Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on laaja tehtävänkuva, mutta osa kielityöstä on eri syistä ollut järjestöjen tehtävänä. Tätä tilannetta ei voi tiettyjen ryhmien oikeuksia loukkaamatta äkkinäisesti ja suunnittelematta muuttaa.
Kotus vastaa suomen ja ruotsin kielen huollosta ja suosituksista ja ohjeistaa onnistuneeseen kielelliseen vuorovaikutukseen yleiskielellä ja hyvällä virkakielellä. Kieliviranomaisena se seuraa ja edistää kotimaisten kielten käyttöä. Järjestöjen varassa puolestaan on ollut työ erilaisten haavoittuvien ryhmien kielellisen tuen parissa.
Tällaista on esimerkiksi työ selkokielen, viittomakielten sekä puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien kehittämiseksi. Nyt järjestöleikkaukset uhkaavat tätä kielityötä. Samalla ne heikentävät kielellisten ja tiedollisten oikeuksien toteutumista ja uhkaavat viedä Kotukselta sen tärkeitä yhteistyökumppaneita.
Kielellisiä oikeuksia säädellään laajasti
Kielellisistä syistä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan säädellään kansainvälisisissä sopimuksissa ja useissa laeissa, kuten YK:n vammaissopimuksessa, yhdenvertaisuuslaissa, vammaispalvelulaissa ja sosiaalihuollon asiakaslaissa. Tällaisten oikeuksien edistäminen kuuluu pitkälti järjestöjen työhön.
Pelkästään suomen ja ruotsin yleiskielen parissa tehtävän työn varassa eivät liioin voi toteutua esimerkiksi kuntalain ja hyvinvointialuelain vaatimukset eri asukasryhmien viestinnällisten tarpeiden huomioon ottamisesta. Hallintolain 9. pykälän vaatimusten asiallisesta, selkeästä ja ymmärrettävästä kielestä taas on mahdollista tulkita viittaavaan myös selkokieleen. Viittomakielisten oikeuksista säädetään erikseen esimerkiksi viittomakielilaissa ja tulkkauspalvelulaissa, ja näiden oikeuksien valvonta ja edistäminen edellyttää suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen asiantuntijatyötä.
Kohtaava työ tarvitsee järjestöjen kielityötä
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitusta koskevan lain (284/2023) tuore asetusmuutos korostaa kohtaavaa asiakastyötä STEA-avustusten myöntämisessä. Kohtaava työ ei kuitenkaan tapahdu tyhjiössä. Onnistuakseen se tarvitsee aina aktiivista kehittämis- ja sidosryhmätyötä.
Esimerkiksi Kuurojen Liitto vahvistaa mahdollisuuksia käyttää suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä arjessa, oppimisessa ja työssä mm. kielineuvonnalla, valvomalla viittomakielisten oikeuksia ja tarjoamalla apua palveluiden löytämiseen ja käyttämiseen. Näkövammaisten liitto puolestaan tarjoaa esimerkiksi pistekirjoitusohjausta ja tuottaa pistekirjoitusmateriaaleja.
Selkokieleen liittyvää toimintaa koordinoi Suomessa Kehitysvammaliiton Selkokeskus, joka kehittää selkokieltä ja valvoo sen laatua. Selkoruotsin kehittämisestä Suomessa vastaa FDUV:n LL-Center. Selkokieli palvelee kehitysvammaisten ihmisten lisäksi esimerkiksi kielenoppijoita sekä muistisairaita ihmisiä ja on kriisitilanteissa tarpeellinen meille kaikille. Lisäksi Kehitysvammaliitto kehittää vaikeimmin vammaisten ihmisten puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä.
Myös viranomaiset tarvitsevat järjestöjen kielityötä
Järjestörahoituksen leikkauksilla voi olla peruuttamattomia vaikutuksia. Jos kehittävä asiantuntijatyö järjestöissä supistuu merkittävästi tai katkeaa äkillisesti, se vaikuttaa suoraan kielellistä tukea tarvitsevien ihmisten arkeen ja mahdollisuuksiin toimia yhteiskunnassa.
Järjestöjen syvä ymmärrys toimintakenttäänsä kuuluvien ihmisten arjesta ja siihen pohjautuva tieto ja tuki ovat välttämättömiä myös viranomaisille, kun nämä toteuttavat velvollisuuttaan tuottaa saavutettavia palveluja. Myös Kotuksessa tehtävä työ vaikeutuu, jos viereltä katoaa toimijoita, jotka ovat täydentäneet keskuksen työtä.
Vaikuttava kielityö vaatii asiantuntemusta, pitkäjänteisyyttä ja pysyvyyttä. Karkean arvion mukaan järjestöjen kielityö – tai sen puute – vaikuttaa miltei miljoonan ihmisen elämään. Jos leikkaukset toteutuvat, yhdenvertaisuutta tukevat kielelliset oikeudet toteutuvat entistä heikommin.
Kirjoituksen alkuperäinen versio on julkaistu Helsingin Sanomissa 1. syyskuuta 2026.