400 nauhoitettua puhelinpalvelun puhelua. Tutkimus suunniteltiin ja toteutettiin yhteystyössä Kelan kanssa, jotta sen tulokset olisivat mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä Kelan asiakaspalvelun kehittämisessä.

    Tutkittavina olivat asiakasneuvojan työssä keskeiset tehtävät: miten puhelu aloitetaan, miten neuvoja kartoittaa asiakkaan tilannetta, antaa tälle tietoa ja ohjeita ja miten selvittää erilaisia ymmärrysongelmia. Tutkimus tarjoaa tietoa sekä hyvistä käytänteistä että vuorovaikutuksen ongelmakohdista ja keinoista hoitaa ongelmallisia tilanteita. Tulokset esitellään Vuorovaikutus Kelan puhelinpalvelussa ‑verkkojulkaisussa.

    Kelan toimistoasiointien tutkimus

    Kelan toimistoasiointeja tutkittiin osana laajempaa hanketta, jossa tarkasteltiin ja verrattiin erityyppisten asiointitilanteiden vuorovaikutuskäytänteitä (2002−2007). Aineisto kerättiin eri puolilla Suomea sijaitsevissa Kelan toimistoissa, ja se koostuu noin 300 videoidusta asioinnista. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Kelan kanssa, ja Kela on hyödyntänyt sitä asiakaspalvelunsa kehittämisessä.

    Tutkimus tarjoaa tietoa vuorovaikutuksen käytänteistä asioinnin eri vaiheissa sekä muun muassa tilanteissa, joissa asiakas on tyytymätön Kelan toimintaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten asiakasneuvojan ja asiakkaan taustat – esimerkiksi ikä ja asuinpaikka – vaikuttivat sinutteluun ja teitittelyyn sekä murteen käyttämiseen asioinnissa. Tulokset esitetään kirjassa Arjen asiointia.

    • Marja-Leena Sorjonen ja Liisa Raevaara (toim.) 2006: Arjen asiointia. Keskusteluja Kelan tiskin äärellä. Tietolipas 210, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 141. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
    Arjen asiointia -kirja. Kansi: Laura Savioja.
    Arjen asiointia. Kansi: Laura Savioja.

    Jaa